maanantai 24. kesäkuuta 2019

Villapesusiskot-huivi


Heippa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!

Mulla ois teille esiteltävänä
Villapesusiskot-huivi.

Kas näin, elegantisti,
juhannuspäivänä ja hippimekko päällä.




Villapesusiskot on huivi,
jonka ovat suunnitelleet 
Villapesuohjelma-nimisestä neulepodcastista 
tutut Pirjo Lakkapää ja Katri Raunama.

Huivin ohje on ilmainen,
ja sen saa ladattua *Ravelrysta*.
Huivia on tänä kesänä neulottu yhteisneulonnassa 
kyseisen podcastin Ravelry-ryhmässä.

Aiemmat huiviyhteisneulonnat olen missannut,
kun en vielä podcasteja seuraillut,
mutta tähän pääsin nyt mukaan!

Kyllä kannatti muuten osallistua,
olen niin onnellinen tästä huivista.




Huivista tuli hurjan kaunis,
sopivan kokoinen ja värit ovat kohdallaan.
<3




Vaikka ohje ei missään nimessä ollut 
virheetön, niin se ei neulomista haitannut.

Neuloin aika rauhakseen, ja odottelin,
että korjauksia ja tarkennettuja silmukka-
ja toistomääriä ilmaantui yhteisneulonnan 
keskusteluketjuun siellä Ravelryssa.
Siellä sai myös kysyä, jos oli jotakin epäselvää.

Kun suuntaviivat olivat selkeitä,
niin sitten vain neuloin ja sovelsin.

Ja pääsin loppuun asti.

(Jos innostut neulomaan tämän huivin,
niin tiedoksi, että
Pirjo ja Katri lataavat jossain vaiheessa
ohjeen korjatun version Ravelryyn.) 




Lankoina käytin Ruskanlehden merinosingleä 
väreissä Ruoste, Kahvi, Asfaltti, Ruosteinen naula 
ja Pihlajanmarjat.

Neuloin 3,5mm pyöröpuikoilla.

Ainoa varsinainen poikkeama ohjeesta 
on tuo alareunan i-cord-päättely,
muuten tein ohjeen mukaan.

Tarkkasilmäinen saattaa huomata myös
aika näkyvän virheen patenttineuleosiossa,
mutta se on niin näkyvä, että piiloutuu hyvin.
Se ei omaa silmääni häiritse,
joten se sai jäädä.




Vitsit että tykkään tästä huivista.
Pelkkää lovee.
Melkein tekis mieli neuloa äidille jouluksi 
ihan toisenvärinen versio tästä.

Ja kattokaa ny kuinka hyvin tuo kuvauspaikka 
toistaa huivin värejä.
Vanha ratapenkka valikoitui taustaksi sattumalta,
kun rannassa, jossa huivia oli tarkoitus kuvata,
tuuli niin kovasti,
ettei kuvaamisesta tullut mitään.

Huivi olikin jo kuvaushetkellä tarpeen,
koska tuuli oli tosi kylmä.
Maltan tuskin odottaa, 
että saan kääriytyä tähän syksyn viileydessä...

Rakas mieheni, jota on kiittäminen kauniista kuvista,
(paitsi vikan otin itse), tuumasikin kuvaushetkellä,
että tätä olisi ollut hieno kuvata vaikka 
vaahteroiden keskellä ruskan aikaan.
Täytyy ehkä järjestää uusi kuvaushetki 
syssymmällä.

Notta semmoinen (ihana!) se nyt on.
Ootko sie ollu mukana tässä yhteisneulonnassa,
tai onko aikomus neuloa tämä huivi joskus 
myöhemmin?

Voin suositella.
:)

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Arvonnan voittaja ja juhannuskuulumisia


Heippa.

Lupailin arvonnan suorittamista 
tähän juhannusviikonlopulle,
joten täältä pesee.
Hoidetaan se ihan ensimmäiseksi alta pois.


Samettiruusu 'Strawberry Blonde'


Elikkäs, tänään on ollut vielä mahdollisuus 
osallistua toissapostauksen 
sukka- ja tiskirättiarvontaan.

Siksi odotinkin näin iltaan asti
ennen arvonnan suorittamista.

Osallistumisia ei ole nyt kuitenkaan enempää tullut,
joten uskallan julistaa arvonnan päättyneeksi.
Siispä arvotaan!

Laitoin arvontapostauksen 
kriteerit täyttävät kommentit
 numerojärjestykseen niin, 
että viimeinen kommentti oli nro 1
 ja ensimmäinen oli nro 31.

Random number generator kertoo 
meille nyt, että voittaja on...

...nro 19 eli nimimerkki Alore!

Onnittelut! 
Laitappa minulle osoitetietoja tulemaan 
tuon yhteydenottolomakkeen kautta,
niin saadaan palkinnot postiin.
:)

Aloren ihanaan *Värkkäystä-blogiin*
kannattaa muuten tutustua,
jos et vielä ole tutustunut.




Sitten hiukan kuulumisia.

Kesäkuu on mennyt tosiaan vahvasti leirielämää viettäen,
ensin 4-7-vuotiaiden kanssa (huh!), ja sitten 
rippikoululaisten kanssa.

Eilen kotiuduin just riparilta,
ja olo on sen mukainen.
Oli oikein kiva leiri, rauhallinen ja seesteinen,
mutta aina siinä menee muutama päivä,
että leirin jälkeen palautuu.




Ja on kyllä nyt pakko sanoa,
että voi näitä nykynuoria!
Osaavat käyttäytyä, mokomat.

Ihan oikeasti.
Ystävällisiä, fiksuja, toiset huomioon ottavia.
Uuden roskapussinkin osaavat teinipojat pyytää,
jos huoneen roskis täyttyy(!).

Kyllä piti miettiä pariin otteeseen,
että mistä ihmeestä tämmösiä nuoria oikein tulee.

Hattua nostan sinne kotikasvatuksen puoleen,
ja toki uskallan myös väittää,
että niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
;)




Jepajee.
Oli kuulkaas ihana tulla kotiin,
kun mies oli pitänyt hyvää huolta 
kesäkukista.

Nuput alkoivat aukeilla just sopivasti 
kotiinpaluuni kunniaksi,
ja etenkin tuo päärynätomaatti näyttää 
pukkaavan satoa ihan hurjasti,
tosi monta terttua ja raakiletta jo.

Alkaa olla aikas vehreä tunnelma parvekkeella!




Tässä on mun tän kesän pelargoniasuosikki,
joka pääsi yllättämään kauneudellaan.
Hän on tulppaanipelargoni 'Red Pandora'.

Se ei tästä kuvasta varmaan välity,
mutta nuo kukkatertut (tai mitä ovatkaan)
ovat aivan valtavia,
samoin kukat itsessään.

Väri on myös aivan hurmaava, sellainen 
tumma lohenpunainen.

En olisi siitä pienestä, vähän raaskusta 
taimesta uskonut, että vielä hullaannun 
just tähän yksilöön.

Uusi Mårbacka-pelargoni 'Drottning Ingrid' 
kukkii myös luotettavasti,
ja talvetuksesta selvinnyt kaima 
alkaa kukkia ihan tuota pikaa.




Nämä ovat nyt siis ne pelakuut, jotka ostin sieltä 
kevätmessuilta Helsingistä.
Mulla oli myös 'Pink Pandora', 
mutta se ei selvinnyt kesään asti,
ja tämä toinen Mårbacka oli vahinko-ostos.
En tarkistanut nimilappua ostohetkellä.
(Se ei kuitenkaan haittaa, koska ei näitä 
kaunokaisia voi liikaa olla.)

Ruusunnuppupelargonit ('Apple Blossom')
voivat myös hyvin,
mutta niistä otan kuvia sitten,
kun nuput ovat kunnolla auenneet.




Kasvit kasvavat,
mutta mitenkäs on neulomusten laita?

No, niitä on valmistunut.
Tässä maistiainen Villapesusiskot-huivista,
ja siitä paidantekeleestä kerrottakoon,
että se on jo pariin kertaan pestykin.

Postauksia on tiedossa lähitulevaisuudessa,
kunhan rakas hovikuvaajani ehtii toteuttamaan 
mun visioita.
Varmaan jokin erillinen kukkapostauskin on luvassa.
Pysykäähän siis kuulolla.

Hyvää, leppoisaa ja siunattua juhannusta 
teille kaikille!
<3

perjantai 31. toukokuuta 2019

Pipotusta Youtubessa


Heippa.
Joo, blogilomani on menossa, mutta 
koska tässä nyt toteutui yksi tosi 
jännä ja kutkuttava juttu,
niin halusin tulla sen vielä kertomaan.

Nimittäin, puoli vuotta pähkäiltyäni,
ja koska ajatus ei siinä ajassa jättänyt minua rauhaan,
olen nyt julkaissut Youtubessa 
ensimmäisen jakson omasta neulepodcastistani.

Kanavan ja podcastin nimi on Pipotusta.
Pääset kurkkaamaan ekan jakson *TÄSTÄ*.




Ja ei hätää, kuten jaksossa kerron,
niin blogi ei ole katoamassa mihinkään,
vaan podcast on extraa.
Podcastissa kerron käsitöistä aina vähän
pidemmältä aikaväliltä,
ja blogiin kässäilyt päivitän edelleen 
ensimmäisenä.

Mut tämmösiä uutisia!
Hurjaa, jännää, kivaa, hauskaa
 ja pelottavaa samaan aikaan.
Jos käyt kattomassa jakson,
niin kerro toki mitä tykkäsit, jos tykkäsit.

Lisäksi podcastille on myös oma keskusteluryhmä 
Ravelryssa, sekin nimellä Pipotusta,
sinne saa myös käydä liittymässä.

Nyt takaisin "lomalle".
Nähdään myöhemmin kesällä!
<3

Ps. Muista osallistua edellisen postauksen 
sukka-arvontaan!

tiistai 28. toukokuuta 2019

Keskeneräisiä ja arvontaa!


Heippa.
Toukokuu on kulunut hujauksessa,
ja kesä on tullut.

Täällä blogissa on ollut tavallista 
hiljaisempaa, koska en ole saanut 
mitään käsityötä valmiiksi.
Syy sille ei ole kuitenkaan  neulomattomuus 
- päin vastoin.
Olen nimittäin neulomassa isotöisempiä 
juttuja kuin yleensä.

Tässäpä pikakatsaus niistä.





Ensinnäkin olen neulomassa paitaa 
siitä Novitan Suvi-langasta,
jota esittelin jo aiemmin.

Hyvin etenee, ei puutu kuin toinen hiha
ja pääntien viimeistely,
mutta menee siihen vielä tovi jos toinenkin.

Lisäksi aion vielä pestä paidan ennen käyttöä,
 koska lanka (viskoosia ja pellavaa) pöllyää jonkin verran, 
ja haluan saada nuo ranteiden pitsiosiot ojennukseen.




Toisekseen osallistun kuin osallistunkin 
Villapesuohjelma-podcastin Pirjon ja Katrin 
luotsaamaan Villapesusiskot-huivin yhteisneulontaan.

Ohje on julkaistu jo kokonaisena *Ravelryssa*,
ja yhteisneulontaan pääsee osallistumaan
Käy ihmeessä kurkkaamassa, jos huivinteko kiinnostaa,
hyvin ehtii vielä mukaan, neulonta-aikaa on runsaasti.

Huivimalli on ihana ja sain hankittua lisää lankaakin 
tähän hätään, joten tätä sitten neulon kanssa 
sen mukaan kun ehdin.

Lisäksi mulla on yhdet raitasukat aluillaan,
mutta en ole oikein vielä varma,
teenkö ne loppuun vai puranko,
joten niistä ei nyt ole kuvaa tässä.




Tällainen kuva mulla sen sijaan on.

Kuvassa ovat Taimihässäkät-sukat (koko 36-37),
joista tein *POSTAUKSEN* toissakeväänä,
sekä aivan tuore virkkaamani tiskiliina.
Liina on virkattu Raikkaat rätit -kirjan 
mallilla Kukkaketo 
(koko 26cmx22cm, lanka Novitan Cotton Bamboo).

Nämä haluaisin nyt arpoa teidän lukijoiden kesken,
kun tänä keväänä jäi blogin synttäriarvonta pitämättä.
Pidetään se siis nyt! 
Blogilla ikää 4v ja muutama kk päälle.
:)

Ohjeet arvontaan osallistumiseen tulevat tässä:

1. Arvontaan voit osallistua kommentoimalla 
tämän postauksen alle.
Kerro kommentissasi, missä haluaisit tallustella 
nuo kukkasukat jalassa tai kenelle ne antaisit,
 jos ne voittaisit.

HUOM: Pelkkä "mukana"-kommentti ei riitä.
JÄTÄ JOKIN NIMIMERKKI jos kommentoit anonyymisti.
Sähköpostiosoitetta ei tarvitse laittaa,
voittaja ottaa yhteyttä minuun päin.

2. Vain yksi arpa per osallistuja.

3. Palkinnon postitus vain Suomeen.

4. Arvonta alkaa 28.5. ja päättyy 21.6.
Suoritan arvonnan juhannusviikonlopun aikana.




Onnea arvontaan ja ihanaa alkukesää kaikille!
Mulla alkaa nyt kesätyörupeama jälleen kerran,
ja siitä syystä jään nyt myös pienelle blogilomalle 
vajaaksi kuukaudeksi.

Muutenkin tahti hiljenee kesäksi
niin töiden takia kuin siksikin,
että on välillä kiva tehdä pieni irtiotto 
blogimaailmasta.

Juhannuksena palaan sitten arpomaan,
ja todennäköisesti pääsen esittelemään 
ainakin uutta paitaa.
Hyvää kannattaa odottaa, eiks nii.
;)

Nähdään silloin! Haleja!
Kiva kun olette.
<3

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Kasvivärjäystä osa 2. - lupiinin lehdet


Terkkuja värjäyskattiloiden ääreltä!




Maaliskuun lopulla sipulinkuorilla värjäämäni 
aurinkoiset kerät ovat saaneet jotain 
vihertävää kaverikseen.

Kävin nähkääs hakemassa ison kattilallisen
lupiinin lehtiä
 - niitä kun kehtaa leikellä 
vaikka lenkkipolun varrelta.
Lupiinit ovat vieraslaji,
 eli toisin sanoen rikkakasveja.




Lehdet saivat ensin liota kattilassa useamman tunnin,
ja sitten keittelin värjäyslientä tunnin verran,
ja annoin sen jäähtyä.

Seuraavaksi lisäsin alunalla esipuretetut langat 
(luonnonvalk. Nallea) sekaan,
ja taas lientä keiteltiin tunti (80-90 asteessa).
Lopuksi annoin lankojen lillua ja jäähtyä liemessä 
vielä seuraavaan päivään asti.

En muuten tällä kertaa siivilöinyt lientä,
kun siitä ei tullut kovin vahvaa,
vaan annoin lehtisilpun olla siellä lankojen seassa,
jotta kaikki mahdollinen väri irtoaisi.

Roskat lähtivät tosi hyvin pois jo huuhtelussa.
Ekaan huuhteluveteen lisäsin hieman pyykkietikkaa,
jotta viimeisetkin värinrippeet tarttuisivat kiinni.
Sitten huuhtelin vielä ihan vaan vedellä,
ja väriä ei lähtenyt enää yhtään.

Väriliemikin oli jo tosi väritöntä.
Kaikki kiinnittyi, mikä lehdistä irtosi.




Lopputulos vähän jännitti.
Väriliemessä lanka näytti sellaiselta 
kylmältä keltaiselta.
Kun nostin langan liemestä pois ja huuhtelin 
etikkavedessä, niin väri muuttuikin vihreäksi.

Vihreää itse asiassa tavoittelinkin,
mutta arvelutti silti, tuleeko langasta kuitenkin 
kuivuessaan keltaista.

Ei sekään olisi haitannut,
mutta olen iloinen,
että langasta tuli lopulta melko heleä ja
raikas vaaleanvihreä.
Toki väri taittaa vahvasti keltaiseen,
mutta on silti selkeästi vihreä.




Kuvissa valo laimentaa väriä jonkin verran,
luonnossa väri on yllättävän kirkas,
mutta saatte nyt kuvan ainakin siitä vihreydestä.




Hih. Värjäri on tyytyväinen!

Tämä vihreä itse asiassa kuiskuttelee 
minulle hieman siihen suuntaan,
että väri voisi olla ihana pitsisukissa.

Mitäs mieltä olette, oisko pitsisukka-ainesta?
Minusta sävy ja vaaleus olisivat  
omiaan pitsineuleeseen.
Pitsi erottuisi kauniisti.

Ja hei, arvatkaas mitä, mulla on
nyt uusi paitaprojektikin aluillaan.
Löysin yllätyksekseni Novitaknitsistä
mielenkiintoisen, 
saumattomana neulottavan *paitamallin*,
joka sopii myös sille Suvi-langalle.
Semmoinen ois nyt sitten työn alla,
ja olen siitä aika innoissani.

Kesemmällä täytyy muuten värjäillä myös lupiinin 
kukilla ja kokonaisilla kasveilla lehtineen päivineen,
ja toki muitakin kasveja on tarkoitus testata.

Millaisia kesäneulesuunnitelmia teillä on?
Mukavaa loppuviikkoa!
<3

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Levolliset raidat


Paidan neulomisen jälkeen teki 
mieli neuloa taas sukkia.
Vaan millaisia?

Selasin monta sukkakirjaa ja -lehteä lävitse
etsiessäni inspiraatiota,
mutta lopulta tuumasin, että mikään ohjeesta 
seurattava malli ei houkutellut yhtään.

Siispä valitsin vain ohuiden lankojen laatikosta 
senhetkistä mielentilaa vastaavat värit,
ja aloin neuloa raitoja varpaista varteen.




Langoiksi valikoituivat Novitan Venla-kerät 
väreissä Sammal ja Hiekkaranta.

Sen verran sentään haastoin itseäni,
että palauttelin mieleen,
miten tehdään *Judy's magic cast-on*,
eli eräs tietynlainen kärkialoitus.
Olen sitä joskus aiemmin kokeillut,
mutta en ole muistaakseni tehnyt sitä koskaan 
sukkiin ihan varta vasten.

Nytpä tein!
Sillä saa tosi siistin kärkialoituksen.





Lisäksi neuloin sukkiin kantapään,
jonka opin Sukka-Finlandian aikana.

minikiiloilla varustettu tiimalasikantapää,
joka istuu ainakin meikäläisen jalkaan ihan 
loistavasti,
toisin kuin tavallinen tiimalasikantapää.

Minikiilat tekevät sukkaan just sopivasti tilaa,
ja ne ovat siistin näköiset,
eivätkä häiritse silmää.

Neljän kerroksen raidoilla kantapää asettui 
myös tosi nätisti.

Neuloin sukat 2,5mm sukkapuikoilla, 
ja sukkien koko on 38,
joten näistä tuli itselle liian isot.
En osannut arvioida kiilan aloituskohtaa
ihan oikein, mutta se ei haittaa;
nämä olivat hyvät harjoitussukat,
ja lahjalaatikossa on aina tilaa.




Näiden neulominen oli aika mukavaa,
rentouttavaa.

Väritkin puhuttelivat,
kun ne olivat suoraan maisemasta,
joka näkyi ikkunan takaa;
pilvinen, sateinen päivä ja puissa lehdet,
hieman hämärää, mutta raikasta ja viileää.





Olenkin nauttinut sadepäivistä nyt täysin rinnoin.
Luonto on kaivannut vettä,
ja viime kesän jäljiltä on ollut ikävä sateen ääntä 
ja tuoksua.

Tiedän, että joitakin sateen kohina ja ropina 
häiritsee vaikka nukkuessa,
mutta minusta siihen on päinvastoin ihana nukahtaa.

Sateen äänestä tulee mieleen lapsuudenkodin aittarakennus,
jossa pääsi kesällä nukkumaan,
ja sade ropisi peltikattoon.
:)




Toivoisin itse asiassa 
sadetta ja leppoista neulottavaa lisää, kiitos.
:D

Omassa mielessä myllertää nyt niin paljon 
asioita aiheista "mikä musta tulee isona" ja 
"mitähän tällä elämälläni tekisin" sekä 
"mitä minä oikeasti haluan tehdä",
että levolliset sadepäivät ja neulontahetket 
ennen kesätöiden (jotka myös vähän mietityttävät,
vaikka onkin tuttua hommaa) alkua.

Hieman on rauhaton ja alakuloinen kausi taas menossa.
Se kuuluu tosin ihan luonteenlaatuun,
ei ole mitään vakavaa, mutta vie aika ajoin energiaa 
vähän turhan paljon.

No, jämänöttösiä tuossa eilen pyörittelin 
pieniksi keriksi siihen malliin,
että ehkäpä raitasukkia syntyy lisää.

Onko teilläpäin satanut?
Entä mikä sinua inspiroi tällä hetkellä?

Mukavaa äitienpäivän iltaa ja 
iloa ja levollisuutta ensi viikkoon!
<3