Salmiakki-laku-kakkua ja ei niin kivoja yllätyksiä

Meikäläisen aamu alkoi siitä,

kun mies oli lähdössä kalaan ja soitti pihalta:

"Moi. Tota. Meidän autoon on murtauduttu."

(Mitä?!)

"Joo, ei oo mikää vitsi. Kaikki on viety."

Äkkiä sängystä ylös ja vaatetta päälle.

Kuskinpuoleinen etuikkuna paskana, lukkoa ronkittu huolella,

ja about kaikki mitä mukaan sai, oli viety.

Ei muuten mitään arvokasta, 

lähinnä vanhoja CD-levyjä, aurinkolasit, kasa panttipulloja,

ea-laukku yms.

 mutta kun ostin eilen uudet iskarit autoon,

että pääsis vaihtamaan ens viikolla.

Sieltä ne paksista kätevästi lähti jonkun matkaan.

Poliisisedät kävi kattomassa,

ja rikosilmoitus tehtiin jne.

Ikävältä tuntuu! Ei kiva aamuherätys.

Että niin sitä vaan, rauhallisen kerrostaloalueen 

sisäpihalta röyhkeästi yön aikana...

Naapurien autot on niin hienoja ja uusia,

että ei oltu niihin koskettu 

(varmaan varashälyttimien pelossa), 

mutta minun armas vanha koslani kelpasi sitten kohteeksi.

Kyllä ottaa päähän.

Onneksi vakuutus korvaa oven ja muuta,

mutta onhan sitä omavastuuta aina,

että rahaa menee joka tapauksessa. 

:(

Tuli kyllä huonoon saumaan, kun piti just autoremppaa tehdä.

En ois kaivannu sitä yhtään lisää.

Ja jäähän tästä ikävä olo joka tapauksessa.

Onko teille käynyt joskus vastaavaa?

Huokaus. No, eiköhän tästäkin selvitä.

Auttaiskohan vaikka kakun syöminen?

Pyöräytin tämmöisen salmiakki-laku-kakun miehen 

synttärikakuksi.

Pohja: Ihan tavallinen suklaakakkupohja.

Välissä: kermavaahto-maitorahkaseos,

jossa lisäksi vähän lakukastiketta ja turkinpippurirouhetta.

Annetaan olla yön yli sisuksineen jääkaapissa.

Päällä: Lakukastiketta ja reunoilla kermavaahto-maitorahkaseos,

koristeena turkinpippurirouhetta.

Ohje oli jostain vanhasta Pirkka-lehdestä,

isänpäiväkakkuehdotus ollut jonain vuonna.

Minä en (taaskaan) saanut pohjasta niin korkeaa,

että siitä olisi tullut kolmikerroksinen kakku,

mutta hyvä tuli näinkin.

Että semmosta!

Yritetään tässä nyt vähän kahvitella,

vaikka tulikin tuommoinen vastoinkäyminen.

Mukavaa ja toivottavasti parempaa 

viikonlopun alkua teille!

<3

Suklaakeksihimo

En varmaan ole ainoa,

jolle se joskus iskee...

Nimittäin suklaakeksihimo.

Mulle iski se tänään,

ja oli ihan pakko tehdä keksejä.

Ajattelin tulla tarjoamaan teillekin.

Ainaski silmänruokaa.

Maistuiskos?

Ohjetta en tähän nyt laita,
koska googlesta löytyy useita variaatioita,
kun laittaa hakuun "helpot suklaakeksit".

Hyvin toimivat yllättävään sulkaakeksihimoon,

kun ovat nopeita tehdä.

(Yhden kolmesta pellillisestä toki

tapani mukaan lähes käräytin.)

:D

 

Että leipomiseksi meni taas,

omaksi ja miehen iloksi.

;)

 

Käsitöitä valmistuu nyt vähän hitaalla tahdilla,

kun olen toista kättäni lepuutellut.

Käsi on ollut vähän kipeä, niin otan iisisti,

ettei tule pidempää pakkolomaa.

 

Toivottavasti teillä on kädet kunnossa.

Mukavaa loppuviikkoa!

<3

Perjantaipiirakka

Voitteko kuvitella,

mää leivoin.

Kyllä. 

Viikonlopun kunniaksi leipasin tämmösen 

yksinkertaisen piirakan.

Ja oli aika lähellä, etten käräyttänyt koko luomusta.

Mutta vaan lähellä! 

:D

Jos joku haluaa leipasta samanlaisen,

niin tässä 

Ohje

150g voita ja 1dl sokeria ja 1tl vaniliinisokeria 

ensin vaahdoksi.

Sitten yksi muna joukkoon ja kunnolla sekasin.

Seuraavaksi keskenään sekotetut 

3dl vehnäjauhoo ja 2tl leivinjauhetta 

sekaan ja taas sekotellaan.

Ja ihan sähkövatkaimella kaikki, tulee aika 

tömäkkä taikina.

Sit vaan painellaan koko hoito voideltuun vuokaan 

ja lätkitään päälle vaikka nyt tota appelsiinimarmeladia,

jota miulta sattui kaapista löytymään.

175 astetta, 30 min. uunissa.

Päiväkaffen kanssa ihan kelpo herkku,

vähän kuiva (koska meinasin unohtaa tän sinne uuniin),

mutta oikein makoisa.

Että rasti seinään. 

Toinen kerta, kun leivon tämän vuoden aikana.

Vissiin toi äkillinen lämpö tekee tepposia...

Ei se mitään. Onpahan kerrankin kahvin kanssa jotain!

Ja ohan tässä muutakin tehty.

Kun on ollut niin lämmintä, 

olen uskaltautunut jo miehen kanssa veneellä kalaankin.

Sillä reissulla mies saikin sitten komian toutaimen,

ja kaikki on videolla - löytyy juutuupista *täältä*.

Pääsin toimimaan haavitsijana. Käykää kurkkaamassa.

;)

Sukkia pukkaa myös tavalliseen tahtiin.

Nyt ovat vuorossa yhdet lahjakorttisukat,

joihin tulee susihukkasia.

Notta tämmöstä, ei kummosta, täällä.

Koitan olla ressaamatta gradusta ja muusta.

Ihan kivasti menee.

Toivottavasti sullakin!

Mukavaa viikonloppua!

<3

Synttärifiilistelyjä

Vuosi on taas mennyt.

Vaan en silti koe olevani kovin vanha,

enkä sitäkään vähää viisas.

:D

Miulla oli siis synttärit tällä viikolla.

Varsinainen päivä itsessään meni 

kuitenkin viimeisessä graduseminaarissa

istuskellen ja illalla kullan 

kanssa Logania leffateatterissa katsellen.

Siispä kakunsyönti siirtyi tälle päivälle.

Ja joo-o, leipasin pitkästä aikaa synttärikakun.
Pari vuotta taisi mennä edellisestä.

Moni kakku päältä kaunis,
tämä ei niinkään.
Koristukset saivat nyt jäädä,
mutta maku oli kohdillaan.

Perus suklaakakkupohja,
välissä kermavaahtoa ja appelsiinimarmeladia,
reunoilla ihan vaan kaakaolla värjättyä 
kermavaahtoa pursotettuna ja päällä se juttu,
josta koko kakun idea lähti:
mokkapaloista tuttu kahvikuorrute 
(eli tomusokeria, kahvia, kaakaojauhetta ja voita).

Voin sanoa,
että omasta mielestäni tämä yhdistelmä 
oli onnistunut.
Namskis.
;)





Kakun lisäksi paistoin ihan pakaste-karjalanpiirakoita.
Siinä oli sitten makeaa ja suolaista,
sopivasti tämän opiskelijabudjetin
 kahvipöydän tarpeiksi.

Kahvipöydän kattaus säilyi myös hyvin yksinkertaisena.
Koska meillä tiskataan käsin,
päätin hommata kertakäyttölautaset ja lusikat
tiskikasan vähentämiseksi.
Muumimukit sentään saivat jäädä.
Ja noi isoäidinneliö-servetit oli hauska löytö!
;)

Ja nyt on kukkiakin!

Mies oli ostanut miulle paaaljon narsisseja.

Kukkakassi odotti pöydällä,

kun saavuin seminaarista kotiin.

Aikas ihana ylläri.

<3

Niin, ja 3v. veljentyttö oli valinnut mulle 

myös kaksi saintpauliaa,

mutta niistä en ehtinyt valoisaan aikaan 

ottaa kuvia.

Kävimme hänen kanssaan myös hellyttävän keskustelun:

Minä: "Onpas sulla jo pitkä tukka, 

ihan ku prinsessalla!"

Äiti: "Oot kyllä semmonen prinsessa."

Tyttönen minulle: "Näytän ihan sinulta!"

<3

Hih, ollaan me sitten kai prinsessoja.

Tätsylle synttärilahjaa kerrakseen.

;)

Ja kun kerran on kukkia ja kaikkea,
niin esittelenpä vielä yhden lahjan.
Ystävältä sain tämän ihanan 
violetin Iittalan tuikkukipon.
Jotenkin tosi kauniin värinen tämä.
Marimekon kanssa ilmeisesti yhteistyössä 
tehty näitä violetteja.
:)

Kaunis on.
<3

Notta vähän on juhlittu tässä arjen keskellä,
mukavaa välillä vähän juhlistella.
Ja onhan kaikkea muutakin menemistä ja tekemistä
ollut ja tulossa.
Siksi myös käsityörintamalla näyttää keskeneräiseltä,
kuten kuvasta näkyy.

Mutta hiljaa hyvä tulee.
Hyvillä fiiliksillä on mukava 
elellä taas kevättä eteenpäin.

Niin, ja vielä yksi iloinen yllätys;
voitin *Näppituntuma-blogin* arvonnasta 
lahjakortin Neulovillan nettikauppaan.
(Odottelen jo tilausta saapuvaksi!)

En ole aiemmin voittanut blogiarvonnoista mitään, 
mutta kyllä näköjään kannattaa osallistua,
ei sitä koskaan tiedä.

Että tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa.
Kakkua, kahvia, karjalanpiirakoita, 
kippoja ja kukkia.
Kivasti menee.

Mitäs teille kuuluu?
Onko jo kevätfiilikset?
Mullon ainaki,
ku oon tämmönen kevätipana.
;)

Supersuklainen suklaakakku

Mulla alkoi loma, jee!

Ja toki tunnolliset sairastavat silloin.

Flunssaisena olen ekat kaksi päivää 

kyhjöttänyt sohvannurkassa neuloen 

ja Gilmoren tyttöjä yms. katsellen.

Toisaalta se on hyvä,

koska joulupukki kaipailee vielä juttuja 

pukinkonttiin...

Mutta nuhanenä köhiköhi ei oo hyvä.

Kolmantena päivänä hän kuitenkin nousi ylös kuolleista...

Ei ku se on toinen juttu.

Mää nousin nyt kolmantena lomapäivänä 

nyt oikein vaan jalkeille,

ei niinkään flunssan helpotuksesta vaan siksi,

että halusin vaihtelua.

Ulos ei voinut mennä, eikä siivota - siispä leivoin.

(Se vaatiikin meikäläisellä jo jonkin sortin pöpön.)

Ja onhan miulla hyvä syy leipoakin,

kun mies valmistui opinahjostaan ja kotona on nyt 

tuore kirkon nuorisotyönohjaaja/sosionomi.

;)

Olkoon tämä siis valmistujaiskakku!

Luottosuosikkini suklaakakku.

Ei niin kaunis mutta todellakin SUK-LAI-NEN.

200g taloussuklaata

200g margariinia

4 munaa

2dl sokeria

4rkl kaakaojauhetta

1½ dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

Voitele ja jauhota (24cm) vuoka.

Sulata vesihauteessa suklaa+margariini.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.

Lisää jäähtynyt suklaa-margariiniseos vaahtoon.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi 

sekaan kevyesti vispilällä käännellen.

(Kakkutaikinaa kun ei saa kauhiasti vatkata.)

Kaada vuokaan ja paista 175 asteessa n. 45min.

Kuorrutus:

150g taloussuklaata

1dl kermaa

1rkl margariinia

Kuumenna kerma kattilassa (ei saa keittää!)

ja lisää margariini ja suklaa.

Sekoittele tasaiseksi.

Anna hieman jäähtyä ja kuorruta kakku.

Tällä ohjeella on menty vuosikaudet,

jos suklaista kakkua on haluttu.

Onnistuu hyvin myös gluteenittomilla jauhoilla.

Notta suosittelen.

Nymmää käperryn takas sohvalle köhimään ja toivotan 

teille ihanaa neljättä adventtia 

ja alkavaa jouluviikkoa!

Olkoon se ressitön ja nuhaton!

<3

Jouluinen kooste

*Pikku Akan Tilkkuvakka -blogissa*

oli ihana jouluinen kooste 

kyseisen blogin joulukalenterista 

viime vuodelta. 

Jouluinspistä hakevan kannattaa käydä kurkkaamassa!

Sain siitä ajatuksen,

että miksipä en minäkin voisi linkittää 

yhteen postaukseen kootusti viime 

joulun alla puuhailtuja juttuja.

Josko joku niistä ilahtuisi?

 ;)

Joulukorttien tekeminenhän on monilla 

vielä edessä,

joten jos kaipaat helppoa käsityöaiheista 

korttimallia...

Tai haluat kokeilla sitruksisia 

joulupipareita ja täyttää samalla 

koko kämpän ihanalla tuoksulla...

 

Tai kaipaat jotain jouluista 

lapasmallia vaikka pukinkonttiin tehtäviksi...

 

Tai ovi kaipaa joulusomistetta...

 

Tai haluat kivan jouluisen sukkamallin puikoille...

 

Niin klikkaa kuvaa ja käy kurkkaamassa,

josko jokin joulujuttu olisi kokeilemisen 

arvoinen.

:)

Mukavaa viikonloppua ja ensimmäistä adventtia!

Mulla on jo kynttilät valmiina mutta asetelma 

täytyisi vielä sommitella.

<3

Vihdoin valmista

Viimeinen muuttokuorma on vihdoin tuotu ja

avaimet edelliseen asuntoon on palautettu.

Osa tavaroista etsii vielä omaa paikkaansa 

mutta kyllä tämä tästä.

Alkaa olla valmista monella tapaa!

Olen jopa leiponut marjapiirakan uuden kodin kunniaksi! Huh huh.

Tässä on tavallinen murotaikinapohja ja kermaviilitäyte.

Marjoina käytin viime vuodelta pakkaseen jääneitä 

valkoisia viinimarjoja.

Hyvää on!

Leipuri itsekin hämmästyi,

kun tämä ei jäänyt edes löröksi keskeltä vaan tästä

saa oikein kauniita paloja leikattua.

Ja maku on kohdillaan. Nam.

 

Muutakin on valmistunut:

 

Miesten sukat, siro 46.

Neuloin Nallesta kolmosen puikoilla, 16s/puikko.

Siksi näissä vähän kestikin.

Tuntui, etteivät nämä valmistu ikinä.

 

 

 

Mutta valmistuivatpa hyvinkin.

Ja rakas miäs pääsi ne jalassa poseeraamaan.

Sukat eivät kyllä taida päätyä hänelle vaan 

lahjalaatikkoon odottelemaan oikeaa hetkeä.

 

Ah, ihana fiilis, kun saa jotain konkreettista 

valmiiksi ja näkee heti sen kädenjäljen.

Niiiiin terapeuttista.

Mites teillä menee?

:)

Sitruksiset joulupiparit

Oih, enää pari päivää, 

sitten saan avata ensimmäisen 

luukun joulukalenterista!

(Olen joulukalentereista vieläkin 

yhtä innoissani kuin lapset...)

Pian alkavan joulukuun kunniaksi 

päätinkin jo tänä viikonloppuna 

leipoa joulupipareita.

Käytin piparitaikinan ohjetta,

jonka viime vuonna ensimmäistä 

kertaa joulupiparitaikinaa tehdessäni 

totesin lähes idioottivarmaksi. 

Eli uskalsin tälläkin kertaa!

Ohje oli Yhteishyvästä joulukuulta 2015, 

se löytyy myös täältä:

https://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/sitruksiset-piparkakut/014636

Taikinaan tulee raastettua appelsiinin 

ja sitruunan kuorta.

Tuoksu on siis koko huushollissa 

tällä hetkellä aivan huikea!

;)

Ja ekaa kertaa ikinä tein myös joulukuuseen 

muutaman piparikoristeen. 

Jostain syystä meillä ei lapsena ollut 

tapana tehdä piparikoristeita.

Noh, kiva aloittaa omia joulutraditioita.

:)

Lasinalusetkin pääsevät oikeuksiinsa näin joulun alla,

vaikka niitä käytetäänkin ympäri vuoden.

Onko teillä jo joulutohinaa 

vai alkaako vasta ensi viikolla?

Mukavaa marraskuun viimeistä 

viikonloppua!

:)

Kätevä emäntä

Leipominen on vaarallista.

Tai ainakin veitsen peseminen!

Enkä siksi harrasta sitä usein. 

Etenkään näin gluteenittomana!

Mutta tänään mulla napsahti jokin päässä, 

joten sen lisäksi, että 

- pesin pyykkiä

- tein porkkana-perunasosekeittoa

- silitin ja vaihdoin keittiöön 

uudet (vanhat) verhot ja pöytäliinan

- siivoilin 

...myös leivoin!

Järkytyin itsekin. 

Ohjeesta saan kiittää kaimaa, 

käykää kurkkaamassa Ihan oikea blogi? ja 

Johanna N:n jakama resepti.

Kiitos kaima!<3

En ole kyllä uskaltanut vielä maistaa, 

kun se on niin kuumaa! 

Tuoksu on kyllä taivaallinen.

Taidankin jäädä nautiskelemaan 

siitä näin kynttilöiden 

valossa. 

Kohta herkutellaan raksun kanssa.

Kanelintuoksuista sunnuntaita toivottelee siis 

tällainen satunnaisesti kätevä emäntä.

;)