Toukokuun väriset sukat

Moikka!

Täällä ovat puikot viuhuneet 

taas yksien raitasukkien verran.

Tällaisia sävyjä tällä kertaa.

Oli muuten hirveän vaikeaa saada 

kuviin oikeat värit.

No, ne ovat nyt sinne päin.

Näistä sukista tuli ihan toukokuun väriset.

Livenä näkisitte näissä raidoissa sellaista 

kauniin keväisen vihreää ihan selkeästi,

mutta näissä kuvissa se ei nyt välity.

Luotan kumminkin teidän mielikuvitukseenne!

Vihreää siellä on, uskokaa pois!

Neuloin 2mm sukkapuikoilla ja 64:llä silmukalla,

varpaista varteen.

Terät ja kantapäät ovat 

Novitan petroolinväristä Venlaa,

ja raitalanka on Dropsin Fabel Printiä.

Neuloinkin Fabelia ekaa kertaa,

ja ainakin neuletuntuma oli ihan kiva.

Jos käyttökokemuskin osoittautuu hyväksi,

niin tätä aion ostaa joskus toistekin.

Tätä toki on minulla vielä 

toinen kerä tässä värissä jäljellä,

ja kaksi kerää toisessa värissä, 

kuten näette postauksen lopusta...

;)

Onko teillä kokemuksia Fabelista sukkalankana,

miten on toiminut käytössä?

Kärkialoituksen tein sukkiin

 *Judy's magic cast on -tekniikalla*.

Loin 24 aloitussilmukkaa,

ja lisäykset tein joka toinen kerros,

kunnes sukassa oli tarpeeksi silmukoita.

Kantapäihin olen tehnyt kuuden silmukan minikiilat,

(nekin lisäykset joka toinen kerros)

ja tiimalasikantapään lyhennetyt kerrokset 

on tehty varjosilmukoilla (shadow wrap short row),

joten kantapäihin ei jää mitään rumia reikiä.

Tiimalasikantapään keskellä neuloin

kaksi kerrosta oikein.

Varjosilmukoihin tutustumista suosittelen lämpimästi,

ei meinaan oo vaikee juttu!

Minusta ainakin sata kertaa kivempi tapa kuin 

perinteinen tiimalasin langankiristely...

Tästä voit kurkata hyvät ohjevideot

*oikean puolen varjosilmukka*

*nurjan puolen varjosilmukka*

Sukkien varret päättelin muuten tällä kertaa 

neulan kanssa takapistoilla.

Päättelyreunasta ei tullut vielä ihan täydellistä,

mutta täytyy harjoitella,

jotta löydän sopivan tuntuman ja 

saan siitä sopivan kireän.

Takapistoreuna nimittäin joustaa liikaakin,

jos sen tekee liian löysästi.

Sukkien kokonaispainoa en ole nyt punninnut,

mutta yhteen sukkaan meni noin 25g tuota Fabelia.

Toiseen sukkaan jouduin ottamaan lankaa uudesta kerästä

hurjan kahden kerroksen verran.

Jos pari kerrosta jättäisi pois,

niin hyvin tarkalleen tulisi yksi 50g kerä riittämään

tällaisiin sukkiin,

joissa terä ja kantapää on tehty eri langalla.

Hih. Tein näistäkin muistiinpanoja,

niin osaan tehdä samanlaiset toistekin.

Edistystä.

Sukat päätyvät joululahjalaatikkoon,

mutta mikäs laatikko se tämä on?

Kuvailisin sitä sanoilla 

oho, hups - ja mitä niitä nyt on.

Tästä laatikollisesta puhuin jo viimeksi,

mutta sinne on tullut pari kerää lisääkin,

kun meidän Prismaan on tullut noita 

Regian Tutti Frutti -puuvillasukkalankoja...

Semmosta sattuu.

Mitähän raitoja seuraavaksi ottais puikoille?

Vai tekiskö jotain muuta?

Vähän luulen, että raidat vie vielä voiton.

;)

Koskas sie oot viimeksi neulonu raitoja?

Aurinkoraidat

Heippa.

Mikäs kässäjuttu sua innostaa juuri nyt?

Mie oon innostunu taas kerran raidoista,

tai tarkemmin sanottuna raitasukista.

(Ja kääkkistä miten tätä bloggerin 

uutta julkaisutyökalua käytetään,

onpas hankalaa...)

Nämä sukat on neulottu Strömpegarn Magic -langasta,

jota minulla oli lankalaatikossa valmiiksi.

Tästä langasta olen neulonut sukat aiemminkin.

Niistä on postaus vuodelta 2017 *KLIKK*.

Ne aiemmat sukat ovat olleetkin

kovassa käytössä (nytkin pesussa) ja 

pysyneet ehjinä ja siisteinä.

Hyvän käyttökokemuksen jälkeen oli siis ilo 

neuloa tästä langasta uudestaan.

Neuloin 2mm sukkapuikoilla (Zingeillä),

ja sukista tuli kokoa 36.

Koska perussukkaakin on joskus kiva neuloa eri tavalla,

neuloin sukat tällä kertaa varpaista varteen.

Palauttelin samalla mieleen,

miten tehdään minikiilallinen tiimalasikantapää,

jossa lyhennetyt kerrokset tehdään varjosilmukoin.

Sen tavan olen oppinut Tiina Kuun 

Elämän virta -sukista,

jotka olivat muistaakseni Sukka-Finlandian 

lämmittelymallina toissa kerralla.

(Tämän tavan aion opetella tänä vuonna ulkoa.)

Lisäksi tein sukkien pohjiin 

kokeeksi tuollaiset resorit,

sellaiset niin kuin on joissain urheilusukissa.

Sen idean poimin Paivis crafts -podcastin Päiviltä.

Näillä systeemeillä tuli todella istuvat perussukat!

Nämä sukat tosin päätyvät lahjalaatikkoon,

eivätkä omaan käyttöön,

mutta laitoinpa kumminkin speksit ylös,

jotta voin neuloa itselle joskus toiset 

yhtä hyvin sopivat sukat. Hih!

Seuraavat raitasukat ovatkin jo puikoilla.

Ostin nimittäin lisää raitalankoja,

kun mieleisiä lankoja ei löytynyt omista varastoista!

Niinkin voi käydä.

Ostin Fabelia ja Opalin lankoja,

joita en ole vielä koskaan kokeillut.

Niissä oli ohuissa sukkalangoissa sellaisia raitavärejä,

joita ei esimerkiksi Novitalta saa,

sellaisia pehmeämpiä värejä ja raitoja...

No, näette sitten, mitä tarkoitan,

kun saan niitä neulottua.

Notta joskus tämäkin harkitsevainen 

lankaostelija hairahtuu,

kun inspiraatio iskee ja tarvitaan vähän piristystä 

tähän kummalliseen (ja stressaavaan) kevääseen.

Eiks se oo ihan okei?

Ostin mä ruusujakin, ihan itselle.

Itsellekin pitää nimittäin muistaa olla 

ekstrakiva nyt, muistakaapas se!

Mukavaa, kun piipahdit lukemassa.

Hyvää ja lempeää viikkoa just sulle!

<3

Kaarne-huivi

Katsokaapas mikä se tässä 

tuulessa lepattaa!

Se on mun Kaarne-huivi.

<3

Kaarne on Heidi Alanderin suunnittelema

huivimalli, jonka ohje taidettiin alun perin julkaista 

mysteerineulonnassa joulun alla 2018.

Ohje on ostettavissa Ravelrysta *KLIK*.

Minä taisin jo syksyllä etsiä sopivan simppeliä 

huivimallia, jossa kauniit langat olisivat edukseen.

Näin tässä huivimallissa potentiaalia juuri siihen.

En minä ihan väärässä tainnut olla,

vai mitä.

;)

Värit pääsevät tässä huivissa esille.

Ja viittasankaria pitää aina vähän leikkiä,

tietty!

Lankoina käytin Ruskanlehden Merino Singleä 

(väreissä Ruosteinen naula ja Asvaltti)

ja Ruskanlehden Merino Sockia 

(värissä Hiekoitettu jalkakäytävä)

sekä The Urban Purl LUX Hi-Twist Sockia.

Siinä on merinoa ja silkkiä, jos oikein muistan.

Onnistuin tapani mukaan hukkaamaan sen vyötteen jonnekin!

Se on kuitenkin tuota oranssinrusehtavaa lankaa.

Sain sitä vyyhdin ihanalta neuleystävältä

lahjana/tuliaisina syksyllä,

joten halusin tehdä siitä jotain erityistä.

Ruskanlehden merinosinkut oli jämiä muista 

projekteista ja vain Merino Sock -vyyhdin 

ostin erikseen tätä huivia varten.

Tästä huivista tuli kyllä ihana.

Siihen yksi pieni Pipo-otus kääriytyy helposti!

Huivilla on nimittäin kokoa.

Ai paljonko? No en minä muista mittailla.

Tarpeeksi! :D

Neuloin 3,5mm pyöröpuikoilla eli 

vähän pienemmillä kuin ohjeessa suositeltiin,

ja lisäsin huiviin i cord -reunuksen,

kun halusin huiville viimeistellyn ilmeen.

Sitä ei siis ohjeessa ollut.

Muuten neuloin ihan ohjeen mukaan ja 

sen verran osioita kuin siinä olikin.

Huivista tuli kaunis ja muhkea.

Mitäpä sitä muuta huivilta kaipaisikaan?

Tyytyväinen neuloja täällä hykertelee,

ja on myös huojentunut,

kun huivin sai vihdoin pois puikoilta,

joita ois tässä välissä tarvittu 

jo moneen projektiin...

Katsotaan, mitä niille puikoille seuraavaksi päätyy,

ja onhan noita keskeneräisiäkin kertynyt taas.

Tykkäätkö sinä isoista huiveista?

Entä minkä mallinen huivi on paras?

Kiva, kun piipahdit täällä lukemassa.

Mukavaa viikkoa ja aurinkoisia 

kevätpäiviä!

<3

Oli muuten tosi lämmin ilta-aurinko,

kun näitä kuvia otettiin.

Niistä kiitos rakkaalleni taas kerran.

<3 :)