Näytetään tekstit, joissa on tunniste pitsineule. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pitsineule. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Kesäpaita


Terppa.

Olen aloittanut niin monta edellistä 
postausta sanalla 'heippa',
että piti keksiä jotain muuta.

Aloitussanat ovat joskus vähän hukassa.
Älkää antako sen haitata.

Kesäistä tervehdystä tässä yritän 
kuitenkin nyt kirjoitella teille,
koska, katsokaas,
mulla on viimein esiteltävänä
tämä mun kesäpaita.

Tämä on ollut valmiina ja käytössä 
jo parisen viikkoa,
mutta postaus on odotellut aikaa 
ja fiilistä kuvien ottamiselle.
(Niistä kiitos taas miehelle.)




Tänään kävin myös kampaajalla,
joten samalla esittelyssä kesätukka!

Mut keskitytääs nyt paitaan.

Paitamalli on Saara Toikan suunnittelema,
ja ohje on Novitan Syksy 2017 -lehdessä 
sekä kätevästi *Novitaknitsissä*.
Mitään sen ihmeempää nimeä mallille ei ole 
kuin "Naisen saumaton neulepusero".




Neuloin puseron 3,5mm puikoilla muuten,
mutta hihojen pitseihin otin 3mm puikot.

Valitsin ohjeesta koon xs, ja se oli mulle just hyvä.
(Novitan koot on yleensä mulle aika reiluja,
joten suosiolla valkkaan pienimmän koon,
ja, niin kuin nytkin, suositusta pienemmät puikot.)

Sen verran ohjeesta poikkesin, 
että neuloin hihojen pitsit peilikuviksi,
ja tein hihat ja helman 
hieman ohjeenmukaista pidemmiksi.

Lisäksi neuloin tietenkin eri langalla.
Ohje on Novitan Wool Cottonille,
ja mie käytin Novitan Suvi-lankaa värissä Pellava.




Tästä tuli oikein mukava kesäneule.

Koska langassa on viskoosia ja pellavaa,
niin paita hengittää mukavasti.
Kuumalla ilmalla ei hiosta,
ja viileällä kelillä hieman lämmittääkin.




Vähän tämä paidan väri on semmoinen,
minun värimaailmaani nähden hajuton ja mauton,
mutta toisaalta tykkään kyllä,
että tämä on neutraali.
Aina ei jaksa pukeutua huutomerkiksi.

Nudet värit on mulle usein hankalia,
ne vie värit naamasta, 
enkä niistä niin välitä muutenkaan,
mutta tämä sävy on ihan ok.




Näköjään paita oli jo ihan rypyssäkin kuvatessa,
mutta ihmekkös tuo, 
kun tämä on jo pariin otteeseen pestykin. 
Olen tätä jo paljon käyttänyt.

Olkapäille on myös jäänyt henkarista vähän venymää,
kun laiskotti viimeisimmän pesun jälkeen,
enkä jaksanut asetella paitaa vaakatasoon kuivumaan.

Noo, ens pesun jälkeen sitten taas,
ei noita nyt käytössä niin huomaa.

Jos haluatte nähdä, miltä paita
näyttää 'livenä',
niin katsokaa min neulepodcastin (Pipotusta)
uusi jakso YouTubesta.
Mulla on tämä siinä päällä.
:)




Jeejee.
Vähän tekis mieli neuloa toinenkin kesäpaita,
jollain toisella mallilla.

Oisko teillä hyviä ehdotuksia paitamalliksi?
Ei mitään kokopitsipaitoja, semmosia en pidä,
mutta voi olla pitsikuviota sillai vähän 
jossain, just hihoissa tai helmassa.

No, paitamallia etsiskellessä aion 
neuloa valmiiksi yhdet keskeneräiset sukat,
ja varmaan aloitan ihan uudetkin,
kun ostin kokeiluun liukuvärjättyjä lankoja
(Viking Nordlys).

Yhdet sukat ovat myös jo valmiina,
mutta ajattelin,
että esittelen sitten useamman sukkaparin 
samalla kertaa - tai ainakin kahdet.
Kauhia kun mieli meinaa muuttua jo kesken lauseen.

Hih. Tämmöstä tää välillä on.

Ihanaa keskikesän aikaa teille kaikille,
ja leppoisaa viikonloppua!
Mitäs teillä on puikoilla tai 
muuten tekeillä nyt?
<3

perjantai 17. elokuuta 2018

Ihan hiljaa kirkonmuurilla


Jotain roosanväristä valmistui 
kuin valmistuikin ennen jotain mustavalkoista.
;)




Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjan
yksi suosituimmista sukkamalleista lienee ollut
malli nimeltään Ihan hiljaa.
En ihmettele, minäkin ihastuin siihen 
heti kirjan kansikuvan nähdessäni.

Sukkamalli on minusta klassisen kaunis,
ei liikaa eikä liian vähän mitään.
Nämä ovat juuri sellaiset sukat, jotka jalassa 
juodaan talvipakkasilla kuumaa kaakaota.

Sukat täytyi siis ehdottomasti saada puikoille,
ja roosanvärinen seiskaveikka sopi tähän 
tarkoitukseen mielestäni täydellisesti.





Ilokseni tämä sukkamalli oli kaiken lisäksi helppo neuloa.
Kauheasti ei tarvinnut neulekaavioita tuijotella,
kun vauhtiin pääsi.

Malli on sen verran koukuttava,
etteivät nämä luultavasti jää viimeisiksi
Ihan hiljaa -sukiksi, jotka teen.
Minua kiehtoisi kovasti muokata mallia myös miesten sukiksi,
mikä onnistuisi ihan silmukkamäärää lisäämällä...





Lankana tosiaan seiskaveikkaa,
puikot ohjeesta poiketen 3mm,
koko 37.
(Edit: Huom! Koska pienemmät puikot,
niin neuloin lopulta 39:n mukaan, 
mutta kärkikavennukset 
siinä kohtaa kuin koossa 37.)

Tuloksena aivan ihanat sukat
- sitä taitaa neuloja tuumia istuskellessaan
kirkonmuurilla.




Vai mitä lienee miettiikään,
ihan hiljaa kun on.

Hih.
Ihanaa ja lempeää viikonloppua siulle!
<3

perjantai 5. toukokuuta 2017

Iltatuulen viesti

Lupailin jo syksyllä,
että tulette näkemään täällä blogissa 
kaikki Niina Laitisen 
Kesällä kerran -sukkakokoelman sukat,
joten saamanne pitää.

Viime lokakuussa tein *Kesäillan valssi* -sukat,
ja tammikuussa tein *Tonavan aallot*.

Nyt pääsivät puikoille Iltatuulen viesti -sukat.




Iltatuulen viesti on minusta yksi 
Niina Laitisen kauneimmista sukkamalleista.
Ei toki välttämättä alkuperäisessä värissään,
joka on tummanvihreä, 
mutta kattokaa nyt tätä valkoista!

Ihanat.

Kamalan vaikeat kuvattavat vaan.
Piti ottaa kuvat kolmeen kertaan,
että sain mieleisiä.






Ohje on 7 veljestä -langalle 
ja saatavissa maksullisena *Ravelrysta* 

Suosittelen kyllä ostamaan koko 
jossa on kolmet pitsisukat ja yhdet kirjoneulesukat.

Jokainen kokoelman malli on tosi kaunis ja helppo.
Itse olen, kuten ehkä huomaatte, varsin ihastunut 
kyseisen kokoelman sukkaohjeisiin...
Ne kirjoneulesukat ovat minulla vielä tekemättä.




Voi kyllä olla, että tätä mallia voisin 
tehdä useammankin parin lisää eri väreissä.
On tuo pitsi sen verran kaunis!

En nyt kuitenkaan heti perään tee samanlaisia,
mutta jossain vaiheessa taas.




Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin tällä kertaa.
Seuraavaksi se on varmaan otettava pitkään varttuneet 
kirjoneulesukat puikoille... ja bambulankoja tuli 
tilattua jonkin verran, ehkä niistäkin syntyy jotain...

Aurinkoista viikonloppua kaikille!
<3

maanantai 21. marraskuuta 2016

Pitkää pitsiä

Ystävän toiveena oli 
vaaleat pitsisukat,
joita voisi käyttää saappaissakin.




Selailin aikani kaikenlaisia ohjeita 
mutta päädyin lopulta tähän
tuttuun ja turvalliseen
Novitan Sukkalehden Punaisten pitsisukkien 

Samalla ohjeella olen tehnyt yhdet sukat 
aikaisemminkin.

Nyt tein kuitenkin pidemmät sukat kuin ohjeessa 
ja resorin tein 2 oikein 1 nurin.
En myöskään jatkanut nurjia "raitoja" pitsin 
molemmin puolin enää kantapään jälkeen.
Se oli oikeastaan vahinko,
mutta asian huomatessani totesin,
että hyvältä näyttää ilmankin.

 


Puikot 3,5 varressa ja nilkasta eteenpäin puikot 3.
Vahvistettu kantapää ja kärjissä leveä nauhakavennus.
Koko 38.

Pitsikuvio on yksinkertainen ja kaunis 
ja sopi minun mielestäni tähän vaaleanharmaaseen
seiskaveikkaan.

 


Tarkoitus oli neuloa nämä joululahjaksi 
mutta eivätköhän nämä pääse jo pian käyttöön.

Toivon mukaan myös mystinen "vaalea" väri 
kattaa tällaisen vaalenharmaan,
joka taittuu vähän beigeen tietyssä valossa.
Valkoisia sukkia en nimittäin saapassukiksi tee,
enkä kyllä mielelläni muutenkaan.
(Paitsi joskus, onhan ne nättejä.)
Valkoisten sukkien pohjan väri 
vaan muuttuu kummasti käytössä.
:D 

Mukavaa alkanutta viikkoa!
Siitäkin taitaa tulla harmaa.
Ja sateinen,
kun se ihana valkoinen lumi 
suli pois meiltäkin.
 Mutta ei anneta sen lannistaa,
eihän?

lauantai 29. lokakuuta 2016

Kesäillanvalssia lokakuussa

Kun näin näiden sukkien mallin 
ensimmäisen kerran,
tiesin heti,
että haluan tehdä nämä.




Sukkamalli on Niina Laitisen Kesäillanvalssi. 
Ohje löytyy maksullisena *ravelrysta*

tämä malli sisältyi siihen.
Kyseisessä kokoelmassa on kolme muuta kaunista mallia myös.
Voin melkein luvata,
että niistä jokaisen näette minun versioinani täällä 
jossakin vaiheessa.

Ja ihan huvikseni mainostan,
en tästä mitään saa (paitsi hyvän mielen).
Mie oon vaan niin tykästyny Nipin ohjeisiin. 
:)
 


Täytyy kyllä sanoa,
että alkuperäisen mallin valkoinen sopi 
ehkä näihin paremmin kuin tämä vihreä.

Tai sitten minusta vain kaikki tuntuu tällä hetkellä 
tummalta ja ankealta, 
niin näyttää, 
että tämä pitsikuviokin hukkuu tähän vihreän sävyyn.



Mutta nätit sukat tästäkin väristä tuli,
vaikkakaan ei niin raikkaat. 
Koko 38, kolmosen puikot, Nalle-lankaa.
Tein pidemmät varret kuin ohjeessa,
koska muuten ne olisivat jääneet 
varsin lyhyiksi.




Ohje oli mukavan simppeli. 
Toisen sukan kanssa taistelin kuitenkin 
moneen otteeseen.

Unohdin tehdä langankiertoja ja 
piti purata vähän väliä.
Sitten olin 
jo päätellyt ja höyryttänyt molemmat sukat
ennen kuin huomasin,
että toisen sukan kärjen pitsikuvion kavennusosa 
oli mennyt väärään kohtaan.
Olen muutenkin ollut ihan hajamielinen viimeaikoina.

Purkamista siis riitti.
Mutta sehän kuuluu harrastuksen luonteeseen.
:)

Hih. Taidan tänä viikonloppuna laittaa jo jouluvalot
parvekkeen kaiteeseen.
Saa vähän tuiketta tähän pimeään sateeseen.

Mitenkäs muilla,
onko varmoja keinoja syksyn synkkyyden 
voittamiseen?
:)