Näytetään tekstit, joissa on tunniste pusero. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pusero. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. joulukuuta 2015

Blogini tarina -haaste - Mitä tuli tehtyä?

Aloin jo tehdä päivitystä kuluneesta vuodesta,kun muistin että Ihan oikea blogi?:n kaima haastoi minut mukaan Blogini tarina -haasteeseen!

Kiitos haasteesta, vastaan siihen nyt! :)




Haasteen ohjeet:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutettasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, keiden kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.




Mistä kaikki siis Tavaroiden taikamaailman kohdalla alkoi?
Minulle yksinkertaisesti iski neuloosi.
Oli ideoita ja inspistä - vaikka muille jakaa.

Siinä sitten intoa täynnä 
kysäisin kaverilta, Ainolta, jolla on muutama
postaus tuolla helmi-maaliskuulla,
josko hän ylläpitäisi blogia minun kanssani,
ettei kävisi niin,
että innostus postailla häviäisi tai tulisi 
pitkiä taukoja.

Noh, kuten huomaatte, 
niin innostus ei ole missään vaiheessa kadonnut 
mutta Ainon postauksia ei sen sijaan ole täällä näkynyt.
:D

Aino on kuitenkin täysissä sielun ja ruumiin 
voimissa blogin ulkopuolella!
Hänellä ei vaan ole aikaa ja kiinnostusta panostaa tähän,
joten blogi on jäänyt nyt minun omakseni ja siitä on 
tullutkin vuoden aikana minun näköiseni.





Nippelitietona voin myös kertoa,
että blogin nimi tulee YUP:n biisistä Tavaroiden taikamaailma.
Blogin perustamisaikoina kuuntelin paljon 
YUP:ta ja Jarkko Martikaista muutenkin ja tämä 
soi mukavasti päässä koko ajan,
niin se päätyi sitten tänne...
;)

Kaikenlaista on tullut tehtyä,
kuten kuvakollaaseista näkyy.
Ihanaa on ollut tehdä käsitöitä ja ihanaa on ollut 
pitää tätä blogia. 

Ihanaa, että olen saanut lukijoita (ootte huippuja!) ja 
löytänyt tieni aivan ihaniin blogeihin myöskin.
Iso kiitos teille mieltä lämmittävistä kommenteista
ja jakamastanne käsityöinnostuksesta!

Emmeköhän me jatka tällä hyväksi havaitulla konseptilla
samaan malliin vielä 
tämäkin vuosi loppuun ja siitä eteenpäin.
:)

En haasta tähän varsinaisesti ketään 
mutta haasteen saa ottaa tietenkin vastaan,
jos ei ole sitä vielä saanut ja haluaa 
siihen vastata!


Mukavaa tapaninpäivää kaikille!




"Tavaroiden taikamaailma
seikkailuun kutsuu sinua!
Jos johdatus tänne toi
et enää koskaan tahdo pois.
(Niin ei tehdä voi...)"

- YUP, Tavaroiden taikamaailma

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Kanarialintu

Kuvittelin,
että kyllästyn ja tämä projekti
jää kirjahyllyyn
kuljeksimaan.
Mutta ei,
muutama viikko vähän
(tai paljon)
aina kerrallaan se eteni.

Ihana, yksinkertainen ohje 
ja ihana lopputulos.

Vaikkakin kanarialinnun kukertava!
(Oli meinaan pakko valita sinisen
ja pinkin väliltä,
kun kyseessä oli alelanka,
josta suosikkini,
se inhimillinen ruskesävyinen,
oli loppu.)


Olen kuitenkin tyytyväinen,
myös väriin.
Onhan se näyttävä.

Helmassa on pituutta enemmän
kuin alkuperäisessä ohjeessa
ja ompelin olkasaumoja enemmän kiinni,
että istui minun hennoille
olkapäilleni...


Koko on siis XS.
Olen huomannut,
että S-koko 
("suurella" kokemuksella
kahden tekemäni paidan jälkeen!)
tuppaa olemaan vähän isohko.
Pyöröpuikot kokoa 4 oli meikäläisen
tassuille sopivat.


Heheh, paita edustaa, minä en.

Summa summarum,
oli tosi helppo neuloa,
kun etu- ja takakappaleet
olivat toistensa peilikuvat
ja aina toisessa reunassa 
lisättiin ja toisessa 
vähennettiin yksi silmukka.
Eli nopeaa oli tehdä.

Kuitenkin matkaa mutkisti se,
että parissa kerässä Puro Batikia,
jota lanka siis on,
oli ihmeellisiä mustia raitoja.
Oli pakko leikata pahimpia pätkiä pois.



Teinkin ilmoituksen
Novitan laadunvalvontaan sähköpostitse.
Ensimmäiseen meiliin ei vastattu
(juhannus varmaan sotki siinä välissä)
mutta myöhemmin laitoin uutta
viestiä ja sainkin vastauksen.
Pahoittelivat ja lähettivät mulle
uudet kuusi kerää!

Asiakas on tyytyväinen. (:
Nyt vaan pitäis päättää,
mitä mä niillä kuudella kerällä teen!

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Taistelusukat

Huokaus.
Nyt ne ovat poissa
hyllystä
ja poissa työn alta.
Nimittäin sukat,
joiden kanssa olen
saanut tehdä niiden
tavallisuuteen nähden ihan
tuhottomasti töitä.


Ne eivät halunneet valmistua.
Ne eivät halunneet olla
saman kokoisia.
Pinkki lanka päätti loppua kesken
kaksi kierrosta liian aikaisin.
Katkoin lankoja välillä
käsittämättömästi ihan turhaan.
Toisesta tuli lörö.
Pääteltävää oli enemmän kuin
laki sallii.

Ja siis,
omituisinta on se,
että aloitin nämä keväällä,
meni hermot ja jätin kesken.
Silti niiden tekeminen oli 
edelleen yhtä tuskaa,
vaikka olin kuinka ja monet
hyvät ja onnistuneet 
tehnyt tässä välillä.
Nää sukat ei vaan niin
tykänny musta.

Perhanan pinkki, josta en muutenkaan
kyllä tykkää mut oliks pakko just viime hetkellä!

Jopa kuvista tuli mitä sattuu,
värit vinksin vonksin!
Äh, piti antaa nämä jollekulle,
mutta nyt en kyllä taida.
Olkoot vaikka vierassukkina!

Onneksi minulla 
on nyt muuta tekemistä.
Olen osallistumassa perussukkien
sukkarinkiin
Voihan villasukka! -facebook-ryhmän kautta.
Eli ringin "vetäjä" kerää tiedot
(sukan koko, osoitetiedot yms.)
ja arpoo parit,
jotka tekevät toisilleen
tietyn ajan sisällä
sukat ja lähettävät ne päikseen
postissa.
Innolla odottelen paria
ja mietin,
millaiset teen vaihtareiksi.

Ja tietenkin olen aloittanut
sen paidan tekemisen.
Tässä maistiainen,
en muita kuvia ole ehtinyt ottaa,
vaikka takakappalekin on jo olemassa.
Hihat puuttuu.
Vaikka sais kivan ilmankin.

Pikaotos puhelimella. Piti testata
miten istuu.

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Suklaapaita

Kyllä virheet on 
tehtävä itse.
Ei puolestasi kukaan muu
niitä tee.
Ja kun elämä lipuu ohitse,
virheetkin loppuvat
- tai jos eivät lopu,
niin ainakin ne vähenee.

-Jarkko Martikainen



Tästä lähdin liikkeelle eilen,
vihdoin monen mutkan kautta.
Kaikki kappaleet paidasta
olivat vuoden uurastuksen
jälkeen kasassa.




Ja tässä paita on nyt! Jei!
Oli se urakka. 
Välillä innostus lopahti 
ja tein kaikkea muuta
ja jatkoin taas kuukausien
päästä uudelleen.
Jatkoin kuitenkin!





Virheitä on tämän puseron kanssa
tehty ja välillä
on purettu ja tehty uudelleen.
Kavennuksissa oli hieman ongelmia
etu- ja takakappaleiden osalta,
sillä ohje oli vähän tulkinnanvarainen
ja laskin vähän väärin
mutta onneksi kaikesta huolimatta
paita istuu hyvin.
Sain hihat sovitettua niin,
ettei mokaa edes tajua.

Hihi. Uskoisiko ekaksi 
itse tehdyksi neulepuseroksi?


Ohje on siis Novitan kesän 2014 lehdestä.
Löytyy myös täältä: