Käsityövuosi 2018

Vuosi lähenee loppuaan,

joten on aika luoda katsaus siihen,

mitä kaikkea se pitikään sisällään.

Tammikuu

Sain vuoden alkajaisiksi valmiiksi Finlandia-sukat,
joita olin tehnyt syksystä asti aina vähän kerrallaan,
kahdet miesten 46-koon sukat 
sekä Sukka-Finlandian Helluset.

Helmikuu 

Myös pitkään ja hartaasti tekemäni virkattu
Bohemian Oasis -peitto valmistui.
Lisäksi virkkasin tiskiliinoja ja osallistuin
Niina Laitisen Ystävänpäiväsukkien yhteisneulontaan.

Maaliskuu

Osallistuin Vanuttunut villasukka -blogin
Taimihässäkät-yhteisneulontaan,
kokeilin Villahaka-blogin Aamu-sukkien ohjetta
ja neuloin kahdet koon 45 sukat.

Huhti- ja toukokuu

Huhtikuussa virkkasin muutaman pirtsakan korin,
ja innostuin isoäidinneliöistä.
Suunnittelinkin sitten sukat, 
joihin tuli isoäidinneliöt varsiin.
Kirjoittamani ohje mummoruutusukkiin löytyy *TÄÄLTÄ*.

Lisäksi neuloin nuo pinkit lyhytvartiset sukat,
ja aloitin raidalliset lastensukat,
jotka valmistuivat hissukseen toukokuussa.
Sitten alkoikin totaalinen olkapääjumi.

Kesäkuu

Kesäkuun olin kokonaan neulomatta olkapään takia,

mutta kesäkukkavillitys lähti ihan lapasesta.
Min auringonkukat kukkivat juhannuksena,
 ja yhtä hienoa, tuuheaa ja korkeaa mustasilmäsussua
ku mulla oli, en oo nähny aiemmin ku mainoksissa.

Heinäkuu

Heinäkuussa pystyin taas vähitellen kässäilemään.
Virkkasin uuden tiskiliinan,
ja sitten syntyi taas sukkia sukkia...

Elokuu

Loppukesästä alkoivat puikot ja koukut heilua
jälleen tasaiseen tahtiin,
etenkin kun olin pitkän pätkän saikulla
vatsaongelmien takia.
Siinä ehtiessäni virkkasin sitten
pari pientä pöytäliinaa,
ja inspiroiduin jämälangoilla leikkimisestä,
ja neuloin sukkia muuten.

Syyskuu

Syyskuu oli näköjään aika raidallinen ja selkeä,
paitsi että seikkailusukat 
jatkoivat jämälankavillitystä.

Lokakuu

Lokakuussa neuloin tätsyn 
pikku prinsessalle neuletakin ja sukkia,
sukkia  syntyi aina vaan.
Sainkin peräti kaksi mallia to do -listalta pois
(kukalliset ja miesten Pehtoori-sukat),
ja jämälangatkin pääsivät vielä käyttöön...

Marraskuu

Marraskuussa neuloin itselleni lapaset,
ompelin vähän juttuja kotiin, fiilistelin pimeneviä iltoja
ja osallistuin Niina Laitisen 
Isänpäiväsukkien yhteisneulontaan.
Samalla valmistelin myös osan joulukalenterin luukuista.

Ja joulukuussa sitä esiteltävää sitten olikin,

kun järjestin tosiaan taas joulukalenterin.

Lisäksi neuloin jopa itselleni sukat,
ne Sukka-Finlandian lämmittelysukat,

jotka esittelin edellisessä postauksessa.

:)

Paljon tuli kaikenlaista tehtyä!
Vähän päälle 30 paria sukkia, lasten neuletakki,
kahdet lapaset, erilaisia virkkuutöitä...
Niin ja vuodenaikahaastehan on vielä meneillään,
sellaisenkin järjestin.

Katselukertojen perusteella 
suosituimmat postaukset vuonna 2018 olivat:

*Harmaata ja keltaista*

*Finlandia-sukat*

*Esittelemättä jääneet*

Mikä juttu oli sun suosikki tai jäi
parhaiten mieleen?

Omat suosikkini kaikista jutuista olivat
*Bohemian Oasis -peitto*
sekä *lasten saumaton neuletakki*.

Suuri kiitos Sinulle

siellä ruudun toisella puolella tästä vuodesta,

ja onnellista alkavaa uutta vuotta!

Nähdään(hän) taas ensi vuonna,
ihanaa kun olet.

<3

Lämmittelyä

Jouluruoat alkavat olla sulaneet,

(siinä auttoi ehkä hieman mäenlasku veljenpojan kanssa),

ja joulukalenterin jäljiltäkin alan toipua pikku hiljaa.

On siis hyvä hetki esitellä vielä tämän vuoden

viimeiset sukat,

nimittäin Sukka-Finlandia -kisan lämmittelysukat,

jotka on suunnitellut Tiina Kuu.

Mallin nimi on Elämän virta.

Ai mikä ihmeen Sukka-Finlandia?

Käy lukaisemassa *TÄÄLTÄ*.

Lyhyesti sanottuna kyse on siitä,

että neulotaan kilpaa sukkia.

Tosin ei ole pakko neuloa kilpaa, 

voi neuloa ihan omaan tahtiinkin.

Eikä neulota mitä tahansa sukkia,

vaan ihan uusia sukkamalleja,

jotka julkaistaan aina etappi kerrallaan.

Itse osallistun kisaan lähinnä leikkimielellä,

mutta on mulla nyt alkuvuodesta aikaa sillai,

että voin ihan tosissani jollakin etapilla yrittääkin,

jos edes sadan nopeimman joukkoon pääsisin.

;)

Mutta, nyt tosiaan vasta lämmitellään.

Lämmittelysukat on pakko neuloa,

jos mielii kisasijoituksille,

mutta niillä ei ole muuta aikarajaa kuin se,

että ne pitää olla tehtynä ennen kuin kisa loppuu.

Ihana lämmittelymalli onkin!

Ihastuin malliin heti, 

ja neuloinkin lämmittelysukat ihan itselleni,

yhdessä lempivärissäni, vähän kuin valmistujaislahjaksi.

Lankana käytin Novitan Nallea värissä Kettu,

ja neuloin kolmosen puikoilla.

(Niillä 15cm:n alumiinipuikoilla,

jotta sain kivan napakat sukat.)

Koko näissä sukissa on 35-36,

mutta neuloin M-koon silmukkamäärällä

ja ohuemmalla langalla kuin ohjeessa.

Näillä sukilla olenkin 

tassutellut melkein koko joulun!

Niin kivat näistä tuli.

Tiimalasikantapääkin istuu min jalkaan, 

kun sukkiin tehtin tuollaiset kiilat.

Tykkään tykkään tykkään!

Tykkäätsä?

Viikonloppuna onkin luvassa vielä vuosikooste.

Ja hei, muistathan käydä osallistumassa 

edellisen postauksen (luukku 24) sukka-arvontaan.

:)

Mukavaa loppuviikkoa!

24. luukku: Parhaan luukun äänestys ja sukka-arvonta!

Oikein hyvää, lämmintä ja 

siunattua joulua kaikille teille 

rakkaat lukijat!

<3

24. luukkuun asti on jälleen päästy,

ja siellähän on jotain mukavaa juuri teille...

Mie osallistuin tänäkin vuonna Niina Laitisen

Joulukalenterisukkien yhteisneulontaan,

kuten joku on varmaan jo Instagramin (@pipotus) 

puolella saattanut huomatakin.

Uusi sukkamalli oli jälleen kerran tosi kaunis,

ja sitä oli ilo neuloa.

Valitsemani värimaailma kaipasi kuitenkin mielestäni

 vastapainokseen yksivärisen teräosan,

joten jätin kirjoneuleet kantapään jälkeen tekemättä.

Päästin siis itseni hieman helpommalla,

ja neuloin nämä valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen aattoa.

Mutta kauniit tuli, eiks joo?

Lankana on 7 Veljestä.

Koko sukissa on 38-39, ja varren pituus on

(resorin mukaan lukien) 40cm.

Neuloin ns. normaalikoon mukaan,

jossa arvioitu pohkeenympärys on 35-39cm.

Käytin varressa 3,5mm puikkoja,

joten pohkeen kohdaltakin on tosi joustava sukka,

pitäisi kyllä mahtua tuohon kokohaarukkaan.

Teräosa on neulottu kolmosen puikoilla,

ja teräosan pituus on 25cm ja venymävaraa on.

Kärjissä on sädekavennukset.

Kuulostaisko sopivilta sukilta sinun jalkaan?

Sinun jalkaasi nämä voivat nimittäin päätyä,

jos osallistut arvontaan, joka säännöt tulevat tässä.

ARVONNAN SÄÄNNÖT

- Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tätä postausta.

Kerro kommentissa, mikä on ollut mielestäsi tämän 

joulukalenterin paras luukku ja miksi.

Voit myös kertoa, 

mitä olet kalenterista ylipäänsä tykännyt,

ois mukavaa kuulla!

- Vain yksi arpa per nenä.

- Jos kommentoit anonyymisti, 

laita jokin nimimerkki kommenttiin.

- Pelkkiä 'mukana'-kommentteja en laske arvoiksi.

- Voittaja ottaa yhteyttä minuunpäin,

kun arvonta on suoritettu,

joten sähköpostia EI TARVITSE ilmoittaa.

- Arvonta alkaa 24.12. ja päättyy 7.1.2019 klo 12.

Arvonta suoritetaan samalla viikolla.

- Sukkien postitus vain Suomeen. 

Minä laskeudun nyt joulun viettoon,

ja palaan vuodenvaihteessa tekemään 

vuosikoosteen blogin vaiheista!

Silloin nähdään, tai jos ei, niin viimeistään

arvontaviikolla.

Lämmin kiitos kaikille joulukalenteria seuranneille,

tätä oli taas mukavaa tehdä.

Onnea arvontaan ja leppoisia joulunpyhiä!

<3

23. luukku: Neljäs adventti

Siunattua neljättä adventtia

ja rauhaisaa aatonaattoa!

<3

Edit: otsikko korjattu... :D
Neljäs tosiaan, ei kolmas!

Neljäs kynttilä on syttynyt,

ja sytytinpä pari muutakin valopilkkua aamuhämärään.

"Nyt syttyy neljäs kynttilä, jo joulu sarastaa.

Me odotamme Jeesusta, hän kaikki pelastaa."

Joulu sarastaa, toden totta,

huomenna se jo on.

Millä mielillä laskeudut joulunviettoon?

Itse olen saanut tällä viikolla hyviä uutisia;

Sain kesätöitä vaihteeksi kotiseurakunnasta ja 

teologian maisterin tutkintotodistuspyyntö on lähetetty.

Ja silti tai juuri siksi on tuntunut,

että on ollut pää ihan pyörällä.

Nyt jos koskaan tulevaisuus on ihan auki!

En tiedä ensi vuodesta oikeastaan vielä mitään.

Toisaalta se on ihanaa, uusia ovia varmasti avautuu.

Mutta toisaalta välillä tuntuu paine siitä,

 että nyt pitäisi jo olla suuret suunnitelmat,

pitäisi tietää mitä elämällään tekee,

minne haluaa seuraavaksi.

Siinä vain on se ongelma,

että en ole kovinkaan kunnianhimoinen tyyppi.

En halua tehdä mitään suuria ja tavoitteellisia

urasuunnitelmia,

vaan haluan katsoa, minne elämä kantaa.

Ja sehän kantaa.

Sillä ajatuksella itse laskeudun tähän jouluun.

Minäkin saan nyt hetken olla vaan.

Toivon, että sinäkin saat nauttia 

joulun pyhistä, hetkistä kerrallaan,

ja saat aloittaa pian myös uuden vuoden

uusin voimin.

Päivän rukousvaihtoehdoista tämä kolahti

nyt tässä hetkessä:

Armon ja rakkauden Jumala.

Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin.

Sielumme kaipaa pyhää hiljaisuutta

ja todellista rauhaa ja riemua.

Jumala, armahda meitä.

Avaa silmämme näkemään,

mitä sinä olet meille valmistanut.

Opeta meitä jakamaan joulun iloa keskenämme

ja antamaan yltäkylläisyydestämme niille,

joilla on tyhjät kädet

ja joiden elämä huutaa lähimmäistä.

Tätä pyydämme rakkaan Poikasi Jeesuksen nimessä.

Aamen.

Levollista päivää.

<3

22. luukku: Paketointia ja porkkalaatikkoa

Luukut lähenevät loppuaan,

ja on paketoinnin aika.

Se onkin miulle mieluista puuhaa!

:)

Paketointi tosin puhututtaa nykyään kovasti,

mihin sitä uskaltaisi oikein lahjansa kääriä?

Tässä minun vinkkini paketointiin:

- säästä saadut ja hyväkuntoiset lahjakassit,

lahjapaperit, silkkipaperit, sekä pitkät lahjanarut,

ja käytä ne uudestaan

- jos lahjapaperia tai -narua täytyy ostaa, 

suosi kierrätettäviä vaihtoehtoja, 

kuten voimapaperia, jonka voi laittaa pahvinkeräykseen

- käytä mielikuvitusta, myös sanomalehdet yms.

voivat joskus olla vaihtoehto,

ja erilaisista purnukoista voi tuunata erilaisia

lahjapakkauksia vaikka servettitekniikalla

- paketoi ilman teippiä

Itse selvisin taas tänäkin vuonna edellisenä jouluna

saaduilla lahjakasseilla, ja suurin osa lahjoista

on paketoitu kertaalleen käytettyihin paperehin.

Lahjanarua oli vielä omasta takaa,

ja sen käytän kyllä loppuun ennen paperinarun tms.

hankkimista.

Osan lahjoista paketoin voimapaperiin,

 jota hankin muistaakseni viime jouluksi.

Pakettikortit leikkasin ihan pahvista

(muistaakseni paperilehtiön takakansi).

Pakettikortteja harva mielestäni säilyttelee,

joten näin tässä kohtaa fiksummaksi

mennä näin yksinkertaisella vaihtoehdolla.

Teen joskus toiste sitten sellaisia nätimpiä.

Ja sitten se teipittömyys!

Vitsit että olin iloinen, kun *Kaikki paketissa -blogissa*

oli ohjevideo teipittömään paketointiin.

Opettelin tuon teipittömän tavan taitella paperin ja 

tadaa - yhdessäkään antamassani lahjapaketissa

ei ole tänä vuonna yhtään teippiä,

enkä aio teippiä enää jatkossakaan käyttää,

jos paketin muoton sen vain sallii.

Tässä yllä on onnistunein esimerkkini siitä,

miltä teipitön paketti voi näyttää.

Tekniikka on paras just neliskanttisiin paketteihin,

mutta kyllä esim. sukkaparinkin saa näin paketoitua,

kun virittelee narun sitten tarpeeksi napakasti

ympärille - ja rumemman taitekohdan voi aina

jättää paketin alapuolelle.

Hih, hyviä paketteja tuli, niin ja laatikkoa!

Nimittäin porkkanalaatikkoa.

Tein ekaa kertaa elämässäni itse porkkanalaatikkoa,

tosin äidin ohjeistuksessa ja valvovan silmän alla,

mutta kuitenkin.

Ja hyvää tuli, vähän maistoin ennen kuin 

laitoin laatikot pakkaseen.

Ison laatikon vien anoppilaan jouluaatoksi,

kun menemme sinne syömään.

:)

Kaikki alkaa siis olla valmista!

Joulu saa tulla.

Korkeintaan yhden kakun vielä teen,

jos innostun, mutta muuten se on ihan lepo vaan.

21. luukku: Toivotut kynsikkäät

Syksyllä näin veljelläni kynsikkäät,

jotka olin tehnyt hänelle muutama vuosi sitten,

jo aikaa ennen tätä blogia.

Kynsikkäät olivat ehjät mutta varsin hiutuneet,

 ja veli tuumasi että tosi likaiset,

ja että saisin "joskus tehdä hänelle uudet".

Siinä hetken mielessäni laskelmoin,

että ehtisivätköhän uudet jo jouluksi,

jotta vanhat saisi edes pesuun.

:D

No, tässä ne nyt ovat, luukussa 21.

Rakas miäs pääs tällä kertaa käsimalliksi.
Tsih. Kaikkeen hää joutuu.
:D

Kynsikkäisiin oli edellisten kohdalla jo vaatimus,
että sormiosien täytyy olla lyhyet.
Jos sormiosa menee ensimmäisen nivelen yli,
niin se on tiellä, kun käsittelee veljeni tapauksessa
vaikkapa kalastusvälineitä tai metsästysasetta tms.

Pidin tämän ajatuksen mielessäni,
mutta muuten neuloin ihan 
*Novitaknitsin ohjeen* mukaan.

Sormiosissa on 6krs + päättelykerros.
Melkein viisikin kerrosta olisi jo riittänyt.

Neuloin Nalle-langalla,
ja käytin 3mm alumiinisia 15cm sukkapuikkoja.

Olen oikeastaan tosi tykästynyt kyseisiin puikkoihin,
kun ne ovat mukavan lyhyet, 
ja niillä saan neulottua napakampaa neulosta
pienentämättä puikkokokoa.

Kynsikkäistä tuli mielestäni onnistuneet ja kivat,

mutta niiden neulominen pimeinä iltoina oli 

välillä melkoista puuhaa!

Unohdin esimerkiksi laskea kämmenosan kerrokset

ennen pikkurillin aloitusta ekassa kynsikkäässä,

joten toista tehdessä silmukkamäärän selvittäminen

ensimmäisestä kynsikkäästä oli melkein

salapoliisityötä.

Olisinkin neulonut suosiolla vaikka harmaat versiot,

mutta musta oli tähän hätään ainoa järkevä väri,

jota kotona olevista langoista löytyi.

Mutta tulipa tehtyä, 
ja lahjana ovat varmasti mieluinen ylläri.

Nyt kun vielä saisin aikaiseksi höyryttää nämä.
Ei muuten olisi tarvetta, mutta haluan nuo
sormiosat ojennukseen.
:D

Ja hei, nämä olivat tämän joulun
 viimeinen lahjaneulomus!
Olin lahjojen kanssa valmiina jo yli viikkoa
ennen h-hetkeä, ihmeellistä.

Mikäs tilanne teillä on lahjojen kanssa?
Mulla on enää paketointia tiedossa.
Tsemppiä viime hetken rutistukseen!
:)