torstai 27. huhtikuuta 2017

Huhtikuun kooste

Lupasin tehdä näitä koostepostauksia 
aina kuukauden lopussa,
joten täältä pesee.

Nyt en tehnyt kollaasia, vaan saatte 
katsella ihan kuva kerrallaan!













Semmosia juttuja!
Pääsiäistäkin tuli vietettyä,
geokätköjä etsittyä ja kevätilmoista nautittua.
Ihan kiva kuukausi.

Toivottavasti huhtikuun postauksista oli teillekin iloa!
:)

Minusta on ainakin kivaa,
kun käytte täällä ihmettelemässä mun juttusia.
<3

Seuraava postaus on itse asiassa valmiina odottamassa,
että painan "julkaise"-nappulaa
(ennenkuulumatonta!)
mutta se saa odottaa maanantaihin.
Vuosi väriterapiaa -haasteeseen on valmistunut 
toukokuuksi jotain turkoosia.

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Langankohdistajan kauhistukset

Toiselle kauhistus, toiselle ei.
Mie oon psykolookin analyysin perusteella, 
todistetusti, perfektionisti,
mutta se näkyy ihan jossain muualla 
kuin lankojen kohdistamisessa.
Ei häiritse ei!
Kohdistamattomuus tuo minusta sellaista 
hilpeyttä ja lämminhenkisyyttä sukkiin.
(Ja saatan mie olla myös vähän laiska, köh.)
:D




Toisaalta, eipä tässä 6-säikeisessä 
Regian Design Line (by Arne & Carlos)
 -langassa tuntunut mitään logiikkaa olevankaan.
En oikein tiedä, ehkä pienemmällä silmukkamäärällä 
kuviointi olisi asettunut jotenkin toisin?

Kerässä oli myös solmu, 
jonka jälkeen värit tuntuivat toisessa sukassa
 jatkuvan eri kohdasta kuin olisi pitänyt.
Eipä tuo onneksi kyllä haitannut,
kun en tosiaan ruvennut kohdistelemaan muutenkaan!

Ostin tämä kerän ihan kokeeksi, värissä 03656,
kun sitä sattui olemaan -50% alennuksessa 
ruokakaupan hyllyssä.
Muuten en ois raattinu ostaakaan.




Ihan kivaa lankaa.
On se vähän eri tuntuista neuloa kuin 
vaikka Seiskaveikka,
mutta neulontakokemus ei ollut kuitenkaan 
mikään tajunnanräjäyttävä.

Piti kyllä neuloa ihan suosituksella,
3,5 puikoilla.
Seiskaveikasta teen yleensä kolmosen puikoilla 
myös miesten sukat,
mutta tähän lankaan 3,5 tuntuivat paremmalta. 




Ja neulontakokemuksesta puheen ollen,
sitä tuli taas vähän ylimääräistäkin. 
Olin ekan sukan puolessa välissä, kun huomasin,
että varresta oli tullut liian tiukka.
Olin kokeillut vaihteeksi erilaista resoria,
mutta se olisi vaatinut suuremman silmukkamäärän 
ollakseen sopiva.
Lisäksi sen kaunis pintaneule hukkui kirjavuuteen.

Tyynen rauhallisesti siis purin puoli sukkaa. 
Ja tokihan sukkien koko on se 45-46.
:D

Mutta ei edes kiukuttanut.
Mitä sitä nyt rumilla ja väärän kokoisilla 
sukilla tekisi.
Ihan hyvillä mielin aloitin alusta
56:lla silmukalla ja päätin pitäytyä 
ihan tavallisissa perussukissa,
joissa lankakin pääsi oikeuksiinsa.




Langan väriä kuvailisin muuten mielenkiintoiseksi.
Siinä on sellaista sinistä,
joka omaakin silmääni jossain määrin miellyttää,
ja toisaalta tuo ruskea ja metsänvihreä 
ja vaaleus tekevät näistä aika veikeät.

Jännät sukat.
Ja kuitenkin ihan tavalliset!

Oli muuten mukavaa neulottavaa kirjoneuleen jälkeen.
Eikä tarvinnut tehdä kuin toinen sukka,
kun eka oli jo valmiina 
ennen *Pääsiäissukkien* aloittamista.

Mitähän sitä sitten tekisi?
Hirveästi kutkuttaisi aloittaa yksi virkkuuhomma,
mutta vielä ei oo lankoja siihen.
Ja vähän ikävästi tuntuu että flunssa 
koittaa ängetä häiritsemään.
Toivotaan, että ei!

Mitäs työ tuumaatte näistä sukista?
Ja oottehan työ pysyneet terveinä?
Mukavaa ja pöpötöntä viikkoa!
;)

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Levollinen sunnuntai

Mistä on levollinen sunnuntai tehty?

Se on tehty...




Sinisistä sukkasista...




Seesteisistä maisemista...






Poluista ja piilopaikoista...




...ja kanervista kauniin punaisista.




Niistä on levollinen sunnuntai tehty.

Lämmin oli kevätsää käppäillä 
kätköppurkkien perässä ja
ihastella keväistä mäntykangasta,
kalliomaisemia ja luonnon värejä.
Ihan huikeita värejä!
Punaisia ja erilaisia vihreitä sammalia,
kanervaa, heinää ja ruskean sävyjä.
Kyllä ovat silmät ja sielu levänneet.

Levollista ja rentouttavaa sunnuntai-iltaa 
ja mukavaa viikkoa myös kaikille teille!
<3

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Pääsiäissukat

Osallistuinpa taas Niina Laitisen 
järjestämään yhteisneulontaan
 tässä pääsiäisen tienoilla.
Sen tuloksena syntyivät nämä 
Pääsiäissukat.




Ohje on jo kokonaisuudessaan 
saatavilla *Ravelrysta*.

Se on 7-veljestä langalle ja 
puikkosuositus on 3,5,
mutta sukat tehneenä suosittelisin 
kirjoneuleosuuksille nelosen puikkoja.

Höyryttäminen ja venyttely auttoivat kyllä,
mutta silti ois voinut olla vähän väljemmät,
kun eivät itselleni jää.

Ohjeen mukaiset sukat ovat kokoa 39,
mutta nää min on kyllä nyt jotain 38-39.




Ensin ajattelin olla osallistumatta koko yhteisneulontaan,
mutta enhän minä sitten malttanut olla osallistumatta.

Tosin tietysti palmusunnuntaina unohdin koko 
yhteisneulonnan alkamisen,
 ja havahduin yhdeltätoista yöllä siihen,
etten ollut katsonut edes lankoja valmiiksi.

Siispä nappasin hyppysiini ekana silmiin osuvan
 värikkään satsin jämäkeriä ja 
täyden oranssin kerän,
mitkä olin eritellyt sivuun ihan 
muita juttuja ajatellen,
ja aloin vaan neuloa.
:D




Hetken mielijohteessa tehty valinta kannatti,
pääsiäisen väriset sukat niillä jämillä tuli! 

Täytyy kuitenkin tunnustaa,
että lampaat ja puput aiheuttivat värien osalta
sen verran päänvaivaa,
että turvauduin lopulta tuohon mustaan,
jota ei muuten olisi käyttänyt ollenkaan.
Musta tuo kivasti kontrastia väreille.

Lampaiden naamat keksin silmukoida mustalla 
ihan vasta viime metreillä.
Varsien ja teräosien väritys 
onkin nyt paremmin tasapainossa,
vaikka tuo lampaiden taustalla oleva vihreä 
ei ole ihan sitä mitä hain.
Mutta ei ollut muuta vihreää riittävästi,
ja halusin välttämättä lampaat laitumelle...
Pässi mikä pässi neuloja itsekin siis välillä,
itsepäinen.
;)




Pupujen taustaväri 
(ainut joka tuohon pätkään saattoi riittää)
taas määritti pupujen värityksen.
Valkoinen ei olisi erottunut keltaisen seasta kauniisti.




Oli taas kiva ohje neuloa,
mutta väreissä oli aikamoinen sommitteleminen!
Viimeisessä kuviossa tuo luumunpunaisempi violettikin
 loppui kesken, ja jouduin jatkamaan pinkillä.
Tämän olin kuitenkin 
langan loppumisen varalta suunnitellut etukäteen.
Ja se näyttää onneksi just niin kivalta kuin 
kuvittelinkin!
Ja silmukointijälkeen olen tyytyväinen.
Silmukointi alkoi vihdoin sujua,
kiitos vinkin, jonka sain jokin aika sitten
 ystävälliseltä sielulta instagramin puolella.
:)

Hih.
Nämä olivat oikein sopivat sukat valmistuviksi
pääsiäis- eli riemuviikolla.
Nyt vaan tarttis löytää ihminen,
joka huolis laittaa nää jalkaansa.
Täytyypä kysellä.
:D

Olittekos te mukana tässä yhteisneulonnassa 
tai teittekö pääsiäisen kunniaksi muuten 
värikkäitä sukkia tai muita luomuksia?
:)

Ps. Tervetuloa uudet lukijat ja iiiiso kiitos 
kommenteista ja postauksen kurkkailuista,
siitä tuli yhdessä illassa 
suosituin teksti ikinä min blogissa!
<3

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Iloista pääsiäistä!

Tällä kertaa ajattelin vain 
piipahtaa täällä toivottamassa 

Iloista ja siunattua pääsiäistä kaikille!
<3




Miun pääsiäisviikonloppu on mennyt 
vahvasti geokätköilyn merkeissä,
mutta kiirastorstaina kävin iltamessussa 
jakamassa ehtoollista, kun avustajaa tarvittiin,
eli on välillä hiljennytty pääsiäisen sanoman äärellekin.

Se on kyllä vaikuttava messu.
Kiirastorstaina messun lopussa alttari puetaan mustiin, 
valot himmennetään ja 
pitkäperjantaiksi jää vain Jeesus-kynttilä palamaan 
punaisten yksittäisten ruusujen keskelle.

Kotikirkossani myös musiikillinen perinne on vahva,
joten musiikki toi taas oman osansa tälläkin kertaa.

Eräs seurakuntalainen myös jakoi kauniita pääsiäiskortteja.
Tulipa hyvä mieli,
kun sain tuntemattomalta ihmiseltä ainoan pääsiäiskortin
tänä vuonna.
Se on tuossa ylemmässä kuvassa nojaamassa pulloa vasten.
Kuvassa on viittaus jakeisiin Matt. 26:26-28,
ehtoollisenasetussanat siis, 
kiirastorstain teeman mukaisesti.
:)




Ja onhan tässä pääsiäisviikolla vähän neulottukin.
Olen ollut mukana taas Niina Laitisen järkkäämässä yhteisneulonnassa.
Pääsiäinen on ollut sukkien teemana tällä kertaa.
Vähän olen jäljessä, tänään on viimeinen päivä, 
mutta perässä tullaan.
Esittelen sukat sitten tuttuun tapaan,
kun ne valmistuvat, eli piakkoin.
;)

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!
Iloitaan pääsiäisen ihmeestä,
sen sanoma antaa syyn juhlaan joka päivä.
<3

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Väliaikaisratkaisu

Olemme nyt kohta vuoden 
asuneet rakkaan mieheni kanssa  
nykyisessä asunnossamme.

Pääosin tavarat ovat löytäneet paikkansa 
tässä vuoden aikana,
mutta vieläkin on jotain juttuja laittamatta.
Tauluja puuttuu seiniltä,
ja vuoden elo ilman kokovartalopeiliäkin 
päättyi vasta viime viikolla...
Nyt tietää taas, miltä näyttää, kun lähtee ulos.

Mutta asiaan,
päätin vähän ehostaa keittiön tuoleja.




Suurin osa huonekaluistamme on sukulaisilta saatuja,
kuten tämä ruokailuryhmä.

Olen kalusteista kiitollinen
 - eihän meillä ollut vuosi sitten juuri yhtään huonekaluja.
Aikaisemmat asunnot olivat olleet vuokralla kalustettuina
niin omia ei tarvinnut hommata.




Saaduissa huonekaluissa on kuitenkin se juttu,
että ne eivät välttämättä aina vastaa omaa makua,
ja elämän jälki niissä jo näkyy.

Suurin osa saamistamme huonekaluista on kyllä ollut 
tosi hyväkuntoisia ja muutenkin mieleisiä,
mutta pieni poikkeus on ollut juuri 
tämä keittiön ruokailuryhmä.

Minua ei haittaa naarmuuntunut pöytäpinta,
koska sitä ei sitten tarvitse varoa,
eikä koiran nakertamat tuolinjalat, 
ne voi maalata - mutta tuota 
tuolien istuinosan kangasta on ollut vaikea katsella.




Kangas on karheaa ja ajan mittaan likaantunutta,
jotain juuttikankaan ja villan väliltä 
- en oikeasti tiedä mitä se on.
Oli mitä oli mutta väri, 
kuvio ja kunto eivät ole oikein napanneet.
Ja koirankarvojakin tuolit olivat kiitettävästi syöneet.

Siksipä olen jo pitkään suunnitellut 
mieleisen huonekalukankaan ostamista, 
että saisin istuinosat päällystettyä uudelleen. 
Budjetti ei ole kuitenkaan viime aikoina 
antanut yhtään periksi, 
joten olen tyytynyt vain nauttimaan siitä, 
että keittiössä ylipäänsä on tuolit.
Sehän on vain esteettinen haitta
kuten lääkäri sanoisi.




Mutta häiritseehän se, 
jos sitä joka päivä katselee.
Siispä täytyi keksiä jokin ratkaisu.
Kai mulla nyt jotain kangasta olisi varastossa... 

Hetken kaivelin kangaslaatikkoa.
Poimin sieltä ohuehkon farkkukankaan,
jota näytti olevan riittävästi keittiön kolmeen tuoliin.
(Neljäs on vaatetuolina makuuhuoneessa.)
En ole farkkusisustamisen ylin ystävä,
mutta farkku käy vähän kaiken kanssa värinsä puolesta,
ja tässä kohtaa se ajaisi asiansa.
Tarkoitushan oli saada tuoleista siistimmän näköiset.




Sitten olikin aika ruumiinavaukselle.
Istuinosat sai helposti ruuvattua irti,
mutta vanhan kankaan kiinni pitävien 
niittien irrottamiseen meni aikaa.
Ja hyi ku se vanha kangas pöllysi irrotettaessa!

Sitten vaan vanhasta päällisestä mitat,
sopivien palojen leikkaus ja operaatiota 
varten lainattu niittipyssy laulamaan.
Noin tunti meni per tuoli.

Ja ei, en vaivautunut edes siksakkaamaan 
ompelukoneella kangaspalojen reunoja, 
kun tiedän, että kyseessä on väliaikaisratkaisu.




Edelleen on siis mieleinen huonekalukangas hakusessa,
ja vielähän on se yksi tuoli jäljellä muutenkin.
Mutta ei tästä väliaikaisratkaisusta yhtään 
hullumpi tullut!




Paljon siistimmältä näyttää nyt,
vai mitä tuumaatte?

Keittiön maton kun saisi vielä vaihdettua...
Sekin on tätä ei-oo-osastoo.
Täytyy äipältä käydä hakemassa lainaan joku,
että saa tuon punaisen pesetettyä.
Ja en pitäisi kyllä punaista mattoa ympäri vuoden,
jos mulla ois joku mihin vaihtaa!
:D




Tää tuunaaja on nyt ihan tyytyväinen lopputulokseen. 
On ainakin siistit ja puhtaat ja mukavamman tuntuiset
päälliset tuoleissa.
Saa nähdä, miten käytössä kestävät.

Mutta juu, oishan tässä kaikkea hommaa.
*Kiikkustuolikin* on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa,
että siinä ei istuta.
Se oli ollut aiemmin ulkovarastossa säilytyksessä,
niin tietäähän sen, mitä käy, 
kun tuolin tuo sisälle lämpimään ja kuivaan.
Siitähän pettivät liimaukset, kun puu kuivui kunnolla.
Ja hiomista ja uutta maalia se kaipaa myös.




Riittäishän tuota tekemistä.
Ei vaan oo esim. tuommoselle hiomisprojektille tiloja
missä tehdä, niin on aina vähän säätämistä.
Joku kaunis päivä sen saa sitten kuntoon...
Ja partsia on turha vielä sisustaa,
kun nyt kesällä on tulossa julkisivuremppa.

Kaikenlaisia väliaikaisratkaisuja vähän 
väliaikaisessa elämäntilanteessa,
kun toinen vielä opiskelee ja toinen vasta valmistunut 
on toistaiseksi työtön.

Mut emmie valita.
Kivasti on asiat muuten.
On oma tupa ja oma lupa.
Vähän kerrassaan paikkoja kuntoon
budjetin ja ehtimisen ja viitsimisen rajoissa.
Turha ressata!
Ja verhoja voi vaihtaa mielialan mukaan,
niitä riittää.
;)

Saatte siis varmaan kuulla näistä tuoleista 
joskus lisää.
On vähän muitakin suunnitelmia niiden varalle.
Aikansa kaikella auringon alla.
Mukavaa viikkoa kaikille!
<3

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Pääsiäisjuttuja palmusunnuntaiksi

Sehän on ihan tänä viikonloppuna,
 palmusunnuntai.

Mie havahduin tällä viikolla siihen,
että hei,
ekaa kertaa ikinä voin laittaa ihan omassa 
kotona jotain pääsiäiskoristeluja,
kun olen tosiaan omassa kotona,
 enkä muiden nurkissa.
Niitähän ehtisi jopa ihan itte ihastella!
:)




Sen kunniaksi järjestin tiput riviin 
vartioimaan rairuohovenettä
ja hain muutaman pajunoksan.

Ihan koko kämppää en siis alkanut koristelemaan,
mutta jotain pientä kivaa on kiva laittaa.

Näyttää minusta ihan siltä,
että tirppasilla ois kuoroharkat
meneillään!
Saisivat vähän lauleskellakin,
että rairuoho varmasti itää.




Pajunoksat koristelin mitä-kaapista-löytyy-menetelmällä.

Paperiruusu, lahjapakettiruusukkeita, silkkinauhaa,
pyykkipoikasydän...

Oli sellainen fiilis,
että yksinkertainen on kaunista.
Oranssi pullokin on jo itsessään koristeellinen,
ja tavoistani poiketen kaivoin nuo virkatut
pienet pitsiliinatkin esiin.
Retropurnukatkin pääsivät paraatipaikalle, 
kun ovat niin teemaan sopivan värisiä.

Omaan silmään näytti kivalta,
vaikkei nyt ollutkaan monivärisiä höyheniä sun
muita tilpehöörejä.




Ihan kuin tulevan pääsiäisen kunniaksi myös ikkunan 
edessä kukkia on niin mahottoman paljon.
Saintpauliat ovat kukkineet jo monta viikkoa.
Synttärilahjaksi sain, veljentytön 3v. valitsemat.

Käsityökattilassa on sen sijaan jotain 
ihan kummallista - ei yhtään pääsiäisen tai 
meikäläisen väristä,
mutta sinisen ystävälle tulevatkin nämä.
Kokeilussa Regian 6-säikeinen sukkalanka.




Mutta lattialla sen sijaan on tilapäisesti
kuvan ottamista ja tilannekatsausta varten 
paljon jotain kirkasta ja värikylläistä.
Mitäs kummaa?




Juu-u.
Muutama pala on tullut lisää,
ja lisää näitä tulee vastakin!
Projektin etenemisestä kertoilen sitä mukaa,
kun kerrottavaa on.

Toistaiseksi koukku saa heilua vielä tovin.
Näitä ruutuja on kyllä kiva tehdä aina 
välitöinä, yksi silloin ja toinen tällöin,
sitten niitä alkaakin yhtäkkiä olla iso kasa.

Kai siitä nyt pienempi tai isompi peitto on tulossa.
Katsotaan, kuinka pitkälle lankaa riittää.




Tällaisia fiilistelykuvia tällä kertaa.

Oikein hyvää ja rauhallista viikonloppua 
ja siunattua palmusunnuntaita kaikille!
<3

Mie aion ainakin syödä muutaman pääsiäismunan.
Ne symboloivat muuten elämää ja hedelmällisyyttä,
kuten tiput, rairuoho ja pääsiäispuputkin.
Mutta toisaalta pääsiäismunat symboloivat myös
 Jeesuksen tyhjää hautaa ja 
uutta elämää Kristuksessa.
Pajunoksat taas ovat korvaavia palmunoksille,
jotka symboloivat toivoa ja voittoa.

Tiesittekös?
:)