Roihu-sukat ja suurempia projekteja

 

Hei ja hyvää uutta käsityövuotta 2021!

Blogipostauksia on tänne tipahdellut viime aikoina 
harvakseltaan, mutta voin kertoa,
että puikot eivät ole levänneet - päin vastoin.

Olen taas mukana Sukka-Finlandia -kilpailussa,
ja muuten on tavallista isompia projekteja työn alla.

Sukka-Finlandian ensimmäinen kisaetappi starttasi loppiaisaamuna kello 8.
Etapilta paljastui Outi Montosen suunnittelema Roihu-sukkamalli.

Eikö oo kaunista palmikkoa!
Tiesin heti, että nämä sukat haluan neuloa.

Ja neuloin, neuloin, neuloin...

Ekana kisapäivänä puolen yön korvilla sain ensimmäisen sukan valmiiksi,
ja voi murhetta! Se näytti suuren suurelta - ja olikin.
Tässä ensimmäinen sukka mieheni 46-koon jalassa.

Kisavaatimusten mukaisella M-koolla, jonka piti vastata noin 38-39 kokoa,
minä sain reippaan kokoiset miesten sukat.
Voihan pieleen mennyt neuletiheys!

Sukkapuikot lähtivät yöksi jäähylle, minä myös.

Seuraavana päivänä sisuunnuin.

Halusin päästä pisteille ekalla etapilla,
ja päätin, että maaliin päästyäni vaikka sitten
 puran terät ja neulon niistä lyhyemmät,
jos ei sukille muuten löydy ottajaa.

Kaikkien tuskailujen jälkeen pääsinkin maaliin,
ja sijoitukseni oli 

tuskailuista ja tuumaustauoista huolimatta peräti 23. !

Lisäksi, kiitos somen, näille sukille löytyi ottaja,
enkä joutunutkaan purkuhommiin.

Lopulta sukista jäikin sitten hyvä mieli.

Neuloin muuten Dropsin Fabel-langasta (väri  113)
ja 2mm puikoilla muuten, paitsi viimeisen kaavion ja sukan kärjen 
neuloin 1,75mm puikoilla.

Sen verran tästä kisamallista myös tykkäsin,
että aion myöhemmin neuloa ohjeesta sen pienimmän koon,
jotta saisin mallista revanssin ja sellaiset alle 40-koon sukat...

Kisamallit muuten tulevat kaikkien saataville joskus Sukka-Finlandian päätyttyä.
Toistaiseksi mallit ovat saatavilla vain osallistumismaksua (18e) vastaan.
Ja osallistuahan voi ihan ilman kilpailemistakin,
sitten vaan nappaa kivat sukkaohjeet talteen, ja neuloo omassa aikataulussa!

Suosittelen. Jokaisesta osallistumisesta lahjoitetaan 1e Mieli Ry:lle,
joten hyvääkin kisan avulla tehdään, muutenkin kuin sukkien muodossa.

Seuraavaa kisaetappia odotellessa neulon todennäköisesti
näitä muita projekteja.

Pussista pilkottaa paidanhelma.
Eikö oo upeet pintaneuleet!

Lisäksi tämä peitto etenee pala palalta hurjaa vauhtia.
Tätä on kerta kaikkiaan ihana tehdä!
Olen myös saanut tähän hurjasti apuja, koska uskaltauduin kysymään 
Instagramin puolella, olisiko kenelläkään lahjoittaa sopivia jämälankoja,
edes pieniä määriä.

Oli, monellakin! Niin kiitollisena olen viime aikoina availlut 
postia että eivät sanat meinaa riittää.

Kiitos neuletoverit vielä tätäkin kautta.
<3

Tämä peitto lämmittää mieltä ja kehoa vielä monin tavoin.
Nytkin se tuntuu jo halaukselta,
kun sen asettelee hartioille lämmittämään.
Hih. <3

Mitä kaikkea sulla on puikoilla näin vuoden alussa?
:)

Adventtisukat ja ikuisuusprojekti

 Heipsan!
Vielä ehdin joulutervehdyksen tänne jättää.
Esittelyssä ovat jouluiset sukat - kreivin aikaan.

Adventtisukat valmistuivat sopivasti juuri aatoksi.
Ohje on ilmainen ja se on saatavilla
 neljässä osassa *Sweet things -blogista*.

Kiitos Annikalle kivasta ohjeesta ja yhteisneulonnasta jälleen!
Aikaisempina vuosina olen seurannut näitä Adventtisukkien
yhteisneulontoja, mutta itse en ole ehtinyt mukaan neulomaan
ennen kuin vasta nyt tänä vuonna.

Neuloin 2,75mm puikoilla ja lankoina on valkoista ja harmaata 7 veljestä 
sekä punakirjavaa Novitan Tähti-lankaa,
jossa kulkee mukana kuparinvärinen kimallesäie.

Helppoa ja nopeaa kirjoneuletta paksulla langalla.

Yhden kuvion jätin teräosasta pois, että sain sopivammat sukat.
Modaus ei tosin ihan täysin onnistunut,
koska sukista tuli edelleen hieman liian isot minulle.

Vielä fundeeraan, jäävätkö nämä omiksi joulusukiksi,
vai annanko nämä eteenpäin.

Nätit tuli kumminkin.
Kannattaa myös tsekata sieltä Annikan blogista 
aikaisempienkin vuosien Adventtisukat (ja yhdet lapaset!),
ne ovat kauniita kaikki.
:)

Ai onko koko joulukuu mennyt yksiin sukkiin?
Ehei.

Suurin neuleaikasyöppö on tällä hetkellä tässä:

Olen tikutellut melkein joka päivä palan tai useamman tähän 

Kemper Wreyn  suunnittelemaanThe Coziest Memories -peittoon,

jonka aloitin, öö, kesällä?

Tämä peitto tulee minulle ihan itselleni, eikä tällä ole mikään kiire,
mutta olen aivan hurahtanut tämän neulomiseen.
Asiaa edesauttoi se, että teimme parin neuleystävän kanssa 
joulukalenterivaihdon, ja luukkujen sisältönä on jämälankaa.

On siis jotain mistä neuloa!

Taidankin tästä lähteä neulomaan seuraavaa palaa...

Oikein hyvää, levollista ja siunattua joulun aikaa just sulle!
Kiva kun kävit lukemassa.
<3

Raitaa ja ruutua

Heipsan.

Hyvää alkanutta kesäkuuta!

Miltäs sun kesän alku näyttää ja tuntuu?

Minulla pitää kiirettä.

Töitä, töitä ja töitä.

Vähän myös stressiä ja terveysongelmia.

Ei oikein energia riitä mihinkään ylimääräiseen.

Neulottua tulee kumminkin, vaikkei mitään muuta 

vapaahetkinä jaksaisikaan,

ja olen jotain jopa virkannut.

Katsotaanpas, mitä olen saanut valmiiksi,

ja mitä on puikoilla nyt...

Raitasukkainnostus jatkuu aina vaan,

tällä kertaa vähän räväkämpää värimaailmaa.

Yhdistin näihin Fabel Printiä (väri 903)

ja terissä ja kantapäissä käytin 

Regian neljäsäikeistä sukkalankaa (väri 06615).

Neuloin 2mm puikoilla ja sukat ovat 

noin kokoa 38.

Neuloin varpaista varteen samalla "reseptillä"

kuin kahden aiemman postauksen sukat.

En tosin muista, mainitsinko niissä postauksissa,

että olen opetellut päättelemään sukkia 

neulalla ja näissäkin on takapistoin 

päätellyt varret.

Näissä sukissa päättely onnistui jo suht siististi.

Täytyy myös sanoa, että tämä väriyhdistelmä 

on minusta ihana.

Jos ne edelliset sukat olivat toukokuun väriset,

niin olisivatko nämä sitten jo kesäkuun väriset?

Niittykukkien ilotulitusta ja saunavihdan vihreää.

Toinen valmistunut työni ei sitten niin värikäs olekaan.

Olen nimittäin vihdoin saanut virkattua noin 

vuosi sitten aloittamani pikkupeiton valmiiksi.

Isoäidinneliötä alusta loppuun.

Koko on 80cm X 80cm.

Tähän olen käyttänyt Novitan Onnia ja Miamia.

Molempia lankoja oli semmoiset 

hankalat määrät varastossa.

Nyt sain ne molemmat käytettyä loppuun 

just eikä melkein!

Tuolla oikealla yläkulmassa

on vähän enemmän tummaa reunusta,

kun Onni-lanka loppui siinä kohtaa kesken.

Jatkoin siitä sitten Miamilla,

joka loppui just sopivasti,

kun sain toisen kokonaisen kierroksen tehtyä.

Jes!

Tästä tuli oikein kiva nyt, kun vaalea 

pinta sai kunnon kehykset.

Peitto menee joko keräykseen tai lahjaksi tms.

Lähipiirissä ei ole nyt tarvetta 

vauvanpeitolle.

Kesken mulla on tietenkin sukkia.

Projektipussista pilkistää Tiina Kuun 

Autioituu rannan talot -sukkien alku.

Malli on Tuhansien villasukkien maa -kirjasta.

Halusin itselleni vähän jotain keskittymistäkin 

vaativaa välillä.

Ja koska keskittyminen riittää tosiaan pätkittäin,

niin sitten aloitin myös neulomaan miehelleni 

sukkia Opalin raitalangasta.

Opaliakin neulon nyt sitten ensimmäistä kertaa.

Näistä tulee kivat!

Ruskea ja sininen on aina hyvä yhdistelmä.

Semmosia käsityöjuttuja tänne kuuluu.

Puikot sauhuaa.

On mulla partsillakin salaatit ja timjami itäneet.

Kun ehtis ja jaksais jotain muutakin laittaa!

Nyt ei vaan oikein jaksa.

Töissä kaikki tuntuu kasautuvan nyt 

tähän kesäkuulle minusta riippumatta.

Lisäksi itselläni on ollut jo pidempään 

epämääräisiä vatsakipuja,

ja lääkärireissuja tulossa taas

- ihan ku niitä ei ois ollu tälle vuodelle 

jo tarpeeksi.

No, nyt on tällaista, mutta harmittaahan se

aika paljon, kun koko ajan on vähän huono olla.

Päivä kerrallaan pitää mennä ja nauttia 

pienistä asioista.

Toivottavasti sinä ehdit nauttia kesästä 

ja olet pysynyt terveenä!

Aurinkoisia kesäpäiviä!

<3

Bohemian Oasis

Fanfaareja - peittoprojektini on nyt valmis!

Aloin vuosi sitten helmikuussa 

virkkaamaan paloja Bohemian Oasis -peittoon,

ja tässäpä tuo peitto nyt on ihan kokonaisena.

Ilmainen ohje on saatavilla suomeksi

 *DROPS Design -sivustolla*.

Ajatus peiton virkkaamisesta lähti siitä,

että minulla oli ihan hillitön määrä 

Novitan Puro Batik -lankaa varastossa.

Tein kyseisestä langasta muutama vuosi sitten *paidan*,

joka jäi loppujen lopuksi kaappiin lojumaan.

Paita tuntui turhan painavalta päällä,

enkä tuntenut oloani kotoisaksi värin takia 

(=liikaa pinkkiä).

Paitaa tehdessäni jouduin myös tekemään reklamaation 

käyttämistäni keristä mustien tahrojen vuoksi,

ja sain uudet kuusi kerää tilalle.

Summa summarum - yhtäkkiä mulla oli 

kasa koskemattomia keriä

 ja yksi purkamista odottava paita.

Mietin pitkään, mihin sellaisen lankakasan käyttäisin,

kunnes bongasin ohjeen tähän peittoon.

Virkattavat ruudut näyttivät kivoilta,

ja kokeilun jälkeen huomasin ne myös helpoiksi tehdä.

Niinpä ruutuja alkoi syntyä kotisohvalla,

junassa, graduseminaarissa...

Ja lopulta jäljelle jäi enää yksi vajaa kerä 

ja pätkä paidan helmaa.

Lankakasan tuhoaminen onnistui!

Ja onhan tää lopputulos aika huikee.

Ainakin siihen nähden, 

että tämä on eka koskaan tekemäni peitto.

Virheitä bongasin jonkin verran palojen 

yhdistämisvaiheessa, ja jouduin vähän kikkailemaan,

mutta eivät ne mokat valmiissa peitossa edes näy,

saati käytössä mitään haittaa.

Käytin ruuduissa ja palojen yhdistämisessa 3,5 koukkua,

ja reunus on virkattu nelosen koukulla.

Virkattu aaltoreunus on min lemppariyksityiskohta!

Totta puhuen olen lopputulokseen 

paljon tyytyväisempi kuin olisin osannut 

edes kuvitella niitä ekoja ruutuja virkatessani!

Langan väritys toimii tosi hyvin tässä mallissa,

ja valmis peitto on materiaalinsa (akryyli) 

takia tosi pehmeä ja suht kevyt.

Peitto on mm. helppo pestä tarvittaessa.

Kyllä se kivasti lämmittikin tuolla pakkassäässä, 

kun siihen kääriydyin.

:D

Itselleni peitto ei kuitenkaan jää,

vaan paketoin sen synttärilahjaksi 

eräälle 3-vuotiaalle pikkuneidille.

Hänelle tätä alun alkaenkin suunnittelin,

ja peiton valmistuttua saaja tuntuu oikealta.

Ei oo nyt mitään Frozen-aiheista,

mutta luulen, että neitokainen tykkää kyllä.

Menee päikkäripeittona tai päiväpeittona tms.

;)

Ja tällaisia lahjoja osaa arvostaa viimeistään 

sitten vähän isompana.

Sitä paitsi tämän alle voivat toki kömpiä isi ja äitikin.

Vitsit, voisin kyllä höpistä peitosta

 vielä vaikka kuinka paljon,

mutta ehkä kaikki sanomisen arvoinen välittyy

näista aurinkoisista kuvistakin.

Vai mitä?!

Ihanaa ja valoisaa alkanutta viikkoa

teille kaikille!

<3

Junassa ja luennolla

 Arki on koittanut;

seitsemän tenttikirjaa odottaa lukijaansa,

ja kerran viikossa istun junassa ja luennolla.

Mutta voin pitkästä aikaa sanoa rehellisesti,

että nautin tästä!

Gradu ei ole enää häiritsevänä mörkönä mielessä,

ja voin keskittyä ihan vaan opiskeluun.

Voin oikeastaan viettää loput opiskeluajastani 

tehden just sitä, mikä sattuu kiinnostamaan.

Nytkin tuo kirjakasa on ihan mielekäs ja mielenkiintoinen,

ja kurssi jolla käyn, on piristävästi jotain 

ihan muuta kuin mitä olen opiskellut pitkään aikaan.

Ja ei varmaankaan yllätä ketään,

että junassa ja luennoilla ehdin neuloa myös

villasukkia tasaiseen tahtiin!

;)

Tässä onkin nyt eka luentopäivinä
valmistunut sukkapari.
Nämä sukat on neulottu 
Novitan 7 veljestä Joulu-langasta,
johon olen nyt jostakin syystä ihastunut
(tietysti heti silloin kun se poistuu valikoimasta),
mutta jota en ehtinyt joulun alla neulomaan.

Ekana luentopäivänä valmistui eka sukka,
ja tokana luentopäivänä olisi valmistunut toinen,
mutta lanka loppui,
joten kärkikavennukset jatkoin toisesta kerästä
 vasta myöhemmin kotona.

Näistä piti tulla sukat ihan itelleni,
mutta tulikin sukat koossa 39-40.
Mikä meni pieleen?
Noh, yksinkertaisesti neuloin 3,5 puikoilla 
tajuamatta pienentää silmukkamäärää
- ja huomasin tämän tietenkin 
vasta jossain ekan sukan puolivälissä.
Suunnitelmaan tuli siis muutos, mutta se ei haittaa,
koska lähes täysi kerä samaa lankaa on vielä jäljellä,
ja joku muu saa näistä varpaille lämmikettä.

Myös Finlandia-sukat valmistuivat 
tässä pari iltaa sitten,
mutta ne odottavat valoisaa päivää,
jotta saan otettua niistä kuvat ulkona.
Niiden neulominen on vaatinut paljon vaivaa ja aikaa,
joten tuntuisi tylsältä kuvata 
ne vaan jossain parvekkeella!
Eli maltetaan vielä hetki ennen esittelyä.

Tätä keskeneräistä peittoa sen sijaan vähän taas vilautan.

Vielä täytyy paloja virkkailla yhteen,
ennen kuin päästään reunukseen,
mutta hyvältä näyttää toistaiseksi.
Edistystä, edistystä.

Että sillai tääl hurisee,
opiskellen ja ihmetellen.
Geokätköilyäkin on tullut miehen kanssa 
taas harrasteltua vähän enemmän,
reissuja ollaan nyt tehty sinne sun tänne.

Vielä tulee kynttilöitäkin polteltua.
Fiilistelen vaihteeksi tätä vihreää,
ihan arjen ilosta.
:)

Iloa toivon myös sinun loppuviikkoosi!
<3