torstai 25. toukokuuta 2017

Suklaakeksihimo

En varmaan ole ainoa,
jolle se joskus iskee...

Nimittäin suklaakeksihimo.

Mulle iski se tänään,
ja oli ihan pakko tehdä keksejä.
Ajattelin tulla tarjoamaan teillekin.
Ainaski silmänruokaa.
Maistuiskos?



Ohjetta en tähän nyt laita,
koska googlesta löytyy useita variaatioita,
kun laittaa hakuun "helpot suklaakeksit".

Hyvin toimivat yllättävään sulkaakeksihimoon,
kun ovat nopeita tehdä.
(Yhden kolmesta pellillisestä toki
tapani mukaan lähes käräytin.)
:D
 
Että leipomiseksi meni taas,
omaksi ja miehen iloksi.
;)
 
Käsitöitä valmistuu nyt vähän hitaalla tahdilla,
kun olen toista kättäni lepuutellut.
Käsi on ollut vähän kipeä, niin otan iisisti,
ettei tule pidempää pakkolomaa.
 
Toivottavasti teillä on kädet kunnossa.
Mukavaa loppuviikkoa!
<3

perjantai 19. toukokuuta 2017

Perjantaipiirakka

Voitteko kuvitella,
mää leivoin.

Kyllä. 
Viikonlopun kunniaksi leipasin tämmösen 
yksinkertaisen piirakan.
Ja oli aika lähellä, etten käräyttänyt koko luomusta.
Mutta vaan lähellä! 
:D




Jos joku haluaa leipasta samanlaisen,
niin tässä 

Ohje

150g voita ja 1dl sokeria ja 1tl vaniliinisokeria 
ensin vaahdoksi.
Sitten yksi muna joukkoon ja kunnolla sekasin.

Seuraavaksi keskenään sekotetut 
3dl vehnäjauhoo ja 2tl leivinjauhetta 
sekaan ja taas sekotellaan.
Ja ihan sähkövatkaimella kaikki, tulee aika 
tömäkkä taikina.

Sit vaan painellaan koko hoito voideltuun vuokaan 
ja lätkitään päälle vaikka nyt tota appelsiinimarmeladia,
jota miulta sattui kaapista löytymään.

175 astetta, 30 min. uunissa.




Päiväkaffen kanssa ihan kelpo herkku,
vähän kuiva (koska meinasin unohtaa tän sinne uuniin),
mutta oikein makoisa.

Että rasti seinään. 
Toinen kerta, kun leivon tämän vuoden aikana.
Vissiin toi äkillinen lämpö tekee tepposia...

Ei se mitään. Onpahan kerrankin kahvin kanssa jotain!

Ja ohan tässä muutakin tehty.
Kun on ollut niin lämmintä, 
olen uskaltautunut jo miehen kanssa veneellä kalaankin.
Sillä reissulla mies saikin sitten komian toutaimen,
ja kaikki on videolla - löytyy juutuupista *täältä*.
Pääsin toimimaan haavitsijana. Käykää kurkkaamassa.
;)

Sukkia pukkaa myös tavalliseen tahtiin.
Nyt ovat vuorossa yhdet lahjakorttisukat,
joihin tulee susihukkasia.

Notta tämmöstä, ei kummosta, täällä.
Koitan olla ressaamatta gradusta ja muusta.
Ihan kivasti menee.
Toivottavasti sullakin!

Mukavaa viikonloppua!
<3

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kori - tai ainakin hyvä yritelmä

Kun siivosimme miehen kanssa vaatehuonetta,
löysin ja muistin samalla vanhan käytöstä 
poistetun parisängyn lakanan,
jota olin säilönyt sillä ajatuksella,
että se pääsisi jossain muodossa uusiokäyttöön.

Nyt, kun ei sitä enää voinut säilöä vaatehuoneessa,
oli aika keksiä, mitä lakanasta tekisin.

Tästä seurasi muutama päivä armotonta saksimista.
Lakanasta piti saada matonkudetta parin kerän verran.

Sitten piti vielä lainata iso virkkuukoukku,
kun sellaista ei omasta takaa ollut.

Lopulta pääsin sitten aloittamaan... 
ja lopputulos näyttää tältä.




Hmm. Nii mikä sää oot?
:D

Koria kovasti yritin Novitan Kevät (1/2017)
-lehden ohjetta mukaillen.




Ei nyt ehkä tullut ihan sitä, mitä hain,
mutta otetaan tämä harjoituksen kannalta!

Tuli aika lörö.

En malttanut odottaa siihen asti,
että saisin ostettua tähän todennäköisesti 
sopivimman kokoisen virkkuukoukun.
10-koukku ois varmaan ollu paras, 
mutta nyt oli lainakoukku kokoa 12.
Kasiakin kokeilin, mutta se oli liian nafti.

Lisäksi sovelsin ohjetta jonkin verran.
Kahvoja on yhden sijasta kaksi, 
ja ne on tehty oman pään mukaan. 
Tein myös paljon korkeammat reunat kuin ohjeessa oli.
Ja kun ei oo ohjeessa käytettyä ontelokudetta,
niin eihän tämä siksikään käyttäydy samalla tavalla.

Ja käsialani tietenkin tiukentui loppua kohden,
eli kaikki on vinksin vonksin tai ainakin 
heikun keikun...




Notta tuli vähän kuin kassi.

Mutta kyllähän se pystyssä pysyy,
mikäli sinne laittaa tavaraa!

Ei siis aivan toivoton tapaus.




Sangatkin voi kääntää sivuille halutessaan.



Ja eiks se oo niin, 
että harjoituskappaleitakin pitää välillä olla?
Ei meinaan sujunut virkkaaminenkaan ihan 
suunnitelmien mukaan.

En aluksi tajunnut pohjan ohjetta.
Muutamaan kertaan purkasin pohjatekeleen, 
ja heitin sen jo kiukkuisena sivuun,
kun tiesin, että jotain tein koko ajan väärin.

Sitten hetken hengiteltyäni keksin, missä mätti,
ja pääsin jatkamaan,
ja näköjään loppuun asti.
:D

Mutta mihinkäs tarkoitukseen tämä koriyritelmä 
nyt sitten päätyykään?



Langat ovat jo järjestyksessä, 
joten niille en koria tarvitse,
mutta vessassa olen pitkään tuskaillut 
milloin lattialla ja milloin missäkin lojuvaa 
vessapaperipakettia, kun se, varsinkaan sellainen iso,
ei mihinkään vessan kaappiin mahdu piiloon.

Siispä tämä kori saa nyt ainakin toistaiseksi 
roikkua vessan nurkassa vessapaperikorina.
Siihen tarkoitukseen tämä onkin oikeastaan ihan 
sopivan lörö!




Tämä siihen asti, kun saan parempia ideoita.

Hih.
En nyt oikein tiedä, onko toi ihan kamala vai 
vaan hauska - vai molempia,
mutta semmonen siitä nyt tuli.
Ainakin iso osa lakanaa sai uuden elämän.

Seuraavalla kerralla sitten pienempi koukku
ja tiukempi ote alusta loppuun.
Niin, ja ensin pitäisi saksia se lakanan loppu, mikä jäi,
ja oishan noita vanhoja paitoja...
Huh! En kyllä nyt ihan heti viitti.
Ja tartten paremmat sakset!
Ei oo mikään pikkuhomma leikellä.
:D

Jees.
Seuraavaksi jotain ihan muuta.

Onkos teillä vähän onnistuneempia 
tekeleitä tulossa?
;)

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Salaisuuksia


Jätetäänpä tähän nyt tämmöinen kuva ihan vaan 
kutkuttelemaan...




Jouluun on (onneksi) vielä aikaa,
mutta täällä yksi toukokuun tonttu onnellisena 
uskaltaa jo ilmoittaa,
että Tavarataikkiksen joulukalenteri on tulossa!

Suunnittelu on nyt virallisesti alkanut,
mutta sitten ollaankin asiasta ihan hissukseen 
marraskuun lopulle asti.

Sitten kerron vähän lisää ennen
1. luukun aukenemista...
Siihen asti - hysss.
;)

tiistai 9. toukokuuta 2017

Vinkkejä vahvistetun kantapään tekemiseen

Meinasin jo viimeisimmän *sukkapostauksen* yhteydessä
antaa pari vinkkiä kantapään tekoon,
mutta sitten päätinkin tehdä aiheesta ihan oman postauksen.

Kantapää tuntuu olevan monelle aloittelijalle,
mutta joskus kokeneemmallekin neulojalle 
se sukan haastavin osuus,
joten ehkäpä pari vinkkiä maailmaan vielä mahtuu.

Nämä seuraavat vinkit ovat nyt sitten perinteiseen 
vahvistettuun kantapäähän, joka on toiselta nimeltään 
hollantilainen kantapää.

Perusohje kyseiseen kantapäähän löytyy netistä 
ainakin näistä alla olevista linkeistä:
- *Novitan perussukkaohje*
- *Punomon perussukkaohje*

...ja on niitä ohjeita paljon lisääkin.

Mutta miepä annan nyt kuvien kera pari vinkkiä,
joista itselleni oli hyötyä, 
kun aikanaan opettelin kantapään tekoa.
Toivottavasti niistä on jotain iloa jollekulle.
:)

Vinkki 1.

En laske kerroksia vahvistetun kantapään kantalapussa.
Sen sijaan lasken nuo työn oikealle puolelle 
muodostuvat isommat silmukat.
Naisten sukissa, kuten tässä, kantalappu on oikean korkuinen,
kun isoja silmukoita on pystyrivissä yhteensä 12.

Lasken niin, että 12. silmukka on puikolla oleva silmukka.





Vinkki 2.

Kun neulon kantalappua, 
nostan työn oikealla puolella aina ensimmäisen silmukan 
neulomatta niin kuin neuloisin sen oikein:




Ja työn nurjalla puolella nostan ensimmäisen 
silmukan neulomatta takareunasta.
Lanka on tässä tapauksessa työn edessä,
koska mie neulon nurjat silmukat lanka työn etupuolella.

Kyllä, nurjien neulomiseen on ainakin kaksi tapaa,
mutta minusta lanka työn etupuolella on nopeampi tapa,
ja sen olen alunalkaen opetellut,
kun äiti niin opetti.
;)




Kun reunojen ekat silmukat on tällä tavoin nostettu,
 kantalapun nurjalle puolelle muodostuu 
molempiin reunoihin kaunis pystyrivi isoja silmukoita,
joista on sitten helppo poimia silmukat kantapään 
kavennusten jälkeen.




Vinkki 3.

Poimin kantalapun kavennusten jälkeen reunasilmukat niin,
että poimin puikolle noiden nurjalle puolelle muodostuneiden
isojen reunasilmukoiden sisemmän reunan.(Ks. Punaiset nuolet.) 

Sillä ei ole väliä, poimiiko ne ns. ylä- vai alapuolelta,
kunhan ne poimii aina samalta puolelta.

Isojen silmukoiden reunojen lisäksi poimin aina  
yhden "ylimääräisen" silmukan  1. ja 2. puikon välistä.
Eli 12 isoa silmukkaa + 1 ylimääräinen.
Samoin toisella puolella,
 12s + 1s 3. ja 4. puikon välistä.




Tilanne ennen kiilakavennuksia näyttää siis 
näillä ohjeilla tältä:




Vinkki 4.

Poimitut reunasilmukat neulotaan kiertäen oikein,
jolloin ei synny rumia reikiä ja poimintareunasta tulee siisti.
Yritin tuolla punaisella havainnollistaa:





Se, kummin päin silmukka kiertyy, riippuu siitä,
miltä puolelta (ylä/ala) silmukat on poimittu.
Minulla kiertyi nyt näin päin.
:)

Hih.
Siinäpä mun vinkit.

Oliko jo entuudestaan ihan selvää kauraa?
Saitteko mitään tolkkua ohjeista?
Oliko kenellekään apua vinkeistä?
Teettekö jotain ihan eri tavalla itse?

Ois kiva kuulla, mitä tykkäsitte.
Oisko teistä kiva saada vinkkejä johonkin muuhun 
asiaan perussukkien tai vaikka lapasten neulomisessa?
:)

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Hyvin pyyhkii

Vappuna esittelin teille ensimmäisiä koskaan itse 

Ja nyt noin viikon jälkeen voin jo kertoa,
että olen ollut tosi tyytyväinen itselleni 
testikäyttöön tekemääni rättiin.
Miehenikin (hämmästyksekseni) noteerasi uuden rätin 
ja sanoi kovasti tykkäävänsä!
Hih.

Käyttömukavuus on siis testattu nyt,
ja yhtään ei häviä tavalliselle kaupan rätille.
Ehkä on jopa mukavampi? Ainakin nätimpi.
Imee hyvin kosteutta, pyyhkii moitteetta ja kuivuu nopeasti.

Siispä uskaltauduin tekemään pari rättiä lisää.
Näiden tekeminen on vaan niin kivaa!




Tein uuden sydänkuvioisen punaisilla sydämillä,
ja sitten tällaisen ihan tavallisen 
pelkillä puolipylväillä.

Minusta noilla puolipylväillä tuli tosi kaunis pinta.
Vähän tiiviimpi kuin ihan pylväillä tehty myöskin.




Näihin käytin edelleen Novitan Cotton Bamboo -lankaa,
mitä olen testirätissänikin käyttänyt.
Minusta tämän langan plussa on se, 
että tätä voi pestä 60 asteessa.

Tilasin kuitenkin lisäksi Lankamaailmasta 
useamman kerän Hjertegarnin Blend Bamboo -lankaa,
kun se oli verkkokaupassa alennuksessa.
Sitä on kovasti rättilankana kehuttu,
joten se pääsee nyt myös testiin.
Sen pesusuositus on 40 asteessa.

Saas nähdä, kumpi parempi. Vai yhtä hyviä.




Nämä tiskiliinat päätyvät äitienpäivälahjaksi,
niin kuin ne turkoositkin.
Toiset omalle äiteelle ja toiset anopille.
Joululahjoiksi ehtii tehdä vielä monet uudet.

Eiks oo ihan pätevät lahjat?
;)

perjantai 5. toukokuuta 2017

Iltatuulen viesti

Lupailin jo syksyllä,
että tulette näkemään täällä blogissa 
kaikki Niina Laitisen 
Kesällä kerran -sukkakokoelman sukat,
joten saamanne pitää.

Viime lokakuussa tein *Kesäillan valssi* -sukat,
ja tammikuussa tein *Tonavan aallot*.

Nyt pääsivät puikoille Iltatuulen viesti -sukat.




Iltatuulen viesti on minusta yksi 
Niina Laitisen kauneimmista sukkamalleista.
Ei toki välttämättä alkuperäisessä värissään,
joka on tummanvihreä, 
mutta kattokaa nyt tätä valkoista!

Ihanat.

Kamalan vaikeat kuvattavat vaan.
Piti ottaa kuvat kolmeen kertaan,
että sain mieleisiä.






Ohje on 7 veljestä -langalle 
ja saatavissa maksullisena *Ravelrysta* 

Suosittelen kyllä ostamaan koko 
jossa on kolmet pitsisukat ja yhdet kirjoneulesukat.

Jokainen kokoelman malli on tosi kaunis ja helppo.
Itse olen, kuten ehkä huomaatte, varsin ihastunut 
kyseisen kokoelman sukkaohjeisiin...
Ne kirjoneulesukat ovat minulla vielä tekemättä.




Voi kyllä olla, että tätä mallia voisin 
tehdä useammankin parin lisää eri väreissä.
On tuo pitsi sen verran kaunis!

En nyt kuitenkaan heti perään tee samanlaisia,
mutta jossain vaiheessa taas.




Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin tällä kertaa.
Seuraavaksi se on varmaan otettava pitkään varttuneet 
kirjoneulesukat puikoille... ja bambulankoja tuli 
tilattua jonkin verran, ehkä niistäkin syntyy jotain...

Aurinkoista viikonloppua kaikille!
<3