Tajunnanvirtaa osa 3.

Esittelemättömien neuletöiden pino sen kuin kasvaa,
joten on aika poimia sieltä jotain.

Aloitetaan näistä viimeisimmän tajunnanvirta-yhteisneulonnan mallisukista,
jotka ovat valmistuneet jo hyvän aikaa sitten,
mutta joita ei tietenkään ennen yhteisneulonnan päättymistä voinut esitellä.

Nämä olen neulonut Novitan Nallesta, 60 silmukalla ja 2,5mm puikoilla.
Sukkien koko on noin 38.

Yhteisneulonnan järjestin tuolla Instagramin puolella 22.1. - 14.2.2021.
Sieltä voi käydä kurkkaamassa kaikkia ihania erilaisia variaatioita,
joita osallistujat ovat sukista toteuttaneet.
Hästäki on #tajunnanvirtakal2021 ja minun tilin löytää nimellä pipotus.

Yhteisneulonnan idea oli, kuten aiemmissakin järjestämissäni "tajunnanvirroissa", se,
että minä annoin erilaisia vihjeitä, ja vihjeet sai toteuttaa haluamallaan tavalla.
Pääasiassa tarkoitus oli tehdä kirjoneulesukat jämälangoista,

mutta muunkinlaisia toteutuksia sai tehdä.
Ainakin parit lapaset syntyivät tällä samalla idealla.

Tällä kertaa vihjeet olivat:

1. Neulo jonkinlaista resoria n. 3cm tai haluamasi pituuden verran.

2. Neulo jonkinlaisia lumihiutaleita n. 5cm.

3. Neulo jonkinlaista sydänkuviota n. 4cm.

4. Neulo jonkinlaisia kiemuroita tai koukeroita n. 4cm.

5. Raidoita sukanvarsi loppuun haluamallasi tavalla,
2cm tai kunnes varsi on sopivan mittainen.

6. Neulo kantapää haluamallasi mallilla.

7. Neulo jonkinlaista pallokuviota n. 4cm.

8. Neulo lisää lumihiutaleita (tai vaihtoehtoisesti jääkukkia) n. 4cm.

9. Neulo kuvio, joka sisältää vähintään yhden yhden kerroksen korkuisen raidan,
n. 3cm.

10. Neulo jonkinlaista ketjumaista kuviota n. 2-3cm.

11. Neulo kärkikavennukset, ja lisää kärkiin samalla jokin mieleinen yksityiskohta 
haluamallasi tekniikalla.

Jos haluaa, saa vihjeitä käyttää ja niiden avulla tehdä sukkia tai muita neuleita 
vaikka vielä jälkikäteenkin!

Sitä varten nuo vihjeetkin tänne halusin koostaa.

Minun sukista tuli jämälangoilla villin riemunkirjavat,
mutta joku oli tehnyt myös kauniit täysin kaksiväriset sukat tällä reseptillä.

:)

Sellaista väri-ilottelua tällä kertaa!

Loppukevennyksenä tällainen välityö,
kun minulta tilattiin koon 22 lastensukat.
Nämä on Novitan Nalle Taika -langasta, 40 silmukkaa, 2,5mm puikot.

Muita valmistuneita on yksi briossikauluri 
ja Sukka-Finlandian 5. etapin sukat.

Niitä sitten seuraavissa postauksissa.

Meillä onkin ollut nyt plussakelit ja ihana auringonpaiste
näin lauantain ratoksi.
Millaiset kelit teilläpäin on?
Mukavaa viikonloppua ja 
alkavaa maaliskuuta!

<3

Mosaiikkikukkia

 
Kevättalven auringon paistaessa 
on hyvä sipsutella viikonloppuun vaikkapa 
tällaisilla kukkasukilla!

Tämä Sukka-Finlandian neljännen etapin sukkamalli on  *Mosaiikkikukkia* ja
sen on suunnitellut täältä blogimaailmastakin tuttu Tiia Niemi.
Tiian löytää *Langan päästä kiinni -blogin* takaa.

Nimensä mukaisesti tässä mallissa päästiin neulomaan mosaiikkineuletta.
Se oli minulle tekniikkana aivan uusi, mutta olin sitä jo jonkin aikaa halunnut kokeilla,
joten nyt oli oiva tilaisuus opetella.

Se osoittautui juuri niin yksinkertaiseksi tekniikaksi kuin olin 
ymmärtänytkin.
Mosaiikkineuleessa kuvio muodostuu nostetuilla silmukoilla,
ja siinä neulotaan vain yhdellä värillä kerrallaan.

Näiden sukkien taitereunassa hauska lisä oli vielä se,
että välillä neulottiin nurjia kerroksia,
jolloin sukkiin saatiin hauskasti ainaoikein-vaikutelma.

Neuloin sukat Novitan Nallesta ja käytin taitereunassa 2,5mm puikkoja 
ja muuten 2,25mm puikkoja.
Sain tällä tavalla omiin 36-37 jalkoihin sopivat ja napakat sukat.

Neuloin kuitenkin ihan kisavaatimusten mukaisen M-koon.
Puikkokokohan ei vaikuta työmäärään, koska joka tapauksessa 
on neulottava tietyllä silmukka- ja kuviotoistomäärällä.

Olen muuten iloinen siitä,
että tänä vuonna kisassa on enemmän näitä vähän 
paksummillekin sukkalangoille suunniteltuja malleja!

Tykkäsin tästä mallista tosi paljon!

Sukissa oli mielenkiintoisia osioita ja toimivat rakenteelliset ratkaisut.
Erityisesti tykkään näissä sukissa kantapään rakenteesta.
Lisäykset on tehty kauniisti ikään kuin piiloon kantapäitä reunustavien 
palmikkorivien viereen,
ja pohjan puolelle kavennettaessa muodostuva "lappu"
on aika hauska.

Kuten kuvasta näkyy, tämä kantapäämalli istuu minulle täydellisesti.
Lisäksi arvostan sitä, että kantapäitä reunustavat palmikot loppuvat
kauniisti tuohon lapun reunaan.

Näistä sukista jäi fiilis, että asiat on ajateltu loppuun asti!

Nämä sukat jäävätkin minulle itselleni,
muistoksi tästä kisakerrasta.

Sukkapulaa en missään nimessä pode,
mutta aina pitää laatikossa olla erilaisia sukkia erilaisiin päiviin.
;)

Oikein piristävät kukkasukat tällä etapilla siis.

Olisin myös ostanut pitkästä aikaa ihan oikeita kukkia, tulppaaneja,
viikonloppua ilostuttamaan,
mutta nepä olivat kaupasta loppu!

No, joku toinen kerta sitten.

:)

Onko sulla kukkia maljakossa?
Tai puikoilla?
Hyvää viikonloppua!
<3

Ps. Olin tällä etapilla sijalla 19!

Päiväunelmoija

 
Tiedätkö tunteen,
kun jokin neulemalli on rakkautta ensi silmäyksellä?

Minä koin sellaisen rakastumisen
tähän *Andrea Mowryn The Daydreamer -paitaan*.

Bongasin tämän mallin Mowryn Instagram-tililtä (@dreareneeknits),
ja sitten se oli menoa.
Ostin ohjeen Ravelrysta saman tien.

Langaksi tähän paitaan valikoitui
Aurinkokehrän kasvivärjätty suomalainen villalanka
värissä Norko.

Olin ostanut sitä neljä vyyhtiä jonkinlaista villatakkia ajatellen,
mutta mieleistä takkimallia ei koskaan tullut vastaan.
Tähän projektiin lanka tuntui kuitenkin sopivalta valinnalta,
ja sain lopulta ihanan villan pois laatikosta pyörimästä.

Paitaan lankaa meni vajaat kolme vyyhtiä,
ja neljäs vyyhti on arvonnassa viimeisimmässä 
neulepodcast-jaksossani YouTubessa.
(Sieltä minut löytää Pipotusta-kanavalta.)

Kolmannen vyyhdin lopun ajattelin käyttää kirjoneulelapasiin 
toiseksi väriksi valkoisen kanssa...

Neuloin paidasta koon 1, eli pienimmän koon.

Paita neulotaan alhaalta ylöspäin.
Kainaloihin asti käytin 3,5mm puikkoja ja siitä 
eteenpäin jatkoin 3mm puikoilla,
koska halusin yläosan neulepinnasta hieman tiiviimmän.

Koska hihat neulotaan suurimmaksi osaksi sileää nurjaa,
pienempi puikkokoko oli järkevä valinta.
Neulon nurjaa aavistuksen löysemmin kuin oikeaa.

Paidan helma on siitä hauska,
että se on takaa pidempi kuin edestä.

Helmaresorin sivuilla on halkiot, jotka eivät taida nyt 
missään kuvassa näkyä kunnolla.

Tein muuten helmaan yhden pallerokuviokerran enemmän kuin ohjeessa.
En halunnut ihan niin lyhyttä paitaa,
vaikka tämä edelleen on selkeästi cropattu malli.

Vähän jännitän, miten osaan tätä pitää,
mutta ainakin tämän minun lempimekkoni kanssa
paita on aivan täydellinen.

(Näyttää itse asiassa kuvissa paljon paremmalta päällä kuin kuvittelin!)

Tästä paidasta olen kyllä nähnyt tosi kauniita pitkähelmaisia versioitakin,
sekin toimii oikein hyvin.

Vaikka tuo Aurinkokehrän lanka on villalangaksi tosi pehmeää,
niin minun herkkää hipiääni se sen verran kutittaa,
että tyydyn pitämään aina pitkähihaista puseroa tämän paidan alla.

Voihan myös olla, että jonain muuna vuodenaikana iho ei ole 
niin herkillä, ja pystynkin tätä pitämään esimerkiksi topin kanssa.
(Nyt ei onnistu, olen testannut, alkaa armoton syyhy,
iho kuivaa ja kutiaa muutenkin.)

Tästä tuli kyllä valtavan kaunis.
Samalla tämä on ihanan lämmin,
muttei yhtään kuuma, koska lanka on niin ohutta.

Jokin tässä palmikoiden, pompuloiden ja villan yhdistelmässä
puhuttelee kovasti!
En yleensä ole niin pompuloiden perään,
mutta tässä paidassa ne tuntuvat kerta kaikkiaan kuuluvan
paidan luonteeseen.

Tämän paidan rakenne edellytti myös jonkin verran käsin ompelua.
Olkalaput ja pääntien lirpakkeet neulottiin erikseen ja ommeltiin kiinni.
Se oli aika jännittävää, kun piti saada kerralla siistiä jälkeä.
Etenkin tuon pääntien lirpakkeiden kiinnitys vaati paljon sommittelua
ja mittaamista, ennen kuin uskalsin lähteä yhdistämään.
Työvaiheita ja pintaneuleita riitti!

Olen kuitenkin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen.
Kaikki vaiva kannatti, ja mielenkiinto säilyi loppuun asti.
Koko ajan tapahtui jotain.

Sanoinko jo, että tästä tuli aivan ihana?

Niin ihana, että tämä näyttää hyvältä kuvissa(kin),
vaikka ne on otettu kerrostalon sisäpihalla.

Aina ei tarvitse lähteä minnekään "parempaan paikkaan" ottamaan kuvia,
ja onpahan samalla naapureille ihmeteltävää,
jos sattuvat katsomaan ikkunasta ulos.

;)

Hih. Mitäs villaista sulla on yllä näin pakkasilla?
Mukavaa sunnuntai-iltaa ja uutta viikkoa!
Kiva kun kävit.
<3