Vihreitä lumihiutaleita

Osallistuinpa taas Niina Laitisen yhteisneulontaan.

Tällä kertaa yhdessä neulottiin 

Isänpäiväsukat vuosimallia 2018.

Kyseinen yhteisneulonta ei alunperin 

ollut suunnitelmissani ollenkaan.

Olin ajatellut, että en lähde KAListelemaan tänä syksynä.

Ja pöhpah. Tulipa taas käännettyä kelkkaa,

tai ylipäätään hypättyä siihen.

Kun olin selvinnyt syysloman varkkaleireistä,

niin kotiin tultuani kaipasin jotain aivotonta neulottavaa.

Yhteisneulonta, jonka aloituksesta 

olin noin viikon myöhässä, alkoi tuntua houkuttelevalta.

Valmiita kuvioita sopivissa pätkissä.

Enpä siinä sitten aikaillut, puikot heilumaan.

Lankojen (7 veljestä) värit valikoituivat sen mukaan, 

mitä kotoa löytyi.

Ajattelin ensin sinistä värimaailmaa,

mutta ainoa järkevä pohjaväri oli sen verran 

tummaa harmaata, etteivät siniset langat 

olisi siitä mihinkään erottuneet.

Siispä sukkiin tuli nyt mm. vihreitä lumihiutaleita.

Radioaktiivisiako?

Ei tämä nyt missään nimessä paras 

mahdollinen väriyhdistelmä tähän malliin ole,

mutta ajaa asiansa.

Kuviotkin erottuvat vielä suhteellisen hyvin,

ja ainakaan tässä värimaailmassa ei lika heti näy.

;)

Hih.

Joulupukki saa kiikuttaa nämä

 eräälle vihreän ystävälle.

Kokohan näissä on noin 38, naistensukat tein.

Neuloin pienimmässä, 39 koossa, 

mutta teräosan jätin lyhyemmäksi.

Toiset kokovaihtoehdot olivat 42 ja 45.

Notta semmoset, kelpo sukat, vaikkei nyt niin

ihmeelliset muuten.

Taas on yksi yhteisneulonta taputeltu.

Seuraava projekti vielä hautuu mielessä.

Ois yksi tilaustyö, mutta sillä ei oo kiire.

En oikein tiedä, millaisella neulontatuulella olen,

mitä ois kiva tehä just nyt.

Mitäs siulla on työn alla tai ajattelit seuraavaksi tehdä?

Mukavaa viikkoa!

:)

Metsäretket miesten koossa

Näitä sukkia olisi ollut ihana kuvata luonnon helmassa,

mutta kun katson ikkunasta ulos,

siellä sataa tihuuttaa.

Samaa on luvattu koko viikoksi,

ja on tässä muutama muukin muuttuja...

Helpointa oli siis marssia parvekkeelle,

jossa on kuivaa ja valoisaa,

ja sukat saa nätisti yksiväristä taustaa (matto) vasten.

Nämä sukathan ovat siis 

Niina Laitisen suunnittelemat Metsäretket,

joiden yhteisneulonta oli 16.-30.9.

Joka päivä tuli uusi kuvio tuttuun tapaan,

ja kaksi viikkoa vierähti mukavasti.

Nyt ohje on saatavilla 

*Niina Laitinen designs -facebooksivulla*,

ja jos entiset merkit pitävät paikkansa,

niin kokonaisuudessaan ohje tulee myöhemmin Ravelryyn.

Ja nyt ehtii vielä mukaan neulomaan 

Metsäretket-lapasia halutessaan!

(En ole itse vielä päättänyt,

 tartunko puikkoihin vai en.)

Valitsin kokovaihtoehdoista tällä kertaa 

miesten koon 42-43,

koska se oli nyt mahdollista.

Nipi oli kehitellyt miesten version,

kun sille tuntui olevan kysyntää.

Ja olinhan miesten version puolesta liputtanut itsekin!

Veli haikaili nimittäin jo viime jouluna toiveikkaasti 

pitkävartisten saapassukkien perään,

joten saamansa pitää.

Saas nähdä mitä hää tuumaa noista ruusuista tuolla varressa.

Kjeh kjeh kjeh. ;)

Noo, onhan näissä lintuja (ihan mun suosikkikuvio)

ja oraviakin.

Metsämiehelle sopivat sukat.

Tai ainakin toivon, että ovat,

noin niin kun kokonsa puolesta.

Kurret joustaa kyllä ja käytössä venyvät,

vaikka olisin aavistuksen löysemmin voinut ne tehdä.

:D

Lankana näissä on seiskaveikkaa.

Pohjavärinä 047 (Jäkälä) ja kuviovärinä vanhaa Raitaa,

jota ei enää ole myynnissä.

Tykästyin tähän väriyhdistelmään tosi paljon!

Vähän kutkuttaisi kyllä neuloa vielä 

kolmiväriset versiot,

kuten ohjeessa siis on tehty.

Naisten versiot tietty näiden jälkeen.

On se vähän eri juttu tehdä miesten koossa 

pitkävartisia kirjoneulesukkia...

:D

Tässä meinaan vertailun vuoksi 

vieressä viime syksynä tehdyt *Syyssukat* 

naisten koossa 37.

Nekin on muuten kuvattu samalla parvekkeella,

mutta ennen remonttia, ja sen huomaa postauksessa. :D

Hih. Ai että mie tykkään tykkään tykkään 

näistä yhteisneulonnoista!

<3

Osallistuitko sie tähän yhteisneulontaan,

tai teetkö niitä lapasia?

Millaisia väriyhdistelmiä teillä oli?

Ja mitäs tykkäät näistä mun ruskaversioista?

;)

Leppoisaa lokakuun ensimmäistä viikkoa!

<3

Pääsiäissukat

Osallistuinpa taas Niina Laitisen 

järjestämään yhteisneulontaan

 tässä pääsiäisen tienoilla.

Sen tuloksena syntyivät nämä 

Pääsiäissukat.

Ohje on jo kokonaisuudessaan 

saatavilla *Ravelrysta*.

Se on 7-veljestä langalle ja 

puikkosuositus on 3,5,

mutta sukat tehneenä suosittelisin 

kirjoneuleosuuksille nelosen puikkoja.

Höyryttäminen ja venyttely auttoivat kyllä,

mutta silti ois voinut olla vähän väljemmät,

kun eivät itselleni jää.

Ohjeen mukaiset sukat ovat kokoa 39,

mutta nää min on kyllä nyt jotain 38-39.

Ensin ajattelin olla osallistumatta koko yhteisneulontaan,

mutta enhän minä sitten malttanut olla osallistumatta.

Tosin tietysti palmusunnuntaina unohdin koko 

yhteisneulonnan alkamisen,

 ja havahduin yhdeltätoista yöllä siihen,

etten ollut katsonut edes lankoja valmiiksi.

Siispä nappasin hyppysiini ekana silmiin osuvan

 värikkään satsin jämäkeriä ja 

täyden oranssin kerän,

mitkä olin eritellyt sivuun ihan 

muita juttuja ajatellen,

ja aloin vaan neuloa.

:D

Hetken mielijohteessa tehty valinta kannatti,

pääsiäisen väriset sukat niillä jämillä tuli! 

Täytyy kuitenkin tunnustaa,

että lampaat ja puput aiheuttivat värien osalta

sen verran päänvaivaa,

että turvauduin lopulta tuohon mustaan,

jota ei muuten olisi käyttänyt ollenkaan.

Musta tuo kivasti kontrastia väreille.

Lampaiden naamat keksin silmukoida mustalla 

ihan vasta viime metreillä.

Varsien ja teräosien väritys 

onkin nyt paremmin tasapainossa,

vaikka tuo lampaiden taustalla oleva vihreä 

ei ole ihan sitä mitä hain.

Mutta ei ollut muuta vihreää riittävästi,

ja halusin välttämättä lampaat laitumelle...

Pässi mikä pässi neuloja itsekin siis välillä,

itsepäinen.

;)

Pupujen taustaväri 

(ainut joka tuohon pätkään saattoi riittää)

taas määritti pupujen värityksen.

Valkoinen ei olisi erottunut keltaisen seasta kauniisti.

Oli taas kiva ohje neuloa,

mutta väreissä oli aikamoinen sommitteleminen!

Viimeisessä kuviossa tuo luumunpunaisempi violettikin

 loppui kesken, ja jouduin jatkamaan pinkillä.

Tämän olin kuitenkin 

langan loppumisen varalta suunnitellut etukäteen.

Ja se näyttää onneksi just niin kivalta kuin 

kuvittelinkin!

Ja silmukointijälkeen olen tyytyväinen.

Silmukointi alkoi vihdoin sujua,

kiitos vinkin, jonka sain jokin aika sitten

 ystävälliseltä sielulta instagramin puolella.

:)

Hih.

Nämä olivat oikein sopivat sukat valmistuviksi

pääsiäis- eli riemuviikolla.

Nyt vaan tarttis löytää ihminen,

joka huolis laittaa nää jalkaansa.

Täytyypä kysellä.

:D

Olittekos te mukana tässä yhteisneulonnassa 

tai teittekö pääsiäisen kunniaksi muuten 

värikkäitä sukkia tai muita luomuksia?

:)

Ps. Tervetuloa uudet lukijat ja iiiiso kiitos 

*huhtikuun hilpeänväristen lapasten*

kommenteista ja postauksen kurkkailuista,

siitä tuli yhdessä illassa 

suosituin teksti ikinä min blogissa!

<3

Ystävänpäiväsukat

Niina Laitisen Ystävänpäiväsukkien 

yhteisneulonta facebookissa jatkunee 

vielä monilla,

kun on ohje on 38-39 koon jalkaan.

Minun kohdallani kävi jälleen niin,

että ajoissahan se oli leikki lopetettava,

jotta saisin saajansa jalkaan sopivat sukat

kokoa 37.

Eli valmista tuli taas ajoissa.

Täytyy kyllä sanoa,

että ekaa kertaa pitkään aikaan meinasi 

värien suhteen usko loppua.

Matkan varrella tuntui,

että eivät nämä nyt oikein käy yhteen,

kun violetti osuus toisessa kuviolangassa 

tuntui alituiseen hukkuvan tummansiniseen taustaan.

Lisäksi tuo tummansininen mulla nyt tökkii 

muuten vaan.

Onneksi uskoin kuitenkin sitä visiotani siitä,

että kokonaisuus näyttäisi kivalta,

kun loppuun asti vaan pääsisin.

:)

Lankoina siis kirkkaan valkoista ja

 väreistä poistuvaa tummansinistä Nallea

sekä Nalle Taikaa.

Siniseen taustaan päädyin siksi,

että mulla ei ollut kotona mitään väriä 

kahta kerää ja rahat vähissä 

kaivelin Novitan tehtaanmyymälän alelaareja...

:D

Kotona tätä sinistä sitten mallailin ties 

minkä väristen lankojen kanssa ja pitkään 

pähkäilin vaihtoehtoja valkoisen kuviovärin kaveriksi.

Kirkkaan vihreä oli aluksi ajatuksissa,

mutta se ei näyttänytkään niin kivalta

kuin olin kuvitellut.

Päädyin sitten lopulta tähän Taikaan.

Tällä kertaa useamman päivän pähkäilyn 

ja olosuhteiden tulosta nämä värivalinnat siis!

Kolmosen puikoilla neuloin ja tämä 

on se ns. normaalin pohkeen koko eli 35-40cm.

Ohjeesta en jälleen poikennut juurikaan.

Tosin jätin aika monesta kolmivärisestä 

kuviosta toisen kuviovärin pois,

koska kolmella värillä neulominen on hidasta,

silmukoida en jaksa jälkikäteen,

ja tuon Taika-langan tummien 

osuuksien osuessa kohdalle yksittäiset 

silmukat eivät olisi erottuneet ollenkaan.

Kantapään jälkeiseen ekassa sydänkuvioraidassa,

joka on muuten ihan mun lempparikuvioraita

näissä sukissa,

neuloin pienet sydämet ja kuviot ilman "reikiä",

eli ilman yksittäisiä pohjavärillä neulottuja

silmukoita.

:D

Ehkä kuvion itse tehneet ymmärtävät,

mitä tarkoitan.

Nuo ylemmät kuvat on otettu ennen höyryttämistä.

Oli kiire ottaa kuvat päivän hämärtyessä,

joten lakanoiden silitys ja samalla näiden 

höyryttäminen sai odottaa.

Tässä alla höyrytetyt sukat,

joissa kuviot ovat tasoittuneet.

Vaikka eipä pelkkien kuvien perusteella

eroa huomaa!

Vähän luulen,

että nää sukat on äiteen tän vuoden synttärilahja.

Täytyy kyllä jossain vaiheessa tehdä toisetkin

(omasta mielestä) kivemmilla väreillä,

koska sukkamalli on aivan ihana.

Ja hei, asiasta kukkaruukkuun,

kattokaa kuinka herkulliset kerät posti toi mulle!

En yleensä tykkää keräkuvia postailla,

mutta nyt täytyi.

Nam!

Tein nimittäin ekaa kertaa ikinä 

tilauksen Lankamaailmaan.

Tilasin sukkalankoja, nää on jotain öö...

Sock 4 ja Strömpegarn Magic 50g Hjertegarn?

Niin siellä sivuilla ja tilauksessa luki.

Nää oli poistuvia värejä.

:D

Enivei. Emmie noin hianoi nimiä osaa,

mutta nää on ihanan pehmeää 4-säikeistä sukkalankaa!

Halusin kokeilla jotain ihan uutta.

Novitalla ei myöskään oo tällä hetkellä 

värivalikoimassa yhtään tuollaista oikeansävyistä 

violettia sukkalankaa,

jota tarvitsen yhteen sukkaprojektiin.

Keltainen lanka taas oli niin ihanan aurinkoinen,

etten voinut vastustaa.

Mutta jaa, nyt en osaa sanoa,

mitä seuraavaksi tapahtuu.

Veljenpojan synttärisukat ovat 

tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä,

mutta onhan noita puikkoja vapaana.

Ainakin sitten,

kun purkaan yhden lapashirvityksen.

:D

Ja blogihan täyttää perjantaina 2v!

Ehkä on synttäriarvontaa tiedossa.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

;)

Syyssukat syksyväreissä

Nyt ne ovat valmiit!

<3

Osallistuin taas Niina Laitisen järjestämään yhteisneulontaan

hänen *Niina Laitinen desings -facebooksivullaan*

(kuten moni muukin).

Syyssukat syntyivät - toinen sukka ohjeen paljastumisen kanssa 

yhtä matkaa ja toinen jälkikäteen.

Ohjeesta poiketen tein sukat kolmivärisinä.

Lisäksi vaihdoin nilkan kahden viimeisen kuvion paikkaa ja 

ennen kärkikavennusta tein vähän erilaisen kuvioraidan.

Eli lähestulkoon ihan ohjetta noudattelin.

:)

Näitä oli ihana neuloa,

koska ohje oli jälleen kerran priimaa ja 

värivalinnat tuntuivat hyviltä.

(Värien valinta tapahtui niin,

 että keräsin vain kasan seiskaveikkakeriä sohvalle 

ja nuo kolme kerää näyttivät kivoilta vierekkäin.

En siis ostanut varta vasten näitä värejä sukkia varten.)

 

Koko 37, puikot 3,5.

Lankana seiskaveikkaa.

Ohje löytyy kuvina tuolta Niinan facebook-sivulta 

ja tulee myöhemmin myös ainakin Ravelryyn.

Ja kannattaa muutenkin seurailla,

koska uusia joulukalenterisukkia lupailtiin joulukuulle! 

Sinne vaan mukaan yhteisneulontaan.

(Mie tahon ainaki osallistuu!)

 

Nyt pitäisi sitten vain päättää, 

pidänkö nämä itse vai lahjoitanko jollekulle.

Voipi kyllä olla,

etten raaski luopua näistä...

Kuinkas moni muu näitä on neulonut tai 

ihaillut jossakin?

:)

Mikä ihmeen Pipo-otus?

Joku lienee jo huomannut,

että joku ihmeen Pipo-otus kommentoi blogeja 

ja täälläkin hups hei nimimerkki 

on vaihtunut Johanna Marjukasta pois.

Mitä ihmettä?

No minäpä kerron. 

Kyse ei ole siitä, että haluaisin olla 

blogimaailmassa jotenkin anonyymi.

Kyse on siitä,

että meitä Johannia on niiiiiiiiiiiin paljon ja 

menemme varmasti iloisesti sekaisin näin virtuaalimaailmassakin.

Pääsin juuri eroon vanhasta sukunimestäni,

joka Johannaan yhdistettynä oli sellainen,

että kaimoja oli kiusaksi asti 

- minut sekoitettiin aina toisiin ihmisiin.

Se on joskus vähän kiusallista.

Siksipä haluan välttää sitä täälläkin.

Ja harkitsin jo blogin perustamisaikana kovasti,

ottaisinko tuon nimimerkin tänne käyttöön.

Nyt sitten otin kun muutenkin on tätä uuden nimen opettelua.

Toisekseen, inhoan myös tuota toista nimeäni,

joten en jaksa enää katsella sitä täällä.

Miksi sitten juuri Pipo-otus?

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

 

Noh. Mie ku harrastan myös sitä geokätköilyä,

niin tuo on miun nimimerkki sitäkin kautta.

Ja toisekseen, Pipo-otus-nimitys tulee jostain kaukaa 

yläasteajoilta.

En muista, mistä se juttu lähti tai mikä se oli, mutta 

bestiksen kanssa oli aika hauskaa.

Epäilen myös vahvasti,

että tällä kuvien pipolla on ollut osuutta asiaan.

 

Tää on ollut ihan miun lempparipipo jo, öö, 

heitetään arviolta 8-10 vuotta.

Tää on ostettu Tampereelta käsityömessuilta 

ja näitä pipoja saa muuten edelleenkin tilattua 

*TÄÄLTÄ*!

Ei oo maksettu mainos tms. mutta jos joku nyt ihastuu 

tämmöiseen pipoon niin näitä saa vielä, eri väreissä.

Vaikkei ne pahimmat pakkaset onneksi ihan vielä ole tiedossa.

:D

Piposta vielä sen verran,

että rakas mieheni järkyttyi siitä kovin joskus 

seurustelun alkuaikoina mutta nykyään hän 

on ihan sinut sen kanssa.

Kehtaa kulkea min kanssa talvipakkasillakin.

;)

Että tämmöinen tiedotusasia nyt vaan.

Puikoilla on ruuhkaa.

Seuraavaksi valmistunevat yhdet palmikkosukat mutta 

Niina Laitisen Syyssukkien knitalong

on menossa *facebookissa*,

joten mitä luulette puikoiltani myös löytyvän.

:D

Notta jatkakaamme neulomista.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

:)