22. luukku: Paketointia ja porkkalaatikkoa

Luukut lähenevät loppuaan,

ja on paketoinnin aika.

Se onkin miulle mieluista puuhaa!

:)

Paketointi tosin puhututtaa nykyään kovasti,

mihin sitä uskaltaisi oikein lahjansa kääriä?

Tässä minun vinkkini paketointiin:

- säästä saadut ja hyväkuntoiset lahjakassit,

lahjapaperit, silkkipaperit, sekä pitkät lahjanarut,

ja käytä ne uudestaan

- jos lahjapaperia tai -narua täytyy ostaa, 

suosi kierrätettäviä vaihtoehtoja, 

kuten voimapaperia, jonka voi laittaa pahvinkeräykseen

- käytä mielikuvitusta, myös sanomalehdet yms.

voivat joskus olla vaihtoehto,

ja erilaisista purnukoista voi tuunata erilaisia

lahjapakkauksia vaikka servettitekniikalla

- paketoi ilman teippiä

Itse selvisin taas tänäkin vuonna edellisenä jouluna

saaduilla lahjakasseilla, ja suurin osa lahjoista

on paketoitu kertaalleen käytettyihin paperehin.

Lahjanarua oli vielä omasta takaa,

ja sen käytän kyllä loppuun ennen paperinarun tms.

hankkimista.

Osan lahjoista paketoin voimapaperiin,

 jota hankin muistaakseni viime jouluksi.

Pakettikortit leikkasin ihan pahvista

(muistaakseni paperilehtiön takakansi).

Pakettikortteja harva mielestäni säilyttelee,

joten näin tässä kohtaa fiksummaksi

mennä näin yksinkertaisella vaihtoehdolla.

Teen joskus toiste sitten sellaisia nätimpiä.

Ja sitten se teipittömyys!

Vitsit että olin iloinen, kun *Kaikki paketissa -blogissa*

oli ohjevideo teipittömään paketointiin.

Opettelin tuon teipittömän tavan taitella paperin ja 

tadaa - yhdessäkään antamassani lahjapaketissa

ei ole tänä vuonna yhtään teippiä,

enkä aio teippiä enää jatkossakaan käyttää,

jos paketin muoton sen vain sallii.

Tässä yllä on onnistunein esimerkkini siitä,

miltä teipitön paketti voi näyttää.

Tekniikka on paras just neliskanttisiin paketteihin,

mutta kyllä esim. sukkaparinkin saa näin paketoitua,

kun virittelee narun sitten tarpeeksi napakasti

ympärille - ja rumemman taitekohdan voi aina

jättää paketin alapuolelle.

Hih, hyviä paketteja tuli, niin ja laatikkoa!

Nimittäin porkkanalaatikkoa.

Tein ekaa kertaa elämässäni itse porkkanalaatikkoa,

tosin äidin ohjeistuksessa ja valvovan silmän alla,

mutta kuitenkin.

Ja hyvää tuli, vähän maistoin ennen kuin 

laitoin laatikot pakkaseen.

Ison laatikon vien anoppilaan jouluaatoksi,

kun menemme sinne syömään.

:)

Kaikki alkaa siis olla valmista!

Joulu saa tulla.

Korkeintaan yhden kakun vielä teen,

jos innostun, mutta muuten se on ihan lepo vaan.

Vanha kuin uusi

Muistatteko vielä sen keittiön pöytäryhmän,

jonka tuoleja verhoilin *väliaikaisratkaisuna*

 farkkukankaalla uudestaan?

Nyt se pöytäryhmä on muuttanut meiltä pois,

ja tuskailuni eriparituolien kanssa on ohitse!

Saimme nimittäin "uuden" keittiökaluston.

Kyseessä on tosiasiassa jo melkein parikymmentä 

vuotta vanha pöytäryhmä,

jonka muistan äidin ostaneen, kun olin pieni.

Tämä pöytä tuoleineen on ehtinyt palvelemaan 

jo kolmessa eri kodissa sellaisena juhlavampana

pöytänä olohuoneessa.

Keittiön pöytäryhmänä tämä ei ole ollut koskaan,

mutta meille siitä tuli sellainen.

Muutoksia piti kuitenkin tehdä, 

ennen kuin pöytä pääsi meille muuttamaan.

Lähtötilanne oli nimittäin suunnilleen tällainen:

Kuvakrediitit velimiehelle.

Jep. Puupinta.

En ole koskaan perustanut tämän värisistä 

huonekaluista.

Pöydässä ja tuoleissa oli myös elämisen jälkien 

lisäksi maalitahroja yms.,

 koska pöytä oli ollut viimeisimmäksi

olohuoneremontin keskellä remonttipöytänä...

 Ei siis ollut kyse enää mistään priimakuntoisista

huonekaluista.

Mutta kun pöytäryhmää oltiin kerran pois laittamassa,

niin ilmaisin olevani kiinnostunut 

pöydästä ilman jatkopalaa ja neljästä tuolista,

JOS joku muu tämän voisi hioa ja maalata.

Minulla ei ole tiloja eikä välineitä moiseen.

No, tähän JOS-kohtaan tarttui sitten veljeni,

joka ilmoitti, että hänellä olisi mahdollisesti 

tilat ja maalit käytettävissä.

Jee!

Mie annoin vapaat kädet,

ja hän hioi ja maalasi pöydän ja neljä tuolia,

ja jätti vielä puumerkkinsäkin 

- tuolien kaiverretut kuviot on korostettu 

punaruskealla maalilla.

 Ihan hauska yksityiskohta,

muttei kuitenkaan hypi silmille.

Kaksi huonoimmaksi mennyttä tuolia valikoitui 

pois, ja jatkopalaa en pöytään tarvitse.

Se ei meille mihinkään mahdu,

eikä suuremmalle pöydälle ole 

tässä elämäntilanteessa tarvetta.

Tällainen kokonaisuus niistä sitten tuli.

Ai että lopputulos on min mielestä nätti!

Just sellainen kuin toivoinkin.

Iso KIITOS veljelle tästä pelastusoperaatiosta.

Hän tuumaili, ettei siitä nyt ihan täydellistä 

tullut, mutta mie en kattele niin tarkkaan.

Olen vain onnellinen eheän näköisestä ryhmästä,

ja parempi vaan että vanhatkin kolhut näkyvät 

- uusia tulee varmasti ihan omatoimisesti.

Sitten kun vielä saan hankittua pehmusteet tuoleihin.

Nuo kaksi ovat vain väliaikaisesti pehmentämässä

istuskelijan takamusta.

Hih. Tykkään!

Tykkäätkö sie?

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

<3

Ps. Vanha pöytäryhmäkin kierrätetään.

Paikallisen roskalava-facebookryhmän kautta 

menivät jo tuolit tuunauskäyttöön.

18. luukku: Virkatut puhdistuslaput ja säilytysrasia

Ihanaa alkavaa joulunalusviikkoa!

Tuo viikko aloitetaan 18. luukulla,

jonka sisältönä on jo monelle varmasti tuttu 

lahjavinkki - virkatut puhdistuslaput.

Lisäksi esittelen lapuille tuunaamani rasian.

Nämä puhdistuslaput on virkattu 

*Kotivinkin ohjeella* 

Hjertegarnin Blend Bamboo -langasta.

Kyseisessä langassa on 70% bambua ja 30% puuvillaa.

Puhdistuslapuissa saisi ehkä olla enemmän puuvillaa,

jotta ne voisi pestä korkeammassa pesulämpötilassa,

mutta tätä lankaa mulla nyt sattui olemaan,

eikä mua huvittanut tehdä pinkkiä tiskirättiä,

joten kokeilin, 

kuinka monta lappua sai yhdestä 50g kerästä.

Niitä sai 18kpl ja hieman lankaa vielä jäikin.

Ja nyt en kyllä muista, olikohan se 3 vai 3,5 koukku...

No, jompikumpi!

Lappujen kanssa olisi kiva antaa lahjaksi 

myös virkattu pieni pesupussi,

mutta sellaisen virkkaamiseen ei ole ollut aikaa,

eikä sopivaa lankaa valmiina.

En myöskään jaksanut ottaa ompelukonetta esiin,

vaikka tarkoitukseen sopivaa kangasta

 saattaisi laatikossa ollakin.

Siispä päätin tehdä lapuille ihan vaan säilytysrasian.

Tai jos ei tässä halua näitä lappuja säilyttää,

niin käypähän lahjarasiasta nyt kumminkin.

Rasia on tuunattu decoupage-lakan avulla peltisestä 

(tai mitä matskua nyt onkaan) karkkirasiasta,

joita meiltä löytyi kotoa muutama.

Väreihin sopivan servetin bongasin ihan sattumalta 

penkoessani keittiön laatikoita.

Näitä oli jäljellä enää pari, joten nappasin ne 

suoraan askartelulaatikkoon.

Purkkia kiertää myös tuommoinen 

violetti kangasteippi,

koska halusin epätasaisen servettireunan piiloon.

Kannen kiinni laittamisessa ja avaamisessa 

olisi ollut ongelmia servettipinnan kanssa

(kokeilin!), joten piti vähän kikkailla,

ja reuna jäi siksi hieman epätasaiseksi.

Siispä teippi pelasti!

Lopputulos on ihan kaunis ja ehyt kokonaisuus.

Vaikkakin täytyy tunnustaa,

että ei oo kyllä yhtään min värinen/tyylinen...

(Servetit olivat siis saatuja,

eivät itse valittuja.)

No, luulen, että saaja tykkää,

ja sehän on tärkeintä.

Että itselle vähän turhan kukikasta

 ja erityisesti pinkkiä,

mutta hauska näitä oli tehdä!

;)

Hih.

Pitäis kyllä tehdä näitä lappuja itsellekin.

No, se menee ensi vuoden puolelle!

15. luukku: Kynttilät lasipurkeissa

15. luukussa on taas kynttilöitä!

Viimeisimmät kynttiläpostaukset tulivat nyt 

vähän hassusti peräkkäin,

mutta ei anneta sen haitata.

Tämä on nimittäin viimeinen postaus 

itse tehdyistä kynttilöistä.

Sain onnellisesti kaikki vanhat kynttilänjämät 

kulutettua, ja sulatuskattilakin on jo palautettu 

oikealle omistajalleen.

Nämä kynttilät valoin erilaisiin lasikippoihin,

joita kaappiin oli kertynyt.

Kaikissa näissä on siis kynttilä ollut alunperinkin,

eli en mihinkään random kippohin valanut!

Näissä nyt ei kyllä sinänsä ole mitään ihmeellistä,

mutta tarvitseeko sitä aina ollakaan?

Liekkihän tuo näihin eloa ja ilmettä joka tapauksessa.

Ainoastaan tämä punainen on vähän erikoisempi,

kun siinä on tuo punottu kehikko ympärillä koristeena 

jo itsessään.

Siinäpä ne kynttilät nyt sitten tältä erää!

Kynttiläurakka on virallisesti saatu päätökseen,

jos sitä nyt voi urakaksi kutsua.

Näiden valaminen on ollut tosi kivaa,

vähän erilaista puuhastelua kuin mitä yleensä teen.

Aion valaa kynttilöitä jatkossakin,

ja kynttilänjämät säästän edelleen.

Mulla niitä kumminkin kertyy,

kun tykkään polttaa isoja kynttilöitä.

:)

Poltetaanko teillä paljon kynttilöitä 
näin joulun aikaan?
Minkälaiset kynttilät on teidän 
suosikkeja?

14. luukku: Valoa ja lämpöä purkissa

14. luukkuun halusin purkittaa vähän valoa ja lämpöä.
:)

Ai miten se onnistuu?

No ainakin valamalla nätin kynttilän 

vanhaan kannelliseen kynttiläkippoon.

;)

Mulla oli pieni määrä toisiinsa sointuviva 
vihreitä kynttilänjämiä,
jotka sopivat visiooni raidallisesta kynttilästä,
joten niistä sitten sellaisen valoin.

Mielessä oli myös eräs vihreästä pitävä ystävä,

jolle tämän voisi sitten joulumuistamisena antaa.

:)

Kynttilän kylkiäisiksi pakkaan villasukat,
ja tämän ompelemani sydänkoristeen.





Sydänkoriste on hyvin yksinkertainen sinänsä,
mutta sen tekemiseen minä+ompelukone-yhdistelmällä 
meni niin paljon aikaa ja hermot,
että enempää en niitä ainakaan 
ompelukoneella yritä tehdä!
:D

Hih. Kynttilän eri sävyt pääsevät 

parhaiten oikeuksiinsa sitten,

kun se palaa,

mutta on tämä minusta kaunis katsella jo nyt.

Valoa ja lämpöä sinun viikkoosi!
<3

12. luukku: Karkkipurkki servettitekniikalla

12. luukku on yksi lemppareistani!

Esittelen nimittäin karkkipurkin,

joka on tuunattu decoupage-lakan ja servettien avulla 

vanhasta peltisestä Tigerin kahvipurkista.

(Tämä on eka decoupage-kokeiluni ikinä!)

Sain idean tähän purkkiin, 

kun kävin Sinellissä ostamassa sitä 

kuuluisaa decoupage-lakkaa,

ja näin siellä tällaisia servettejä,

joiden värimaailma ja kauniit jouluiset kuvat sykähdyttivät.

Servetit tarttuivat saman tien mukaan.

Ideasta lopputulokseen oli kuitenkin 

jonnii verran matkaa.

Voin sanoa,

että purkin tuunaus ei ollut mikään yhden illan juttu.

Tämän valmistumiseen meni monta päivää,

koska ensin piti saada purkin alkuperäiset tekstit 

ja kuviot piiloon tarpeeksi hyvin.

Etiketti ei nimittäin lähtenyt irti siten kuin 

olin suunnitellut.

Yritin sen irrottamista, mutta totesin,

että se olisi liottamallakin ollut todella hidasta.

Siispä päädyin peittämään taustan suoraan serveteillä.

Taustaan on käytetty pelkästään servettien 

aluskerroksia, ja yksittäinen kerros sellaista 

ohutta valkoista servettiä ei peitä vielä mitään.

Siispä meni monen monta kerrosta ennen kuin 

pääsin tekemään varsinaisen kuvioinnin,
ja tietysti välillä annoin työn kuivua kunnolla,
että näin todellisen peittävyyden.

Lopputulos on kuitenkin mielestäni vaivan arvoinen.

Ainoastaan kannen kuvio voisi olla nätimmin laitettu.

Toisaalta kädenjälki saa kyllä näkyäkin.

Kannen kuvio ja chocolate-teksti ovat muuten 

yksistä toisista serveteistä leikattuja.

Noita suklaa-aiheisia servettejä kun oli kotona

jo valmiina.

Sitä paitsi, 

nuo rypyt eivät näy livenä samalla tavoin 

kuin näissä kuvissa!

Lakkapinta, joka on muuten matta eikä kiiltävä,

antaa myös aika paljon anteeksi sitä rosoisuutta.

Ja elävää pintaahan mie halusinkin,

joten turhaan tässä vissiin höpisen.

Tiiättekö kun joskus tulee onnistumisen tunne?

Nyt miul on semmonen.
Voi olla, että sen siivittämänä decoupage-juttuja 
ehtii joulukalenterin luukkuihin vielä lisääkin...

;)

Tämä karkkipurkki pääsee joulupakettiin,
vaikka olisi jo toki sinälläänkin kaunis annettavaksi.
Tietenkin se on sitten annettaessa myös täynnä karkkeja!
Nyt piti ottaa rekvisiitaksi vaan ne namit,
joita kotoa löytyi.
Ja voishan tällaiseen laittaa vaikka suklaa-kahvia 
tms. sisällöksi.

Mitäs työ jemmaisitte tällaiseen purnukkaan?
Oisko joku tietty herkku?
Mukavaa viikkoa teille kaikille
ja tervetuloa kaikki uudet lukijat!
<3

8. luukku: Raidalliset kynttilät

Kahdeksas luukku pitää sisällään 
väri-ilottelua,
toisin sanoen raidallisia kynttilöitä.
:)

Minuun iski marraskuussa kynttilöidenvalamisvimma,
kun halusin päästä eroon kynttilänjämistä,
joita oli parin vuoden aikana kertynyt.

Osan tämän innostuksen tuotoksista olenkin jo 
esitellyt täällä blogissa:
*Kynttilöitä marraskuulle*
*Kynttiläkokeiluja*

Nyt tämän joulukalenterin aikana esittelen sitten loput,
aloittaen näistä glögipurkkeihin valetuista 
raidallisista yksilöistä.

Tuli monen kokoisia ja näköisiä,
ja sen verran onnistuneita kynttilöitä,
että uskallan sujauttaa näitä joulupaketteihin.

Näistä tosin tuon violetti-punamustan 
kynttilän pidän itselläni. 
Se sopii min tän vuoden joulutekstiileihin,
ja siihen on itse asiassa käytetty 
jo jämäkynttilöiden jämät!

Tästä turkoosi-harmaa-valkoisesta tuli aika raikas.
Mikä näistä on sun suosikki?

Eiväthän nämä nyt sellaisia kaupasta ostetun veroisia ole,
mutta minusta näissä on mukavaa tunnelmaa ja rouheutta.
Tietty näissä on myös kierrätys otettu huomioon.

Tykkäätkö sie ite tehdyistä kynttilöistä?
Ootko tehny nyt lahjaksi tai itelle tässä joulun alla?
:)