Käsityöblogien joulukalenteri 2019, luukku 22: Viime hetken huovutukset

*Käsityöblogit-facebookryhmässä* on

tänäkin vuonna järjestetty käsityöbloggaajien 

oma joulukalenteri,

ja tällä kertaa minäkin olen mukana!

Eilen kurkistettiin luukkuun *Värkkäystä-blogissa*,

ja huomenna aukeaa toiseksi viimeinen luukku 

*Lumisiivet-blogissa*.

Tämä postaus on luukku nro 22,

ja sieltä paljastuu neulahuovutettu joulukoriste.

Tällaista varten tarvitset:

- huovutusvillaa
- huovutusneulan ja -alustan
- ripustuslankaa
- puuhelmiä

- parsinneula/kanavaneula helmien ja langan pujottamiseen

- piparkakkumuotteja

Minulla ei ole nyt kuvia välineistä näyttää,

koska itse tein tämän yksilön työpaikan 

virkistyspäivässä,

mutta ihan perus neulahuovutuksesta on kyse.

Huovutusneulalla tökitään villaa aina ohut 

kerros kerrallaan piparkakkumuotin sisään 

alustan päällä.

(Älä tuikkase sormeen! 

Ja varo ettei neula katkea.)

Välillä pitää muistaa irrottaa huopunut 

koriste alustasta, ettei se tartu liikaa kiinni.

Kun koriste alkaa näyttää toivotunlaiselta,

sen voi irrottaa muotista ja alustasta,

ja tarpeen mukaan sitä voi vielä muotoilla

neulan avulla 

ja tuunata haluamallaan tavalla.

Itse huovutin tähden päälle tuollaisen 

erivärisen sydämen.

Lopuksi kiinnitetään ripustuslanka

(parsinneula menee hyvin huovasta läpi),

ja siihen voi vielä pujottaa koristeeksi 

erilaisia helmiä.

Ja tadaa, koriste on valmis.

Näitä tekisin itse lisää, jos mulla ois 

kotona tilaa huovutusvälineille.

Tämä askartelu sopii sekä lapsille että aikuisille,

kunhan neulan kanssa ollaan varovaisia.

Neulahuovutus toimii 

tylsyydenpuuskiin ja joulukiukun purkamiseen

- sekä iloiseen yhdessäoloon.

Vielä ehtis muutaman koristeen tehdä ennen aattoa.

;)

Hih. Millaisia itse tehtyjä koristeita 

teidän joulukuusessa on?

Ja onko kuusi jo koristeltu?

Leppoisaa ja hyvää joulun aikaa 

teille kaikille!

<3

Papukaijavärejä pukin konttiin

" -- toivoi villasukkia."

Kääks. Sen kerran, kun tämä tätsy ajattelee,

että en neulo nuoriherra 8-vuotiaalle

jouluksi sukkia, koska olen aina niin tehnyt,

niin sitten herra oikein kirjoittaa joulupukille,

että tarvitsisi sukkia!

Onhan se koipi kasvanut jo kunnioitettavaan kokoon 36.

Iiks. Joko sillä pikkumiehellä

on samankokoinen jalka 

kuin minulla.

Ei auta. Tämä tärkeä toive on toteutettava.

Laatikosta löytyivät onneksi valmiiksi 

toiset sopivan kokoiset sukat,

mutta halusin tehdä väreistä pitävälle herralle 

lisäksi vähän värikkäämmät sukat kuin mitä ne olivat.

Molemmat päätyvät kyllä pakettiin,

koska villasukkapula kerran on.

Siispä seiskaveikkaa kehiin,

kolmosen puikot ja 48 silmukkaa.

Väreinä harmaa ja Viidakko-sarjan papukaija.

Melkein voisin sanoa,

että nämähän ovat papukaijasukat kokonaan,

koska onhan niitä harmaitakin papukaijoja.

;)

Nyt on ainakin väriä!

Saa ollakin. On niin hirvittävän pimeää 

ja sateista ollut meilläpäin viikkotolkulla.

Välillä tulee tiskirättejä ja sohjoa,

mutta sehän ei tunnetusti lohduta.

Onneksi oli viikko varoaikaa ja tarpeeksi 

pieni projekti,

niin sen ehti toteuttaa.

Toki nuorelle herralle oli sanottu,

että "jos ei se muori ehdi kutoa sukkia,

niin tätsyltä voi varmaan tilata".

Toinen vaihtoehto oli se,

että "joulukiireiden vuoksi sukat tulevat 

jälkilähetyksenä".

:D

Noo, ei mennyt kuin muutama ilta näitä 

neuloessa.

Sen sijaan jäämme jännäämään,

tuleeko näistä 46-koon sukista valmista 

ennen aattoa!

Kuva on tosin vanha, piti jo viimeksi näyttää.

Nyt on sentään jo toinen sukka valmiina,

ja toinen kantapäässä menossa,

mutta lanka on Nallea ja puikot 2,5mm.

Katsotaan, käärinkö pakettiin vain yhden,

ja toisen saa sitten jälkikäteen.

Pitäkää peukkuja!

Sunnuntaina tulee vielä yksi postaus tähän

joulukuulle,

se on Käsityöblogit-facebookryhmän

joulukalenterin luukku.

Aion kuitenkin jo nyt toivottaa teille 

kaikille lukijoille hyvää joulua

ja onnellista, siunattua uutta vuotta!

<3

Luulen, että kuulette minusta sunnuntain jälkeen 

vasta ensi vuonna ja sittenkin vasta joskus.

Mulle tulee tosi tosi kiireinen ja jännittävä tammikuu.

(Kaikki peukut ja tsempit sun muut on ihan tarpeen,

jos semmosia on lähettää.)

Että nähdään sitten, jos tammikuun jälkeen vielä olen

jotenkuten hengissä ja yhtenä kappaleena.

:)

Kynsikkäät, kortit ja karkkiraidat

Neuletontun pajalta päivää!

Täällä ollaan oltu ihan ihmeissään,

kun eivät kalenterin luukut tänä vuonna aukea.

Tonttu on niin kiireinen, ettei millään ehdi.

Onneksi ideoita voi laittaa aina korvan taakse talteen 

seuraavia vuosia ajatellen...

Monenlaisesta kiireestä huolimatta tonttu 

on kuitenkin ehtinyt neuloa.

Joku roti sentäs!

Viimeisimpänä pajalla onkin ahkeroitu

miesten kynsikkäät, kälykokelaan sukat sekä 

muutamia joulukortteja!

 Kynsikkäät tulevat velimiehelle,

sille toiselle, joka ei viime jouluna tällaisia saanut.

Ne on neulottu itse sipulin kuorilla värjätystä 

(keskiharmaasta) Nalle-langasta.

Ohje on tontulle vanha tuttu,

se on Novitaknitsissä nimellä 

*Aikuisen neulotut kynsikkäät*.

Tavalliset raitasukat tonttu taasen neuloo 

vaikka unissaan omasta päästään.

Näissä on 7 Veljestä,

ja värin vaihtuessa on seuraavalla värillä 

neulottu aina yksi kerros oikein,

niin raidoista tulee supersiistit resorissakin.

Nämä tulevat uudelle kälykokelaalle.

Ja onhan tonttu muutaman kortinkin ehtinyt 

askarrella. 

Kolme kappaletta työpaikan virkistyspäivässä 

- kyllä, siellä sai askarrella,

ja yhden kappaleen kotona hetken mielijohteesta.

Enempää ei postitontun matkaan tänä 

vuonna lähdekään.

Se tonttu kun on ollut harvinaisen 

huithapeli tänä syksynä...

Millaisia tonttuja teilläpäin on?

Mukavaa viikkoa ja joulun odotusta

teille kaikille!

<3

Sinivalkoista-haaste

Puutarhahetkiä-blogin Tiiu on 

tänäkin vuonna aloittanut *sinivalkoista-haasteen*,

jossa on tarkoitus juhlistaa 

itsenäisyyspäivää sinivalkoisin kuvin.

Kiitos haasteesta Tiiu!
Itse ehdin tähän vastata vasta nyt.

Mietin aika pitkään, miten ihmeessä 

haasteen toteutan,

mutta eräänä aamuna ajatus sitten kirkastui,

kynttilänvalossa.

Tämä pimeä aika kun on sinisiä hetkiä 

ja valonpilkahduksia täynnä.

Olisi ihanaa postailla teille kukkaiskuvia,

mutta minulla ei sellaisia parvekepuutarhurina ole, 

etenkään tällä väriteemalla,

joten lainataan vähän toisenlaisen 

puutarhurin kädenjälkeä...

Virren 581 sanoja lainaten:

"Kiitos, Jumalamme,

kun annoit kauniin maan,

annoit jylhät metsät,

loit vedet virtaamaan.

Kiitos sisukkaasta

työstä isien,

kiitos isänmaasta

ja kohtaloista sen."

San. Anna-Mari Kaskinen
Säv. Pekka Simojoki

Minä saan tällä kertaa olla töissä itsenäisyyspäivänä:
sanajumalanpalvelus ja perinteinen seppeleenlasku.

Sanon että saan,
koska kaikkialla maailmassa minun työni 
ei ole ihan itsestäänselvyys,
eikä se, minkään työn, saaminen tunnu niin 
helppoa olevan aina täällä meillä 
Suomessakaan.

Olenkin tänä itsenäisyyspäivänä kiitollinen
syksyllä kerholaisten kanssa
 leivotuista muffinsseista,
työkavereista, huippuisosista,
uusista mahdollisuuksista ja kokemuksista,
uuden opettelusta.

Mistä sinä olet kiitollinen itsenäisyyspäivänä?

Ja töistä puheen ollen,
kiirusta pitää.

Onneksi sitä välillä sentään ehtii 
kynttilöitä sytytellä ja hetken hengähtää.

Ne siniset hetket ovat ihan tarpeeseen.
Muistetaan iloita niistä,
vaikka se pimeys ja loppuvuoden hoppu 
aika ajoin uuvuttaakin.
<3