Joku lienee jo huomannut,
että joku ihmeen Pipo-otus kommentoi blogeja
ja täälläkin hups hei nimimerkki
on vaihtunut Johanna Marjukasta pois.
Mitä ihmettä?
No minäpä kerron.
Kyse ei ole siitä, että haluaisin olla
blogimaailmassa jotenkin anonyymi.
Kyse on siitä,
että meitä Johannia on niiiiiiiiiiiin paljon ja
menemme varmasti iloisesti sekaisin näin virtuaalimaailmassakin.
Pääsin juuri eroon vanhasta sukunimestäni,
joka Johannaan yhdistettynä oli sellainen,
että kaimoja oli kiusaksi asti
- minut sekoitettiin aina toisiin ihmisiin.
Se on joskus vähän kiusallista.
Siksipä haluan välttää sitä täälläkin.
Ja harkitsin jo blogin perustamisaikana kovasti,
ottaisinko tuon nimimerkin tänne käyttöön.
Nyt sitten otin kun muutenkin on tätä uuden nimen opettelua.
Toisekseen, inhoan myös tuota toista nimeäni,
joten en jaksa enää katsella sitä täällä.
Miksi sitten juuri Pipo-otus?
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Noh. Mie ku harrastan myös sitä geokätköilyä,
niin tuo on miun nimimerkki sitäkin kautta.
Ja toisekseen, Pipo-otus-nimitys tulee jostain kaukaa
yläasteajoilta.
En muista, mistä se juttu lähti tai mikä se oli, mutta
bestiksen kanssa oli aika hauskaa.
Epäilen myös vahvasti,
että tällä kuvien pipolla on ollut osuutta asiaan.
Tää on ollut ihan miun lempparipipo jo, öö,
heitetään arviolta 8-10 vuotta.
Tää on ostettu Tampereelta käsityömessuilta
ja näitä pipoja saa muuten edelleenkin tilattua
Ei oo maksettu mainos tms. mutta jos joku nyt ihastuu
tämmöiseen pipoon niin näitä saa vielä, eri väreissä.
Vaikkei ne pahimmat pakkaset onneksi ihan vielä ole tiedossa.
:D
Piposta vielä sen verran,
että rakas mieheni järkyttyi siitä kovin joskus
seurustelun alkuaikoina mutta nykyään hän
on ihan sinut sen kanssa.
Kehtaa kulkea min kanssa talvipakkasillakin.
;)
Että tämmöinen tiedotusasia nyt vaan.
Puikoilla on ruuhkaa.
Seuraavaksi valmistunevat yhdet palmikkosukat mutta
Niina Laitisen Syyssukkien knitalong
joten mitä luulette puikoiltani myös löytyvän.
:D
Notta jatkakaamme neulomista.
Mukavaa viikonjatkoa kaikille!
:)