perjantai 21. syyskuuta 2018

Esittelemättä jääneet


Joskus tulee tehtyä jotain pientä,
mikä ei syystä tai toisesta heti päädy
blogiin asti.

Niin kävi näiden puhdistuslappujen kanssa.




Näitä lappuja olen virkannut omaan käyttöön
nopeina välitöinä aina silloin tällöin,
 jos on ollut tuumaustauko muiden käsitöiden suhteen.

Keväällä virkkaamieni *korien* jäljiltä 
jäi Dropsin Paris -puuvillalankaa vielä jonnii verran, 
ja siitähän saa 3,5-4mm koukulla
mukavasti tehtyä kerralla enemmänkin lappusia.




Näitä turkoosit on tehty 
*Sunnuntaijuttuja-blogin ohjeella* (vähän itse soveltaen),
ja nuo toiset, öö, puuterinväriset, ovat oma sovellus,
joka vaatii vielä vähän kehittelyä.




Sitten on nämä pari hassua
Novitan Cotton Bamboosta tehtyä yksilöä.
(Tiskirättien virkkuun jäljiltä jäävät 
jämät on hyvä käyttää näihin.)




Pikku hiljaa olenkin saanut 
kerrytettyä näitä tarpeeksi ison määrän 
ihan käyttöön asti, jee.
Näitä on myös kiva säilyttää tässä virkatussa korissa
vessan kaapin hyllyllä.

Tällainen korillinen on myös oiva lahjaidea
vaikka joulua ajatellen, vink vink.
;)

Viime vuoden joulukalenterissa onkin  
*postaus* puhdistuslapuista,
jotka tein nimenomaan lahjaksi rasioineen päivineen.




Pesupussin virkkaaminen näille on vielä to do -listalla.
Lappujakin teen varmasti lisää vähitellen.
Nämähän voi siis pestä 60 asteessa pesukoneessa
vaikka pyyhepyykin kanssa,
eli eivät ole tavallisten vanulappujen tapaan
kertakäyttötavaraa.
Näitä voi myös neuloa tai ommella jne.

Onko sulla ite tehdyt puhdistuslaput käytössä?
Miten säilytät niitä, korissa, purkissa?

Mukavaa viikonloppua!
<3

maanantai 17. syyskuuta 2018

Hohtoa lapasiin ja jämälankahommia


Haaveilin jo viime vuoden puolella
Novitan Hohto-langasta neulotuista lapasista.
En kuitenkaan vielä silloin saanut 
aikaiseksi muuta kuin *heijastavan sydämen*.

Sen sijaan nyt, kun luennoille tarvitsen 
jotain helppoa neulottavaa mukaan,
tuli heijastavat lapasetkin tehtyä.




Täytyypä kuitenkin tunnustaa,
että tällä kertaa lapasten neulominen 
ei ollut Strömsö-suoritus.
Purkasin ensimmäistä lapasta pariinkin otteeseen.

Ensin siksi, että huomasin (intialaisen) peukalokiilan
valmistuttua lapasen olevan kokoa patakinnas. 
Olin neulonut 44 silmukalla kolmosen puikoilla.
Purin resoriin asti ja kavensin 40:een silmukkaan.

Sitten tein (ihan tavallisen) peukalokiilan 
loppuun asti ja vähän pidemmällekin todetakseni,
että nyt on liikaa silmukoita kiilassa (14s.)
Purkasin taas, kunnes kiilassa oli 12s,
ja jatkoin neulomista normaalisti.

Samalla motusin mielessäni,
että seuraavat lapaset teen suosiolla 
heti lasten koossa.
Jos muistan.




No, osasyy tälle kokosekoilulle oli mielestäni langassa. 
Se oli paksumpaa kuin tavallinen 7-veljestä,
ja ihan hitsin karheaa - eikä pelkästään 
heijastavan kuidun vuoksi.
Lanka ei neulottaessa käyttäytynyt toivotunlaisesti.




Valmista tuli kumminkin,
ja hyvin heijastaa!

Hohdokasta meininkiä,
vaikka onkin hyvin harmaat ja tavalliset tumput.
Nämä sopivat hyvin min tummanvihreän takin kanssa.
;)




Oikeita heijastimia on myös aina mukana,
joten näkyvyys on taattu.
Ihan hirvittää, kun iltaisin ei meinaa 
nähdä ihmisiä tuolla liikenteessä,
jos ei ole mitään killutinta takin 
tai laukun kupeessa...
On jo tosi pimeää!

Kaikki ei silti onneksi ole vielä harmaata ja mustaa.
Värejäkin löytyy.
Min sohvannurkassa oli viikonloppuna tällainen
sinisen ja vihreän sävyinen kasa jämälankoja.
Niistä on syntymässä jotain jännää,
kuten toisesta kuvasta näette.




Tai jännää ja jännää, sukat tietenkin!
Vaan millaiset, 
siitä en ole vielä itsekään ihan varma.

Mutta sen tiedän,
että sellaista tarinaa kuin näiden taustalla on,
ei ole ollut vielä yksilläkään neulomillani sukilla.
Sitä tarinaa saatte kuitenkin
odottaa sukkien valmistumiseen asti.
Jotain jännitystä pitää elämässä joskus olla.
;)

Sukkien etenemistä voi muuten Instagramin puolella
(@pipotus) seurata story-osiossa.
Päivitän sinne kuvan jokaisen "raidan" jälkeen.

Notta semmosta.
Joko teillä on kaivettu lapaset esiin?
Entä onko heijastimet jo takinliepeissä?
Mukavaa viikkoa kaikille!
<3

perjantai 14. syyskuuta 2018

Jämäraitoja


Pirtsakkaa perjantaita!
Miten on teidän viikkonne mennyt?
:)

Mie oon käyny useampana päivänä Helsingissä
luennoilla ja muuten nenä on pysynyt 
tenttikirjoissa kiinni melko tiiviisti.
Sama homma jatkuu nyt parisen kuukautta 
plus ne tentit päälle siinä marraskuun puolella,
joten blogin päivittäminenkin varmaan 
painottuu nyt enemmän viikonloppuihin.

Junassa ja luennoilla istuessa toki ehtii 
neuloa vaikka mitä,
mutta valmiiden töiden kuvaaminen ja esittely
jää sitten vapaa-ajalle,
kuten näiden sukkien kanssa.

Mutta siitähän me ei ressata yhtään, eiks ni!
Emmää ainaska.




Alkuviikosta valmistuivat tosiaan
nämä miestensukat kokoa 42.
Puikot 3,5mm, 12s/puikko.
(Löysähkö käsiala ja saajan kapea jalka,
siksi pieni silmukkamäärä,
kantapää on tehty kuitenkin 26krs korkeaksi.)
Resori jatkuu sukan päällä kärkeen asti.

Käytin näihin seiskaveikan jämiä.
Ilokseni sainkin tuon vihreänkirjavan 
Viidakko-langan käytettyä kokonaan,
vihreää jäi ihan pätkä,
ja harmaastakin enää pieni nöttönen.
Vihreiden jämien loppumisen takia raidatkin 
"loppuvat kesken".
Tosin minusta näyttävät hauskoilta just näin!




Jämäkerä kerrallaan edistynkin hyvin jämälankojen 
tuhoamisen kanssa.
Ei niitä pikkuisia lankapalleroisia kyllä 
paljoa olekaan.

Melkein luulen, että saan kyseiset palleroiset 
loppumaan ennen vuodenvaihdetta,
jos oikein yritän.
;)

Isompia nöttösiä on sitten enemmän,
mutta niitä en laske varsinaisesti jämiksi,
kun ne riittävät sinällään vaikka lapasiin tms.




Jeejee. Kivat tavissukat,
ja kivointa on se, että edellisiä 
samantyylisiä sukkia saaja kehui niin kovasti,
että nämäkin ovat varmasti mieluisat.
Istuvat hyvin jalkaan.

Joulupakettiin!




Se sukista.
Puhutaas pikkuisen kukista.

Moni on hehkuttanut kunnon "pelakuukesää", eikä suotta.
Minullakin ne ovat kukkineet kiitollisesti koko kesän.
Kuitenkin nyt on pakko hehkuttaa,
että kun viileämmät kelit vihdoin tulivat,
niin tuo kirkkaanpunainen pelakuu,
joka muista pelakuistani poiketen on kituuttanut koko kesän,
on nyt suorastaan räjähtänyt kukkimaan.

Ruukkupuutarhuri on onnellinen!
(Ja kauhulla miettii, miten saa yhdenkään pelakuun 
talvetettua sisällä, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.)




Ja katsokaapas vielä tätä Markettaa.
Sekin on villiintynyt panemaan parastaan,
ihan kuin se haluaisi ehtiä kukkia kaikkensa
ennen halloja.

Aika ihania ovat, vai mitä.
Kohta, varmaan tämän viikonlopun aikana,
aukeaa myös viimeinen auringonkukka!
Sitä odotan.
:)

Ihanaa viikonloppua!
<3

lauantai 8. syyskuuta 2018

Mikä ihmeen Pilkanmaa Vintage?


Ootteko kuulleet *Pilkanmaa Vintagesta*? Ette varmaankaan. En minäkään muuten kuin ohimennen mainoksen verran, kunnes tuli lauantai, ja huomasin päätyneeni äitini seurassa ihmettelemään tätä paikallista tapahtumaa ihan paikan päälle, nimittäin *Marttilan Tinkin* navetanvintille Iitintien varteen.


Voiko kutsuvamman näköistä
sisäänkäyntiä ollakaan?


Mistä siis oli kysymys? No, tapahtuman *facebook-sivuilla* tapahtumaa kuvailtiin näin:

"Kymenlaakson omassa vintage-tapahtumassa Marttilan Tinkin navetanvintti somistetaan kaupaksi, jossa myynnissä on menneiden vuosikymmenten aarteita vaatteista huonekaluihin. Tapahtumapuodissa voi hypistellä ja sovitella, ottaa pikakampauksen ja pukeutua entisajan tyyliin."


Miljöö kohdillaan.
Pop-up kahvilan anteja pääsi nauttimaan myös ulos!

Täytyy sanoa, että kuvaus ei valehdellut. Todellakin, hurmaavan tunnelmalliseen paikkaan oli luotu ihastuttava tapahtuma täynnä vanhaa tavaraa ja osaamista läheltä ja vähän kauempaakin. (Myyjät ym. näkee tuolta tapahtumasivulta.)

Myynnissä oli kaikenlaista tavaraa, huonekalua,
 astioita, kankaita...





Vintage-vaatteita, koruja, laukkuja, kenkiä...


 


Siis kaikkea ihanaa. Ja aivan erityisesti minua ihastuttivat nämä esillepanot! Hauskoja, kauniita, ajatuksella tehtyjä.




Toinen ilahduttava seikka oli se, että tavaran lisäksi tarjolla oli paikallisia herkkuja sekä ohjelmaa.

Hauskaa oli myös se, että kävijä saattoi ottaa esimerkiksi pikameikin tai -kampauksen halutessaan.
Minähän uskaltauduin jälkimmäiseen!
Kympillä kampaus, tukka hyvin loppupäiväksi.
Oli hauska kokeilu, kiitos vaan Ida Laurila parturi-kampaamo Siennasta!
Olen joskus aiemminkin halunnut kokeilla pikakampausta 
jossain tapahtumassa, mutta en ole kehdannut.
Nyt uskalsin, jee!


Ois ollu useampikin vintage-hääpuku tarjolla!


Kaiken kaikkiaan oli siis oikein miellyttävä ja onnistunut kokonaisuus näin kävijän näkökulmasta.

Ainoastaan siitä antaisin vähän palautetta,
että mahd. seuraavalla kerralla parkkipaikka tarvitsisi 
kunnon kyltit ja opasteet ja enemmän liikenteenohjausta.
Nyt ihmiset jättivät ketjureaktiona auton tienvarteen.

Niin ja, tunnustan, poistuimme kassan kautta...


Kyltit ja opasteet olivat suorastaan taidetta!
Kivoja, kekseliäitä ja kauniita.

Löysin peräti kaksi ihanaa mekkoa!

Toinen niistä on tällainen varsinainen kesämekko,
ehkä vähän juhlavakin.
Olen tähän asti aina miettinyt, miltä tämänmallinen mekko min päällä näyttää - ja nyt tiedän, hih!


Mekko kuin karkki!



Ja toinen löytöni on varsinainen hippeyden ilmentymä,
aivan mahtavan värinen maximekko!

Äiti lyhensi tämän helmaa saman tien, kun satun olemaan tämmöinen pätkä, joten sain samalla kunnon hiuskoristeen teeman mukaan. Khihihi.
:D

Juu, ei oo ihan eka kerta, kun sisäinen hippini pääsee vauhtiin...


Peace!

Ja hei, ei ollu mekot hinnalla pilattu,
20-30e välimaastossa liikuttiin ylipäätään vaatteiden kohdalla
ainakin niissä vaatteissa, joita itse hypistelin.

Vähän jäi semmoinen fiilis, että voiko tää olla tottakaan:
tämmöstä kaikkea kivaa - ja vielä Kouvolassa!

Ja ei, tämä ei ole yhteistyöpostaus,
vaan iloisesti yllättyneen tapahtumavierailijan 
KIITOS.
Tulisin toistekin.
<3

perjantai 7. syyskuuta 2018

Puikoilla nyt


Tällä viikolla en ole saanut 
valmiiksi mitään käsityötä,
mutta puikot ovat heiluneet tasaiseen tahtiin.

Minulla on peräti kolme neulomusta meneillään,
ja ajattelin tehdä nyt viikonlopun iloksi
pienen kurkistuksen niihin.




Jep, pitkästä aikaa muutakin kuin sukkia!

Neuletonttu on aloittanut kausityönsä
ja ottanut puikoillensa villatakin
ajatellen erästä nelivuotiasta pikkuprinsessaa.

Tästä tulee niin suloinen,
etten millään malttaisi odottaa,
että pääsen esittelemään sen teille valmiina!
No, hihathan tästä enää puuttuu - ja napit.


Novita Kevät 2017 -lehti,
Minna Metsänen, Lapsen saumaton neuletakki


Paljon olisi kivoja yksityiskohtia,
mutta paneudun niihin sitten valmiin takin
yhteydessä.
Hyväähän kannattaa odottaa!


Niina Laitinen, Metsäkukkia


Myös näitä mustavalkoisia kirjoneulesukkia
 saatte odottaa vielä tovin.
Näitä ei neulota ihan töllöä katsellessa.
Kaavioon täytyy keskittyä aina hetki kerrallaan.
Edistystä tapahtuu siis hitaasti mutta varmasti.

Sen sijaan töllön ääressä on tullut 
(villatakin lisäksi) neulottua jämälangoista tällaisia 
tavallisia miestensukkia.
Nämä täytyneekin tehdä valmiiksi,
jotta saan sukkapuikot vapaiksi
 villatakin hihojen neulomista varten.
Tai sitten sukat saavat odottaa toisilla puikoilla.
;)


Jämälankaraitaa


Hih, semmoisia juttuja mulla on työn alla.
Entäs sulla?
Onko syyskuun eka viikko sujunut mukavasti?
Miun viimeinen opiskelusyksy on lähtenyt käyntiin,
junassa ja luennoilla tulee istuttua,
ja vino pino kirjoja notkuu keittiön pöydällä.
Kyllä se tästä, johonkin suuntaan,
jollakin tavalla.

Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua!
<3

perjantai 31. elokuuta 2018

Mustaa pitsiä


Esittelin elokuun alussa *keltaisen pitsiliinan*,
jonka virkkasin olohuoneen mustalle 
pöydälle syksyn piristykseksi.
Kun näytin kyseistä liinaa äidilleni,
hän tykästyi malliin oitis 
ja toivoi itselleen mustaa versiota.

Mielelläni ryhdyin toivetta toteuttamaan.




Aloitinkin liinan virkkaamisen melkein heti edellisen
liinan valmistumisen jälkeen,
mutta loppuun asti pääseminen venyi tälle viikolle.

Ei sillä, 
että tällä mitään kiirettä tai aikataulua olisi ollut,
mutta liinan virkkaisi parissa päivässä niin halutessaan.
Tätä virkkasin kumminkin verkalleen,
kierros silloin ja toinen tällöin aina 
muiden kässäprojektien lomassa.




Hiljaa hyvä tulee, ainakin joissain asioissa.

Ainakin tästä liinasta tuli mielestäni tosi nätti.
Kuvio pääsee kauniisti esiin mustalla langalla,
ja musta näyttää myös kivalta valkoisella pöydällä,
jollaiselle tämä on kai tulossakin.





Hyvältä näytti kynttilänkin kanssa, kokeilin.
Pitäähän tuote testata...
;)

On muuten äidin vanha lasilautanen kynttilän alla.
Niitä on kaapissa viisi lisää.
Tajusin alkaa käyttää niitä kynttilälautasina,
kun ne pääsevät niin harvoin esille.
Eivät ne arvokkaita ole,
mutta ihastuin kuvioon jo lapsena.




Tässä vielä vähän kokovertailua.
Musta lanka 
(Novitan jotakin puuvillalankaa, 
ei ole vyötettä tallessa,)
olikin aavistuksen paksumpaa kuin keltainen lanka,
joten liinastakin tuli vähän isompi,
vaikka virkkasin edelleen 2,5mm koukulla.
Liinan halkaisijaksi tuli 35cm,
mikä on oikein passeli koko.




Liinan ilmainen ohje on saatavilla
suomeksi DROPS Designin sivuilla *täällä*.

Ohjeessa on kaavio, ja jos se ei aukea heti,
niin apuna on kaksi ohjevideota.
Kun oppii lukemaan kaaviota, niin loppu onkin helppoa.
Kuviokerta toistuu aina seitsemän kertaa.




Eikä tässä kukkaliinassa ole kyllä minusta 
edelleenkään mitään jouluista, 
vaikka se joululiinaksi ohjesivulla luokitellaankin.
Täytyisi varmaan tehdä punainen tai valkoinen versio,
että sen jouluisuuden saisi esiin.
Alkuperäisessä mallissa on käytetty 
omituisen vihreää lankaa!

Noo, nautitaan nyt vielä muista kukkasista
ennen joulutähtien aikaa.
;)

Ihanaa ja leppoisaa viikonloppua blogiystävät!
<3

torstai 30. elokuuta 2018

Vuodenaika-haasteen kesäkooste


Elokuun loppu on käsillä,
ja on jälleen aika koota 
*vuodenaika-haasteen* tuotoksia yhteen.

Tässäpä siis listattuna osallistujien
kesä-aiheiset postaukset,
joiden tekemiselle annoin lisäaikaa vielä tämän elokuun.
(Hellekesä vei ymmärrettävästi monilta
mehut myös käsitöiden tekemisestä.)

Mutta tässäpä näitä, kivoja ja erilaisia töitä taas.
Käykääpä kurkkimassa ja kommentoimassa!
:)





Craft Candidate

Maalta kotoisin
vuodenaika-haaste - kesä


MaarItse

Mummo ja koira

Sunnuntaijuttuja

Tavaroiden taikamaailma

Variksen villat

Zakuska-pöytä



Jos jokin haastepostaus puuttuu listalta
tai jos jokin linkki on virheellinen,
niin kertokaa kommenteissa!

Tässä vaiheessa pyytäisin myös kertomaan,
kuinka moni on yhä mukana haasteessa
tai haluaisi vielä tulla mukaan?
Päivittäisin tuon osallistujalistan vastaamaan 
todellisuutta, kun tietäisin.
Ajattelin nimittäin, että jotain pientä kivaa
voisi arpoa osallistujien kesken sitten,
kun kaikki haastetyöt on tehty.
;)

Aikataulun puolesta ei hätää,
olet mukana vaikka tekisit kaikki työt
(kevät, kesä, syksy, talvi) vasta 
tammikuun loppuun mennessä!

Tästä listauksesta muuten puuttuvat ne työt,
jotka on esitelty vain Instagramin puolella.
Nehän löytyvät sieltä kuitenkin kätevästi
häshtägillä #vuodenaikahaaste.

Seuraavaksi sitten vain syksyisiä 
töitä suunnittelemaan ja toteuttamaan- joku nopea on ehtinytkin jo!
Kiva kun olette haasteessa mukana.
<3