Väritoiveena papukaija

Kun on ehditty vuoteen 2018,

lienee korkea aika saada valmiiksi jotain, 

mitä on luvannut jo vuonna 2016.

;)

Muistatteko vielä ne *villasukkalahjakortit*,

joita jaoin bingopalkintoina meidän 

häissämme elokuussa 2016?

Näitä lahjakorttejahan annoin muistaakseni 11kpl.

Kaikki muut lahjakorttisukat olen jo tehnyt,

mutta kahdet miestensukat ovat saaneet 

odottaa vuoroaan kaikkien muiden projektien takia.

Nyt, kun vuosi vaihtui, oli aika ottaa 

niistä toiset puikoille.

Nämä sukat tulevat lankomiehelle,

joka näiden perään ehti jo kyselläkin.

Hän toivoi raitasukkia värissä "papukaija".

Väritoiveen perään oli korttiin täsmennetty,

että mieheni tietää, mistä on kyse.

Siinä sitten sormi suussa kysymään mieheltä,

että mikäs mahtaa olla tämä väritoive.

Vastaukseksi mies näytti kuvaa

Kuusamon lusikkauistimesta.

Kyseessä oli ns. papukaijavärinen *Räsänen*.

Toive oli minusta hauska,

vähän erikoisempi kuin yleensä.

Keltainen, oranssi ja vihreä olisivat 

väreiksi riittäneet,

mutta halusin ottaa mukaan myös tuon 

uistimen punaisen helmen.

Sukista tulikin sitten tosi veikeät.

Nämä loistavat 45-koon tassuissa varmasti kauas.

;)

Neuloin 3,5 puikoilla.

Varressa ja kantapäässä 14s/puikko,

kiilakavennusten jälkeen 13s/puikko.

Ihan perussukat, ei mitään kommervenkkejä.

Notta vähän värikkäämmät äijäsukat välillä!

Ihan pirteä aloitus tälle käsityövuodelle.

Mitäs teillä on tekeillä näin vuoden

alkajaisiksi?

:)

Villahukat

Villahukat, hukkasukat?

Sanaleikki sinne tänne.

Tässä ovat nyt ne susisukat,

joista olen höpötellyt jo jonkin aikaa.

Nämä ovat taas yhdet lahjakorttisukat.
Vielä on kahdet tekemättä.
Aiemmat lahjakorttisukat ja taustatarina 
löytyvät *täältä*.

Näiden saajan villasukkalahjakortissa 
luki toiveena kirjoneulesukat.
Toiveväri violetti/sininen,
selkeää ja kirkasta,
mieluummin tummaa kuin vaaleaa,
 koko 38.

Nämä ovat yhdet niistä sukista,
joista tiesin heti, millaiset teen.
Kuviovalinta oli helppo,
koska muistin,
että saajan lempieläin on susi.

 

Siispä lähdin soveltamaan
Anne Honkalan suunnittelemien *Susi-lapasien*
ohjeesta kuviota sukkiin.

Olisin voinut käyttää lapasten kuviointia 
ison suden kera sellaisenaan sukkiin,
koska silmukkamäärä oli 60,
mutta jo ensimmäisen sukan vartta neuloessani 
tuli sellainen fiilis,
että halusin kuviosta rauhallisen ja selkeän.

Sen vuoksi otinkin lopulta lapasista vain 
ensimmäisen kuviokerran käyttöön,
eli kaksi ekaa sutta päällekäin ja väliin tein yhden 
kerroksen aina pelkällä violetilla.
 

Olen ratkaisuuni tyytyväinen.
Kokonaisuus on nyt aikas kiva!

Lankoina käytin Strömpegarnin Sock Woolia (violetti) 
ja Roosa Nauha Sukkalankaa (harmaa).
Neuloin kolmosen puikoilla.
Molemmat langat ovat konepestäviä, 40 asteessa.

Ja huomaattekos, 
tein kiilakavennukset sukan pohjaan piiloon!

Kiilakavennuksesta sai itse asiassa 
tuommoisen hauskan yksityiskohdan.
Se vaati sommittelua, kokeilua ja purkamista,
mutta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen.
Yksi vinosilmäinen hukka mahtuu aina!

En ole koskaan aiemmin tehnyt kiilakavennuksia 
sukan pohjaan,
mutta nyt se tuntui hyvältä idealta,
kun en halunnut säätää kuvion kanssa muuten.
Toimii!

Aion tehdä kavennukset pohjaan vastaisuudessakin.
Hyvin istuu sukka jalkaan tälläkin tavoin,
ja kavennukset jäävät kivasti piiloon.

Nämä matkaavat postissa lahjakortin kera 
vielä tässä kesäkuun aikana saajalleen.
:)

 

Oli muuten ihan älyttömän hankala saada 
vangittua oikeat värit kameralle.
Siinä taisinkin onnistua vain tuon aurinkoisen 
kuvan kohdalla.
Höh!

Livenä kyllä kuviot erottuvat hyvin ja 
violetti on kaunista ja kirkasta,
ei todellakaan noin tummaa kuin 
esimerkiksi alimmassa kuvassa.

Nih.
Oli ihan kivat sukat neuloa.
Sitten alankin suunnitella kesäkuun 
kukankeltaisia...

Mukavaa viikonloppua!
<3

Raitariemua

Muistatteko vielä ne 

*villasukkalahjakortit*,

joita tein häihin 

bingo- ja tietokilpailupalkinnoiksi?

Suurin osa palkintosukista on jo tehty,

mutta muutama pari vielä uupuu.

Laitoin itselleni takarajaksi,

että ekaan hääpäivään mennessä ne on

saatava valmiiksi.

Saa nähdä kuinka käy!

Tässä ovat kuitenkin viimeisimmäksi

valmistuneet lahjakorttisukat.

Kolmet sukat olisivat vielä listalla,

mutta niihin pitää metsästää lankoja lisää,

kun on vähän haastavammat väritoiveet.

Näiden sukkien saajan toive oli raitasukat

ja "jotain räikeää".

:)

Siispä pengoin lankalaatikosta kaikkein 

pirteimmät jämäkerät ja aloin yhdistellä.

Tässä on lopputulos.

:)

On räikeyttä, iloa ja väriä.

Ja vähän tasapainoakin.

;)

Lankana seiskaveikkaa, kolmosen puikot,

12s/puikko, koko 41.

Ja tietenkin kuvattu omissa pikkuräpylöissä...

Oli ihana neuloa näin värikkäitä 

sukkia pitkästä aikaa,

kun talven aikana värimaailma 

on ollut niin tumma.

Mukavasti sai taas jämäkeriäkin pienemmiksi.

Mitähän seuraavaksi?

Virkattuja paloja tulee hitaasti mutta varmasti 

koko ajan lisää.

Puikoilla on kuitenkin juuri nyt tyhjää.

Ei auta kuin pyöritellä ideoita,

hypistellä lankalaatikon sisältöä 

ja odottaa inspistä ainakin maaliskuun 

maanläheisiin...

:)

Mukavaa ja aurinkoista viikkoa kaikille!

<3

Harmaat ja kirjavat

Minulla on puikoilla tällä hetkellä 

kahdet kirjoneulesukat 

ja yhdet pitsisukat.

Muu keskeneräinen on oman pään sisällä.

Katsotaan, mikä kaikki ehtii ennen joulua toteutua.

Olen kuitenkin saanut myös jotain valmistumaan!

Nimittäin harmaat sukat. 

Ei kun... kirjavat.

Harmaankirjavat!

Langat Novitan seiskaveikkaa,

Nostalgiaa kahtena eri harmaana.

Minusta tällä langalla tulee ihanan 

eläväinen pinta sileään neuleeseen.

Tykkään kovasti!

:)

Koko 41, puikot 3, ihan perussukat.

Taas on yksi villasukkalahjakortti-toivomus toteutettu.

Ai mikä? Lue lisää *täältä*.

Nämä ovat valmistuneet pääosin luennolla istuen 

ja elokuvia kotona katsellen. 

On oikeastaan mukavaa,

kun on monta erilaista työtä tekeillä samaan aikaan.

Aina voi valita tilanteeseen sopivan 

neulottavan käsille.

Ja aina jokin työ jossain vaiheessa valmistuu!

;)

Toivottavasti tässä ennen joulua ehtii jokunen 

joululahjaideakin muuttua toteutukseksi...

Ja hei, NYT mie muistan!

TERVETULOA blogin pariin kaikki uudet lukijat!

On pitänyt muistaa teitä jo aikaa sitten, 

mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ihanaa, että olette löytäneet tänne ja jääneet 

seuraamaan mun puuhasteluja.

Toivottavasti viihdytte!

<3

Vaikeasti kuvattavat sukat

*Lahjakorttisukista*

on nyt tehty melkein puolet!

Mutta vielä riittää neulottavaa.

Josko ennen ekaa hääpäivää olisi valmista?

Nämä sukat tulivat nuohoojalle,

joka ymmärrettävästi kuluttaa sukkia 

paljon näillä keleillä etenkin töissä.

 

Samainen nuohooja (veljeni) oli meidän häissämme 

pukeutuneena nuohoojan juhlapukuun.

Tiesittekös, että sellainen on olemassa?

On muuten hieno,

googlatkaapa vaikka.

 Siihen kuuluu silinterikin.  

;)

Nuohooja häissä tuo nimittäin onnea (kuulemma)!

Esimerkiksi Saksassa häihin 

saatetaan jopa palkata nuohooja käymään tämän vuoksi.

Onneksi oli siis omasta takaa alan ammattilainen,

kun ei sitä onnea tuovaa vettäkään 

sinä päivänä (onneksi) satanut.

Väitetään myöskin,

että suukon antaminen nuohoojalle tuo onnea.

Kokeilkaapas seuraavan kerran,

kun nokisutari tulee vastaan.

:D

Että sellaista.

Noh, tämän nokikolarin toiveena 

oli yksiväriset sukat ja värillä ei väliä.

Lisääkin sukkia saisi kuulemma tehdä.

Päädyin värin suhteen tähän 

kuusenvihreään seiskaveikkaan,

jota oli kerä valmiina varastossa.

Se oli kuitenkin virhe!

Ei siksi, ettenkö pitäisi väristä kovastikin,

mutta tämä Suomen talvi ei ole kovin ihanteellinen

tummien lankojen neulomiseen.

Samasta syystä ei ollut helppoa saada 

hyviä kuvia näistä sukista.

(En tietenkään muistanut kuvata valoisaan aikaan.)

 Oli siis hieman puuduttava neulontakokemus,

vaikka yritin tuota resoria vähän piristää.

Siinä on aina kolme kerrosta 2 oikein 2 nurin

ja neljäs kerros kokonaan nurin.

Simppeliä.

 

13 silmukkaa per puikko,

paitsi kantapään tein 28:lla silmukalla.

Kolmosen sukkapuikot.

Koko 41-42.  

Saaja vaikutti tyytyväiseltä.

Muuten onkin sitten puikoilla keskeneräistä.

Aloitin nyt parit joululahjasukat 

ja joudun moisiin keskittymään nyt hetken,

joten lahjakorttisukat saavat tovin odotella.

Tosin,

mieli voi aina muuttua,

joten katsotaan nyt,

mitä puikoilta milloinkin putoilee.

Viime vuoden 22 paria joululahjasukkia ei 

ole kuitenkaan luvassa.

;)

Kesäillanvalssia lokakuussa

Kun näin näiden sukkien mallin 

ensimmäisen kerran,

tiesin heti,

että haluan tehdä nämä.

Sukkamalli on Niina Laitisen Kesäillanvalssi. 

Ohje löytyy maksullisena *ravelrysta*

ja *Niina Laitinen desings -verkkokaupasta*.

 Mie ostin *Kesällä kerran -ohjekokoelman* ja 

tämä malli sisältyi siihen.

Kyseisessä kokoelmassa on kolme muuta kaunista mallia myös.

Voin melkein luvata,

että niistä jokaisen näette minun versioinani täällä 

jossakin vaiheessa.

Ja ihan huvikseni mainostan,

en tästä mitään saa (paitsi hyvän mielen).

Mie oon vaan niin tykästyny Nipin ohjeisiin. 

:)

 

Täytyy kyllä sanoa,

että alkuperäisen mallin valkoinen sopi 

ehkä näihin paremmin kuin tämä vihreä.

Tai sitten minusta vain kaikki tuntuu tällä hetkellä 

tummalta ja ankealta, 

niin näyttää, 

että tämä pitsikuviokin hukkuu tähän vihreän sävyyn.

Mutta nätit sukat tästäkin väristä tuli,

vaikkakaan ei niin raikkaat. 

Koko 38, kolmosen puikot, Nalle-lankaa.

Tein pidemmät varret kuin ohjeessa,

koska muuten ne olisivat jääneet 

varsin lyhyiksi.

Ohje oli mukavan simppeli. 

Toisen sukan kanssa taistelin kuitenkin 

moneen otteeseen.

Unohdin tehdä langankiertoja ja 

piti purata vähän väliä.

Sitten olin 

jo päätellyt ja höyryttänyt molemmat sukat

ennen kuin huomasin,

että toisen sukan kärjen pitsikuvion kavennusosa 

oli mennyt väärään kohtaan.

Olen muutenkin ollut ihan hajamielinen viimeaikoina.

Purkamista siis riitti.

Mutta sehän kuuluu harrastuksen luonteeseen.

:)

Hih. Taidan tänä viikonloppuna laittaa jo jouluvalot

parvekkeen kaiteeseen.

Saa vähän tuiketta tähän pimeään sateeseen.

Mitenkäs muilla,

onko varmoja keinoja syksyn synkkyyden 

voittamiseen?

:)

Väsymystä ja villasukkia

Toiset näistä villasukista ovat 

täällä blogin puolella jo vilahtaneetkin 

mutta olihan se pakko yrittää napata 

kuva vielä molemmista yhdessä.

Ylemmät koko 38 ja alemmat 45.

Seiskaveikkaa, kolmosen puikot.

Molemmat ovat olleet valmiina jo tovin 

ja odottavat pääsyä omistajilleen.

Kyse on siis niistä lahjakorttivillasukista,

joita hitaasti mutta varmasti on puikoilla 

nyt tasaiseen tahtiin,

vaikka muutakin toki teen.

Kuten gradua ja muuta.

Hyi.

En halua puhua siitä.

Onneksi on muiden ihanat blogit ja 

tämmöiset perjantai-illat.

Voin käpertyä sohvannurkkaan glögimukin kanssa 

ja katsoa miehen kanssa Vain elämää.

<3

Pinkit palmikkosukat

Pinkkiä.

Ja palmikoita.

 

Niinhän erään villasukkalahjakortin toiveissa luki.

Tai no, toive oli joko palmikoita tai pitsiä,

väri pinkkiä tai violettia ja 

lisätoiveena pitkä varsi.

Koko 39-40.

 

  

Mallia ei tarvinnut näillä toiveilla kauaa pohtia,

koska olin jo jonkin aikaa halunnut tehdä

Novitan sukkalehden (2015) Saimaa-sukat.

Niistä olen nähnyt lähinnä harmaita versioita,

joten oli hauska tehdä vähän värikkäämmät yksilöt.

Ohjeesta kritiikkiä sen verran,

että siinä olisi voinut olla molemmille sukille 

omat kaaviot niin,

että palmikot olisivat olleet toistensa peilikuvia,

eikä niin, että sama kuvio tulee vain 

eri kohtaan kumpaakin sukkaa. 

 

Ei se käytössä varmaan häiritse mutta tehdessä vähän kaiversi,

enkä jaksanut tehdä itse uutta kaaviota.

Sitä paitsi, ei nyt kerrota kellekään,

mutta tuo palmikkokuvio asettui hitusen eri kohtaan sukissa.

En tiedä, sainko sen itse aikaan vai johtuiko se ohjeesta.

Ei sitä onneksi huomaa ellei tiedä.

 Ohjeesta poiketen tein muuten 

tavallisen vahvistetun kantapään,

enkä ranskalaista.

Kokonaisuudessaan sukat oli kyllä helppo tehdä,

sillä suurin osahan neulotaan sileää oikeaa 

ja vain yhdellä puikolla tuota palmikkoa.

Hih, tuli niistä kieltämättä aika söpöt.

Vai mitä?

;)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

<3

Lahjakorttisukat osa 1.

Kuten sanottu,

häissämme jakelin bingo- ja 

tietokilpailupalkintoina kaiken muun 

tilpehöörin lisäksi *villasukkalahjakortteja*.

  Nyt olen aloittanut lahjakorttisukkien tekemisen ja 

aloitin sen miesten raitasukilla, 

väritoiveet vihreä ja valkoinen.

Koko 45.

Lankana seiskaveikkaa, puikot 3,5.

13s/puikko paitsi kantapäähän lisäsin kaksi silmukkaa,

jotka kaventuivat sitten pois.

Vahvistettu kantapää ja kärjissä sädekavennus.

 

Näille sukille on tulossa myös kaverit.

Eräs pariskunta voitti molemmille lahjakortit ja 

he haluavat kummallekin vihreävalkoiset raitasukat.

Aloitin näistä isommista mutta

38-koon versiot ovat jo puikoilla 

(ja yhdet toisetkin).

;)

 

 Sukkia pukkaa.

Mukavaa viikonloppua!

Rouva H. ja villasukkalahjakortit

Melkein viikko on vierähtänyt häistä.

Se aika onkin käytetty toipumiseen ja 

totuttelemiseen.

Ja auringonkukkien ihailuun!

Miulla on niitä keittiön pöytä puolillaan,

kun anoppi vasta toi lisää edellisten seuraksi.

Hääkimppukin on yllättävän hyvänä vielä,

vaikka jo hieman kukkien terälehdet alkavat rusehtaa.

No, minäpä teetinkin saman tien (alla olevasta) valokuvasta taulun,

että jää varmasti muisto ihanasta kimpusta.

Oli se niin kaunis!

<3

Mutta vaihdoin kukkakauppaa vielä pari päivää ennen h-hetkeä,

koska tilatut kukat olivat ihan hirveitä!

Eivät olleet ensinnäkään keltaisia vaan rumia latkun oransseja

ja toisekseen huonolaatuisia,

eivätkä varsinaista auringonkukkaa oikeastaan ollenkaan.

 

Onneksi sentään soittivat,

että kelpuutanko.

En kelpuuttanut ja oli siinä pienet sydämentykytykset,

että ovatko pöytäkoristelut aivan pilalla.

Noh, onneksi miulla on hyvä tuuri.

Toinen kukkakauppa pelasti kahden päivän varoitusajalla.

Tekivät ihan kaikki,

kimput, pöytäkukat, kaikki!

Ja olin tosi tosi tyytyväinen palveluun ja laatuun.

Päivä pelastettu.

:)

Voin muuten kertoa,

ettei kukkakaupan hääkimppukansioissa ollut vielä yhtään 

valokuvaa auringonkukkakimpusta!

Ei ilmeisesti ihan joka morsiamen valinta?

:O

 

Meillä sitä oli häissä kaikkialla.

:D

Hääkyltitkin teeman mukaan.

 

Se kukista.

Oli se kyllä ihana päivä.

Ja pikku hiljaa uusi sukunimi alkaa 

tuntua omalta ja vaimon titteli myös,

vaikkakin emäntä on meillä se yleisin termi,

mitä käytetään.

Ja ei, se ei ole mitenkään loukkaava nimike,

päin vastoin. 

Maalla eläneet ymmärtävät.

Ennen vanhaan emäntä oli se,

jolla oli navetan avaimet ja päätösvalta 

talousasioihin - niin, ja se viimeinen sana kaikkeen.

Kodin sydän jne...

;)

No juu.

Tässä minä ihan itte vielä hetkeä ennen 

kirkkoon lähtemistä.

 

Ja tässä ihana pieni urhea, erittäin reipas

 kukkaistyttö 2,5v.

<3

 

 

Hänen kanssaan tallustelimme käsi kädessä 

kirkon käytävää.

Ensimmäinen kommentti häneltä siinä matkalla:

"Kaikki katsovat minua!"

No, niin.

Hän oli innoissaan - minä taisin jännittää enemmän.

:D

Ja sitten, mie ja miun rakas miäs.

<3

 

Saippuakuplat näyttivät hurjan kauniilta 

siinä kirkon rappusilla ja varmasti tuli hienoja 

otoksia kameroilla - niitä en ole paljoa päässyt vielä 

ihailemaan, tulevat sitten kun ehtivät. 

Hih!

Nyt voinkin lopuksi paljastaa sen 

auringonkukkatehtailun tarkoituksen:

 

Häissämme ohjelmanumeroina olivat hääbingo ja tietokilpailu,

joihin tarvittiin palkintoja.

Suurin osa bingopalkinnoista oli sitä perus kahvipakettia,

kyniä, vihkoja, karkkipusseja jne. mutta halusin jotain 

erityistä lisäksi ja tietokilpailun palkinnot erikseen.

Niinpä tein tämmöisiä villasukkalahjakortteja 12kpl.

Toinen kaasoista auttoi minua vielä pari päivää ennen virkkaamaan 

noita auringonkukkia - viimeiset sain valmiiksi päivää ennen häitä.

Yksi jäi minulle muistoksi ja loput tarkoittavat sitä,

että teen talven aikana 11 sukkaparia toiveiden mukaan.

Lisäksi täytyy myös kaasoille tehdä omat.

:)

 

Eli talven bloggailutkin on turvattu.

Villasukkia luvassa.

Tämä rouvahan neuloo kunhan opiskeluiltaan ehtii!

:)

Mutta onnellisia ollaan täällä nyt.

Saatiin häälahjarahoilla ostettua uusi sänky ja vaatekaappikin,

niin saadaan pikkuhiljaa kotia järjestykseen.

Jee!

 

Ihanaa viikonloppua kaikille!

<3