Kaaso nro 1

 
Tänä vuonna Sukka-Finlandia tarjosi opeteltavaksi, 
ainakin minulle, monta uutta neuletekniikkaa.

Yksi näistä tekniikoista oli intarsia pyöröneuleena.
Sitä tarvittiin neljännellä etapilla nimimerkki adelheidin 
(Heidi Lindroos) suunnittelemissa *Kaaso nro 1 -sukissa*.

En ollut koskaan aiemmin intarsiaa pyörönä neulonut,
joten aluksi ohjetta täytyi tavata kieli keskellä suuta.

Sukat aloitettiin kärjistä, ja alussa tuntui olevan hurjasti lankoja
käytössä yhtä aikaa.
Ei niitä oikeasti ollut kuin neljä, mutta
sotkun määrä oli alkumetreillä aikamoinen,
kun neulesuunta vaihtui joka kierroksella.

Käytännössähän intarsian neulominen pyörönä tarkoitti sitä,
että neulottiin joka toinen kierros oikein, joka toinen kierros nurin
- siis tasona, mutta kierroksen vaihtumiskohdassa tehtävä lankalenkki piti 
niin sanotusti putkilon kasassa.

Tämä eestaas neulominen teki sukan neulomisesta hidasta!

Onneksi se oli samalla myös mielenkiintoista,
ja pitsipaneelit olivat kauniit ja itsessään simppelit tehdä.

Minä neuloin sukat 1,5mm pyöröpuikoilla,
ja lankoina käytin Novitan Venlaa (harmaa, valkoinen) ja 
oletettua Hjertegarnin Sock 4:sta (violetti).

En ole tuosta violetista langasta ihan varma, kun olen sen saanut ilman vyötettä,
mutta minulla on ollut täysin saman väristä ja saman oloista 
lankaa aiemmin, ja se oli Sock 4:sta, joten tällä veikkauksella mennään.

Koska minulla oli pienemmät puikot kuin ohjeessa,
myös sukista tuli pienemmät, noin kokoa 36/37.

Sukkiin olisi voinut kirjoa vielä muutamat koristeet jälkikäteen,

ja niistä olisi saanut kaksi lisäpistettä kilpailuun,
mutta minä jätin kirjomiset pois.
Tykkäsin tästä pelkistetystä ilmeestä enemmän.

Ja mitäs muuta erikoista,
no, kantapäissä sovellettiin japanilaisten lyhennettyjen kerrosten 
neulomistekniikkaa ja sukkien resori pääteltiin tubular bind off -tekniikalla.
Että tulipahan opeteltua paljon uutta yksien sukkien aikana!

Mutta se oli loppujen lopuksi aika mukavaa.
Sitä paitsi, en minä nyt niin hidas ollut:
sijoitukseni tällä etapilla oli 18.

Näistä tuli yhdet tämän kisan lempparisukistani!

Vielä en tiedä, jätänkö nämä itselleni vai annanko pois,

mutta ihanat ne ovat yhtä kaikki.

Viimeinenkin etappi on jo taputeltu,
mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Paljon olisi muutenkin näytettävää,
mutta eiköhän niitäkin juttuja tipu sitten hissukseen,
tai teen jonkin kokoavan postauksen...

Vähän tämä bloggaaminen nyt tökkii.
Mietin, josko pitäisin ainakin jonkinlaisen tauon tästä blogista.
Vähän kyllä lopettamistakin olen pohtinut.

Kuvia on helpompi jakaa Instagramiin (pipotus)
 ja toisaalta Pipotusta-kanava YouTubessa
 ja neulevlogini siellä on sellainen asia,
johon haluan panostaa.
Vlogia kuvaan yleensä kerran kuukaudessa, 
ja esittelen aina kerralla monta asiaa.

Erilaisten projektien tiedot saan myös Ravelryn 
projekteihin niin hyvin, että voisin alkaa käyttää sitä 
ensisijaisena kässäjuttujen tallennuspaikkana.

Aika aikansa kutakin.
Mukavaahan blogin pitäminen on ollut,
mutta juuri nyt se tuntuu ottavan enemmän kuin antavan.

Jatkan pohtimista.
Ilmoitan myöhemmin, mihin ratkaisuun päädyn.

Kiitollinen olen kuitenkin sinusta
siellä ruudun toisella puolella.
<3

Tajunnanvirtaa osa 3.

Esittelemättömien neuletöiden pino sen kuin kasvaa,
joten on aika poimia sieltä jotain.

Aloitetaan näistä viimeisimmän tajunnanvirta-yhteisneulonnan mallisukista,
jotka ovat valmistuneet jo hyvän aikaa sitten,
mutta joita ei tietenkään ennen yhteisneulonnan päättymistä voinut esitellä.

Nämä olen neulonut Novitan Nallesta, 60 silmukalla ja 2,5mm puikoilla.
Sukkien koko on noin 38.

Yhteisneulonnan järjestin tuolla Instagramin puolella 22.1. - 14.2.2021.
Sieltä voi käydä kurkkaamassa kaikkia ihania erilaisia variaatioita,
joita osallistujat ovat sukista toteuttaneet.
Hästäki on #tajunnanvirtakal2021 ja minun tilin löytää nimellä pipotus.

Yhteisneulonnan idea oli, kuten aiemmissakin järjestämissäni "tajunnanvirroissa", se,
että minä annoin erilaisia vihjeitä, ja vihjeet sai toteuttaa haluamallaan tavalla.
Pääasiassa tarkoitus oli tehdä kirjoneulesukat jämälangoista,

mutta muunkinlaisia toteutuksia sai tehdä.
Ainakin parit lapaset syntyivät tällä samalla idealla.

Tällä kertaa vihjeet olivat:

1. Neulo jonkinlaista resoria n. 3cm tai haluamasi pituuden verran.

2. Neulo jonkinlaisia lumihiutaleita n. 5cm.

3. Neulo jonkinlaista sydänkuviota n. 4cm.

4. Neulo jonkinlaisia kiemuroita tai koukeroita n. 4cm.

5. Raidoita sukanvarsi loppuun haluamallasi tavalla,
2cm tai kunnes varsi on sopivan mittainen.

6. Neulo kantapää haluamallasi mallilla.

7. Neulo jonkinlaista pallokuviota n. 4cm.

8. Neulo lisää lumihiutaleita (tai vaihtoehtoisesti jääkukkia) n. 4cm.

9. Neulo kuvio, joka sisältää vähintään yhden yhden kerroksen korkuisen raidan,
n. 3cm.

10. Neulo jonkinlaista ketjumaista kuviota n. 2-3cm.

11. Neulo kärkikavennukset, ja lisää kärkiin samalla jokin mieleinen yksityiskohta 
haluamallasi tekniikalla.

Jos haluaa, saa vihjeitä käyttää ja niiden avulla tehdä sukkia tai muita neuleita 
vaikka vielä jälkikäteenkin!

Sitä varten nuo vihjeetkin tänne halusin koostaa.

Minun sukista tuli jämälangoilla villin riemunkirjavat,
mutta joku oli tehnyt myös kauniit täysin kaksiväriset sukat tällä reseptillä.

:)

Sellaista väri-ilottelua tällä kertaa!

Loppukevennyksenä tällainen välityö,
kun minulta tilattiin koon 22 lastensukat.
Nämä on Novitan Nalle Taika -langasta, 40 silmukkaa, 2,5mm puikot.

Muita valmistuneita on yksi briossikauluri 
ja Sukka-Finlandian 5. etapin sukat.

Niitä sitten seuraavissa postauksissa.

Meillä onkin ollut nyt plussakelit ja ihana auringonpaiste
näin lauantain ratoksi.
Millaiset kelit teilläpäin on?
Mukavaa viikonloppua ja 
alkavaa maaliskuuta!

<3

Mosaiikkikukkia

 
Kevättalven auringon paistaessa 
on hyvä sipsutella viikonloppuun vaikkapa 
tällaisilla kukkasukilla!

Tämä Sukka-Finlandian neljännen etapin sukkamalli on  *Mosaiikkikukkia* ja
sen on suunnitellut täältä blogimaailmastakin tuttu Tiia Niemi.
Tiian löytää *Langan päästä kiinni -blogin* takaa.

Nimensä mukaisesti tässä mallissa päästiin neulomaan mosaiikkineuletta.
Se oli minulle tekniikkana aivan uusi, mutta olin sitä jo jonkin aikaa halunnut kokeilla,
joten nyt oli oiva tilaisuus opetella.

Se osoittautui juuri niin yksinkertaiseksi tekniikaksi kuin olin 
ymmärtänytkin.
Mosaiikkineuleessa kuvio muodostuu nostetuilla silmukoilla,
ja siinä neulotaan vain yhdellä värillä kerrallaan.

Näiden sukkien taitereunassa hauska lisä oli vielä se,
että välillä neulottiin nurjia kerroksia,
jolloin sukkiin saatiin hauskasti ainaoikein-vaikutelma.

Neuloin sukat Novitan Nallesta ja käytin taitereunassa 2,5mm puikkoja 
ja muuten 2,25mm puikkoja.
Sain tällä tavalla omiin 36-37 jalkoihin sopivat ja napakat sukat.

Neuloin kuitenkin ihan kisavaatimusten mukaisen M-koon.
Puikkokokohan ei vaikuta työmäärään, koska joka tapauksessa 
on neulottava tietyllä silmukka- ja kuviotoistomäärällä.

Olen muuten iloinen siitä,
että tänä vuonna kisassa on enemmän näitä vähän 
paksummillekin sukkalangoille suunniteltuja malleja!

Tykkäsin tästä mallista tosi paljon!

Sukissa oli mielenkiintoisia osioita ja toimivat rakenteelliset ratkaisut.
Erityisesti tykkään näissä sukissa kantapään rakenteesta.
Lisäykset on tehty kauniisti ikään kuin piiloon kantapäitä reunustavien 
palmikkorivien viereen,
ja pohjan puolelle kavennettaessa muodostuva "lappu"
on aika hauska.

Kuten kuvasta näkyy, tämä kantapäämalli istuu minulle täydellisesti.
Lisäksi arvostan sitä, että kantapäitä reunustavat palmikot loppuvat
kauniisti tuohon lapun reunaan.

Näistä sukista jäi fiilis, että asiat on ajateltu loppuun asti!

Nämä sukat jäävätkin minulle itselleni,
muistoksi tästä kisakerrasta.

Sukkapulaa en missään nimessä pode,
mutta aina pitää laatikossa olla erilaisia sukkia erilaisiin päiviin.
;)

Oikein piristävät kukkasukat tällä etapilla siis.

Olisin myös ostanut pitkästä aikaa ihan oikeita kukkia, tulppaaneja,
viikonloppua ilostuttamaan,
mutta nepä olivat kaupasta loppu!

No, joku toinen kerta sitten.

:)

Onko sulla kukkia maljakossa?
Tai puikoilla?
Hyvää viikonloppua!
<3

Ps. Olin tällä etapilla sijalla 19!

Päiväunelmoija

 
Tiedätkö tunteen,
kun jokin neulemalli on rakkautta ensi silmäyksellä?

Minä koin sellaisen rakastumisen
tähän *Andrea Mowryn The Daydreamer -paitaan*.

Bongasin tämän mallin Mowryn Instagram-tililtä (@dreareneeknits),
ja sitten se oli menoa.
Ostin ohjeen Ravelrysta saman tien.

Langaksi tähän paitaan valikoitui
Aurinkokehrän kasvivärjätty suomalainen villalanka
värissä Norko.

Olin ostanut sitä neljä vyyhtiä jonkinlaista villatakkia ajatellen,
mutta mieleistä takkimallia ei koskaan tullut vastaan.
Tähän projektiin lanka tuntui kuitenkin sopivalta valinnalta,
ja sain lopulta ihanan villan pois laatikosta pyörimästä.

Paitaan lankaa meni vajaat kolme vyyhtiä,
ja neljäs vyyhti on arvonnassa viimeisimmässä 
neulepodcast-jaksossani YouTubessa.
(Sieltä minut löytää Pipotusta-kanavalta.)

Kolmannen vyyhdin lopun ajattelin käyttää kirjoneulelapasiin 
toiseksi väriksi valkoisen kanssa...

Neuloin paidasta koon 1, eli pienimmän koon.

Paita neulotaan alhaalta ylöspäin.
Kainaloihin asti käytin 3,5mm puikkoja ja siitä 
eteenpäin jatkoin 3mm puikoilla,
koska halusin yläosan neulepinnasta hieman tiiviimmän.

Koska hihat neulotaan suurimmaksi osaksi sileää nurjaa,
pienempi puikkokoko oli järkevä valinta.
Neulon nurjaa aavistuksen löysemmin kuin oikeaa.

Paidan helma on siitä hauska,
että se on takaa pidempi kuin edestä.

Helmaresorin sivuilla on halkiot, jotka eivät taida nyt 
missään kuvassa näkyä kunnolla.

Tein muuten helmaan yhden pallerokuviokerran enemmän kuin ohjeessa.
En halunnut ihan niin lyhyttä paitaa,
vaikka tämä edelleen on selkeästi cropattu malli.

Vähän jännitän, miten osaan tätä pitää,
mutta ainakin tämän minun lempimekkoni kanssa
paita on aivan täydellinen.

(Näyttää itse asiassa kuvissa paljon paremmalta päällä kuin kuvittelin!)

Tästä paidasta olen kyllä nähnyt tosi kauniita pitkähelmaisia versioitakin,
sekin toimii oikein hyvin.

Vaikka tuo Aurinkokehrän lanka on villalangaksi tosi pehmeää,
niin minun herkkää hipiääni se sen verran kutittaa,
että tyydyn pitämään aina pitkähihaista puseroa tämän paidan alla.

Voihan myös olla, että jonain muuna vuodenaikana iho ei ole 
niin herkillä, ja pystynkin tätä pitämään esimerkiksi topin kanssa.
(Nyt ei onnistu, olen testannut, alkaa armoton syyhy,
iho kuivaa ja kutiaa muutenkin.)

Tästä tuli kyllä valtavan kaunis.
Samalla tämä on ihanan lämmin,
muttei yhtään kuuma, koska lanka on niin ohutta.

Jokin tässä palmikoiden, pompuloiden ja villan yhdistelmässä
puhuttelee kovasti!
En yleensä ole niin pompuloiden perään,
mutta tässä paidassa ne tuntuvat kerta kaikkiaan kuuluvan
paidan luonteeseen.

Tämän paidan rakenne edellytti myös jonkin verran käsin ompelua.
Olkalaput ja pääntien lirpakkeet neulottiin erikseen ja ommeltiin kiinni.
Se oli aika jännittävää, kun piti saada kerralla siistiä jälkeä.
Etenkin tuon pääntien lirpakkeiden kiinnitys vaati paljon sommittelua
ja mittaamista, ennen kuin uskalsin lähteä yhdistämään.
Työvaiheita ja pintaneuleita riitti!

Olen kuitenkin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen.
Kaikki vaiva kannatti, ja mielenkiinto säilyi loppuun asti.
Koko ajan tapahtui jotain.

Sanoinko jo, että tästä tuli aivan ihana?

Niin ihana, että tämä näyttää hyvältä kuvissa(kin),
vaikka ne on otettu kerrostalon sisäpihalla.

Aina ei tarvitse lähteä minnekään "parempaan paikkaan" ottamaan kuvia,
ja onpahan samalla naapureille ihmeteltävää,
jos sattuvat katsomaan ikkunasta ulos.

;)

Hih. Mitäs villaista sulla on yllä näin pakkasilla?
Mukavaa sunnuntai-iltaa ja uutta viikkoa!
Kiva kun kävit.
<3

Jäkä jäkä... Ei ku Jäke!

 
Terve ja terveisiä Sukka-Finlandian kolmannen etapin 
jälkimainingeilta.

Kolmas etappi starttasi 28.1. klo 12.

Sieltä paljastui Eva Roos-Rautakorven suunnittelema *Jäke Sock* -malli,
joka on jatkoa Jäpäsille, eli Järvenpään nimikkolapasille.

Mallin nähtyäni ajattelin, että okei, ihan kiva perusmalli ja unisex on aina plussaa.

Mutta, kuinkas kävikään.
Tästä etapista tuli tuskien taival.

Ohje ei ollut ihan loppuun asti hiottu, tähtirivistöjen lukumäärän suhteen oli 
tulkinnanvaraa, ja sanalliset osiot ja kaaviot olivat useammassa 
kohdassa ristiriidassa keskenään.

Suoraan sanottuna tällä etapilla tuli tunne, että olen mukana 
suuressa testineulonnassa.
Ohjeesta tuleekin itse asiassa korjattu
versio saataville myöhemmin.

No, totta kai ymmärrän, että inhimillisiä virheitä tapahtuu,
ja että tällaiset kisat pitää kisata ei-niin-kireä-pipo päässä,
mutta harmittihan se ihan vietävästi, kun näiden epäselvyyksien 
takia itse purin yhden kokonaisen kantapään.

Luulin tehneeni väärin, ja hetken päästä selvisi,
että olinkin tehnyt täysin ohjeen mukaan, vaikka aluksi 
sain muuta informaatiota.

Olin saanut kyllä myös luvan jatkaa, ei olisi ollut pakko purkaa,
mutta perfektionisti iski,
ja halusin korjata virheen, koska luulin sitä omakseni.

Siinä meni parin tunnin työ hukkaan.
Se on tällaisessa kisassa paljon se, kun nopeudessa 
minuutitkin saattavat ratkaista sijoituksen.

Siinä kohtaa sitten purin hammasta, neuloin kantapään uusiksi 
ja menin nukkumaan.
:D

Seuraavana päivänä neuloin sitten sukat valmiiksi.
Toinen sukka syntyi vähän vähemmällä tuskailulla,
kun ei tarvinnut tarkistella ohjeen kommervenkkejä koko ajan.

Räps ja räps kisakuvat sähköpostiin
 puolen yön aikaan ja taas unten maille...

Nyt parin päivän jälkeen, kun sukat on päätelty ja viimeistelty,
pystyn katsomaan niitä jo vähän toisin silmin,
kun ei ärsytä enää.

Olin tälläkin etapilla 23., vaikka tuli takapakkia!

Lisäksi sain sukista ihan inhimillisen kokoiset, vaikka muuta pelkäsin.

Isot nämä ovat minun jalkoihini, kuten näkyy, mutta niin pitääkin, 
koska nämä ovat noin kokoa 39/40.
Veikkaan, että mahtuvat isompaankin jalkaan, koska tuo kantapää 
tekee sukkiin tilaa tosi paljon.

Nyt ei ollut tarvetta sovittaa miehen 46-koon jalkoihin.
;)

Neuloin 2mm puikoilla ja lankoina on Novitan Venlaa 
kolmessa eri värissä, valkoisena, hiilenharmaana ja petroolina,
ja tuo vaalea turkoosi on Regiaa.

Ai missä sitä harmaata on?
No sitä on yksityiskohtana sukanvarren taitereunassa.
Ihan hauska detalji, mutta kisatessa mietin, että aavistuksen turha;
lisää pääteltäviä lankoja.

Toki se antaa sukille viimeistellyn ilmeen.

Enemmän tällaista tarkkuutta olisin kuitenkin kaivannut 
esimerkiksi tuon tähtimäisen pintaneuleen sijoittelussa.
Häiritsee vieläkin, että tähdet sijoittuvat kantapäässä 
epäsymmetrisesti keskikiilan (en keksinyt sopivampaa termiä)
molemmin puolin.
Olisin mieluummin neulonut selvästi erottuvan kantapään 
jollain samantyyppisellä ratkaisulla, mutta niin,
että tähtikuvio ei jatku kantapäässä.

Noh, mussutus loppuu nyt, ja totean,
että tällä etapilla on myös mukavasti luova sarja olemassa.
Jos haluaa tehdä luovia ratkaisuja,
niin siihen on ihan mahdollisuus!

Olenkin jo nähnyt sukista hauskoja modattuja versioita,
joissa nuo tähtikuviot on tehty eri värillä!

Summa summarum,
sukista tuli lopulta nätit ja kokokin on oikein hyvä.

Kun ohje vielä korjataan selkeämmäksi,
se on varmasti ihan neulomiskelpoinen.

Puuh. Nyt minä koitan vähän lepuutella käsiä ja hartioita.
Tämä malli sai nimittäin kirjaimellisesti päänsäryn aikaan.
;)

Onneksi sain vähän hierontaa ja olen ollut 
pari päivää neulomatta (no okei ihan pari kerrosta tein).
Se tekee ihan hyvää se.

Seuraavaksi pitäisi neuloa paidan hiha loppuun 
ja tehdä yhden lastensukat, kun sellaisia pyydettiin.
Toiset pikkusukat ovat jo valmiina,
mutta esittelen niitä sitten kahdet samalla kertaa.

Peittoprojekti etenee ja ideoita ois vaikka kuinka.

Ihan mukavin kässäfiiliksin kohti uutta kuukautta.

Iloa alkavaan helmikuuhun!

<3

Roihu-revanssi

 Neulon harvoin samaa neulemallia 
moneen kertaan,
mutta joskus niinkin tapahtuu.

Tällä kertaa otin revanssin Outi Montosen Roihu-sukista.

Roihu-sukat olivat Sukka-Finlandian ensimmäisen etapin kisamalli 
tänä vuonna, ja kisaa varten neulomani sukat voitkin 
vilkaista muistin virkistykseksi *TÄSTÄ*.

Niistä tuli muuten ihan kivat sukat, mutta valtavat.

Siksi halusin kokeilla heti perään samaa mallia pienimmässä koossa 
ja vähän toisenlaisilla spekseillä.

Nämä sukat on nyt neulottu kokonaan 1,5mm puikoilla koossa S.
Lankana on herkullinen Ruskanlehden Merino Sock värissä Vastaleikattu nurmikko.

Näillä spekseillä sain toivotun lopputuloksen.

Olisin saanut tällä koolla hyvin omaan jalkaani istuvat sukat,
mutta tämä vihreä väri ja palmikkomalli kuiskuttelivat korvaani,
että nämä sukat haluavat päätyä erään neuleystävän jalkoihin.

Siksi neuloin viimeisen palmikkokaavion jälkeen vielä 20 kerrosta sileää,
että sain sukista kokoa 39.

Nyt olen tyytyväinen lopputulokseen!

Malli on hieno, koko on hyvä ja väri ja lanka ovat 
ihan omiaan näille palmikoille.
Palmikot tulevat kauniisti esiin.

Tätä sukkaohjetta suosittelen kyllä lämpimästi,
sitten kun se joskus kisan jälkeen on saatavilla.

Että jos kaunista palmikkosukkamallia etsit,
niin täs siul on sellane.
;)

Nämä valmistuivatkin sopivasti ennen Sukka-Finlandian
kolmatta etappia.
Torstaina klo 12 on startti ja minulla langat ja puikot valmiina.

Muutkin projektit ovat edistyneet kovasti,
mutta niistä lisää toisella kertaa.

Neulomisiin!
Mukavaa viikkoa sulle!
<3

Angelika-sukat

 Tervehdys sunnuntaipäivään!

Minulla olisi teille näytettävänä aivan tuore sukkapari,
joka valmistui viime yönä noin klo 01:32.

Sukka-Finlandian toinen etappi alkoi eilen lauantaina 16.1. klo 15.

Etapin malliksi paljastui Niina Laitisen Angelika.

Tällä kertaa onnistuin arvaamaan etapin suunnittelijan etukäteen!
Etapin vihjekuvassa oli nimittäin saunavihta,

josta tulivat heti mieleen lehtipitsikuviot.
Se enteili tuttua ja turvallista Niinan mallia.

Suunnittelijathan kerrotaan kisassa etukäteen,
mutta sukkamallien järjestys on salaisuus.

Tuttua ja turvallista, tosiaankin.

Kisan kannalta se on haastava asetelma;
Jos malli on helppo minulle, se on superhelppo ja nopea kärkikastille.
Heti mallin nähtyäni tiesin, että kiirettä saa pitää, jos mielii hyville pisteille.
Päätin, että nukkumaan en mene, ennen kuin olen maalissa!

Tällä kertaa kisailen nimittäin melko tosissaan,
en kärkisijoista, mutta tavoite olisi pysyä siellä parinkymmenen 
paremmalla puolella.
Ekalla etapilla olinkin 23. ja tällä toisella 18. - jee!
Kannatti vähän valvoa, eikä mennyt edes aamuun asti.

Tämä malli oli kirjoitettu sport-vahvuiselle langalle.

Minä neuloin Novitan Nallesta (väri 285) ja 2,5mm puikoilla.

Olisin voinut neuloa myös ohjeenmukaisilla 3mm puikoilla,
mutta en halunnut ottaa riskejä koon suhteen sen ekan etapin 
katastrofin jälkeen.
;)

Sukista tuli kokoa 36-37.

Nämä taitavat mennä siihen kuuluisaan lahjalaatikkoon.

Sukat ovat sopivat omaan jalkaani, mutta malli ei ole yhtään minun tyylinen.
Näissä Niinan pitsimalleissa on minulle joskus hieman liikaa kaikkea.
Tykkään enemmän sellaisista pelkistetymmistä pitsimalleista.

Mutta yllättävän kivat näistä tuli!
Tykkään, kun tuo lehtikuvioteema jatkuu alusta loppuun.
Se yhdistää kuvioita tuon monimuotoisuuden keskellä.

Notta tulipa neulottua!
Ilman kisaa en tällaista mallia olisi ehkä neulonut,
mutta näin kisan kannalta oli mukavaa 
saada tähän väliin helppoa neulottava.

Sitten voinkin taas keskittyä muihin keskeneräisiin projekteihin

seuraavaa etappia odotellessa!

Peittopaloja syntyy tasaiseen tahtiin, yhdeltä sukalta puuttuu pari 
ja paidasta puuttuu hihat... Onhan tässä mistä valita.

Mitäs sulla on puikoilla näin pakkaspäivinä?
Vai vietätkö kirpakat päivät mieluummin ulkoillen?
:)

Roihu-sukat ja suurempia projekteja

 

Hei ja hyvää uutta käsityövuotta 2021!

Blogipostauksia on tänne tipahdellut viime aikoina 
harvakseltaan, mutta voin kertoa,
että puikot eivät ole levänneet - päin vastoin.

Olen taas mukana Sukka-Finlandia -kilpailussa,
ja muuten on tavallista isompia projekteja työn alla.

Sukka-Finlandian ensimmäinen kisaetappi starttasi loppiaisaamuna kello 8.
Etapilta paljastui Outi Montosen suunnittelema Roihu-sukkamalli.

Eikö oo kaunista palmikkoa!
Tiesin heti, että nämä sukat haluan neuloa.

Ja neuloin, neuloin, neuloin...

Ekana kisapäivänä puolen yön korvilla sain ensimmäisen sukan valmiiksi,
ja voi murhetta! Se näytti suuren suurelta - ja olikin.
Tässä ensimmäinen sukka mieheni 46-koon jalassa.

Kisavaatimusten mukaisella M-koolla, jonka piti vastata noin 38-39 kokoa,
minä sain reippaan kokoiset miesten sukat.
Voihan pieleen mennyt neuletiheys!

Sukkapuikot lähtivät yöksi jäähylle, minä myös.

Seuraavana päivänä sisuunnuin.

Halusin päästä pisteille ekalla etapilla,
ja päätin, että maaliin päästyäni vaikka sitten
 puran terät ja neulon niistä lyhyemmät,
jos ei sukille muuten löydy ottajaa.

Kaikkien tuskailujen jälkeen pääsinkin maaliin,
ja sijoitukseni oli 

tuskailuista ja tuumaustauoista huolimatta peräti 23. !

Lisäksi, kiitos somen, näille sukille löytyi ottaja,
enkä joutunutkaan purkuhommiin.

Lopulta sukista jäikin sitten hyvä mieli.

Neuloin muuten Dropsin Fabel-langasta (väri  113)
ja 2mm puikoilla muuten, paitsi viimeisen kaavion ja sukan kärjen 
neuloin 1,75mm puikoilla.

Sen verran tästä kisamallista myös tykkäsin,
että aion myöhemmin neuloa ohjeesta sen pienimmän koon,
jotta saisin mallista revanssin ja sellaiset alle 40-koon sukat...

Kisamallit muuten tulevat kaikkien saataville joskus Sukka-Finlandian päätyttyä.
Toistaiseksi mallit ovat saatavilla vain osallistumismaksua (18e) vastaan.
Ja osallistuahan voi ihan ilman kilpailemistakin,
sitten vaan nappaa kivat sukkaohjeet talteen, ja neuloo omassa aikataulussa!

Suosittelen. Jokaisesta osallistumisesta lahjoitetaan 1e Mieli Ry:lle,
joten hyvääkin kisan avulla tehdään, muutenkin kuin sukkien muodossa.

Seuraavaa kisaetappia odotellessa neulon todennäköisesti
näitä muita projekteja.

Pussista pilkottaa paidanhelma.
Eikö oo upeet pintaneuleet!

Lisäksi tämä peitto etenee pala palalta hurjaa vauhtia.
Tätä on kerta kaikkiaan ihana tehdä!
Olen myös saanut tähän hurjasti apuja, koska uskaltauduin kysymään 
Instagramin puolella, olisiko kenelläkään lahjoittaa sopivia jämälankoja,
edes pieniä määriä.

Oli, monellakin! Niin kiitollisena olen viime aikoina availlut 
postia että eivät sanat meinaa riittää.

Kiitos neuletoverit vielä tätäkin kautta.
<3

Tämä peitto lämmittää mieltä ja kehoa vielä monin tavoin.
Nytkin se tuntuu jo halaukselta,
kun sen asettelee hartioille lämmittämään.
Hih. <3

Mitä kaikkea sulla on puikoilla näin vuoden alussa?
:)

Adventtisukat ja ikuisuusprojekti

 Heipsan!
Vielä ehdin joulutervehdyksen tänne jättää.
Esittelyssä ovat jouluiset sukat - kreivin aikaan.

Adventtisukat valmistuivat sopivasti juuri aatoksi.
Ohje on ilmainen ja se on saatavilla
 neljässä osassa *Sweet things -blogista*.

Kiitos Annikalle kivasta ohjeesta ja yhteisneulonnasta jälleen!
Aikaisempina vuosina olen seurannut näitä Adventtisukkien
yhteisneulontoja, mutta itse en ole ehtinyt mukaan neulomaan
ennen kuin vasta nyt tänä vuonna.

Neuloin 2,75mm puikoilla ja lankoina on valkoista ja harmaata 7 veljestä 
sekä punakirjavaa Novitan Tähti-lankaa,
jossa kulkee mukana kuparinvärinen kimallesäie.

Helppoa ja nopeaa kirjoneuletta paksulla langalla.

Yhden kuvion jätin teräosasta pois, että sain sopivammat sukat.
Modaus ei tosin ihan täysin onnistunut,
koska sukista tuli edelleen hieman liian isot minulle.

Vielä fundeeraan, jäävätkö nämä omiksi joulusukiksi,
vai annanko nämä eteenpäin.

Nätit tuli kumminkin.
Kannattaa myös tsekata sieltä Annikan blogista 
aikaisempienkin vuosien Adventtisukat (ja yhdet lapaset!),
ne ovat kauniita kaikki.
:)

Ai onko koko joulukuu mennyt yksiin sukkiin?
Ehei.

Suurin neuleaikasyöppö on tällä hetkellä tässä:

Olen tikutellut melkein joka päivä palan tai useamman tähän 

Kemper Wreyn  suunnittelemaanThe Coziest Memories -peittoon,

jonka aloitin, öö, kesällä?

Tämä peitto tulee minulle ihan itselleni, eikä tällä ole mikään kiire,
mutta olen aivan hurahtanut tämän neulomiseen.
Asiaa edesauttoi se, että teimme parin neuleystävän kanssa 
joulukalenterivaihdon, ja luukkujen sisältönä on jämälankaa.

On siis jotain mistä neuloa!

Taidankin tästä lähteä neulomaan seuraavaa palaa...

Oikein hyvää, levollista ja siunattua joulun aikaa just sulle!
Kiva kun kävit lukemassa.
<3