tiistai 11. huhtikuuta 2017

Väliaikaisratkaisu

Olemme nyt kohta vuoden 
asuneet rakkaan mieheni kanssa  
nykyisessä asunnossamme.

Pääosin tavarat ovat löytäneet paikkansa 
tässä vuoden aikana,
mutta vieläkin on jotain juttuja laittamatta.
Tauluja puuttuu seiniltä,
ja vuoden elo ilman kokovartalopeiliäkin 
päättyi vasta viime viikolla...
Nyt tietää taas, miltä näyttää, kun lähtee ulos.

Mutta asiaan,
päätin vähän ehostaa keittiön tuoleja.




Suurin osa huonekaluistamme on sukulaisilta saatuja,
kuten tämä ruokailuryhmä.

Olen kalusteista kiitollinen
 - eihän meillä ollut vuosi sitten juuri yhtään huonekaluja.
Aikaisemmat asunnot olivat olleet vuokralla kalustettuina
niin omia ei tarvinnut hommata.




Saaduissa huonekaluissa on kuitenkin se juttu,
että ne eivät välttämättä aina vastaa omaa makua,
ja elämän jälki niissä jo näkyy.

Suurin osa saamistamme huonekaluista on kyllä ollut 
tosi hyväkuntoisia ja muutenkin mieleisiä,
mutta pieni poikkeus on ollut juuri 
tämä keittiön ruokailuryhmä.

Minua ei haittaa naarmuuntunut pöytäpinta,
koska sitä ei sitten tarvitse varoa,
eikä koiran nakertamat tuolinjalat, 
ne voi maalata - mutta tuota 
tuolien istuinosan kangasta on ollut vaikea katsella.




Kangas on karheaa ja ajan mittaan likaantunutta,
jotain juuttikankaan ja villan väliltä 
- en oikeasti tiedä mitä se on.
Oli mitä oli mutta väri, 
kuvio ja kunto eivät ole oikein napanneet.
Ja koirankarvojakin tuolit olivat kiitettävästi syöneet.

Siksipä olen jo pitkään suunnitellut 
mieleisen huonekalukankaan ostamista, 
että saisin istuinosat päällystettyä uudelleen. 
Budjetti ei ole kuitenkaan viime aikoina 
antanut yhtään periksi, 
joten olen tyytynyt vain nauttimaan siitä, 
että keittiössä ylipäänsä on tuolit.
Sehän on vain esteettinen haitta
kuten lääkäri sanoisi.




Mutta häiritseehän se, 
jos sitä joka päivä katselee.
Siispä täytyi keksiä jokin ratkaisu.
Kai mulla nyt jotain kangasta olisi varastossa... 

Hetken kaivelin kangaslaatikkoa.
Poimin sieltä ohuehkon farkkukankaan,
jota näytti olevan riittävästi keittiön kolmeen tuoliin.
(Neljäs on vaatetuolina makuuhuoneessa.)
En ole farkkusisustamisen ylin ystävä,
mutta farkku käy vähän kaiken kanssa värinsä puolesta,
ja tässä kohtaa se ajaisi asiansa.
Tarkoitushan oli saada tuoleista siistimmän näköiset.




Sitten olikin aika ruumiinavaukselle.
Istuinosat sai helposti ruuvattua irti,
mutta vanhan kankaan kiinni pitävien 
niittien irrottamiseen meni aikaa.
Ja hyi ku se vanha kangas pöllysi irrotettaessa!

Sitten vaan vanhasta päällisestä mitat,
sopivien palojen leikkaus ja operaatiota 
varten lainattu niittipyssy laulamaan.
Noin tunti meni per tuoli.

Ja ei, en vaivautunut edes siksakkaamaan 
ompelukoneella kangaspalojen reunoja, 
kun tiedän, että kyseessä on väliaikaisratkaisu.




Edelleen on siis mieleinen huonekalukangas hakusessa,
ja vielähän on se yksi tuoli jäljellä muutenkin.
Mutta ei tästä väliaikaisratkaisusta yhtään 
hullumpi tullut!




Paljon siistimmältä näyttää nyt,
vai mitä tuumaatte?

Keittiön maton kun saisi vielä vaihdettua...
Sekin on tätä ei-oo-osastoo.
Täytyy äipältä käydä hakemassa lainaan joku,
että saa tuon punaisen pesetettyä.
Ja en pitäisi kyllä punaista mattoa ympäri vuoden,
jos mulla ois joku mihin vaihtaa!
:D




Tää tuunaaja on nyt ihan tyytyväinen lopputulokseen. 
On ainakin siistit ja puhtaat ja mukavamman tuntuiset
päälliset tuoleissa.
Saa nähdä, miten käytössä kestävät.

Mutta juu, oishan tässä kaikkea hommaa.
*Kiikkustuolikin* on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa,
että siinä ei istuta.
Se oli ollut aiemmin ulkovarastossa säilytyksessä,
niin tietäähän sen, mitä käy, 
kun tuolin tuo sisälle lämpimään ja kuivaan.
Siitähän pettivät liimaukset, kun puu kuivui kunnolla.
Ja hiomista ja uutta maalia se kaipaa myös.




Riittäishän tuota tekemistä.
Ei vaan oo esim. tuommoselle hiomisprojektille tiloja
missä tehdä, niin on aina vähän säätämistä.
Joku kaunis päivä sen saa sitten kuntoon...
Ja partsia on turha vielä sisustaa,
kun nyt kesällä on tulossa julkisivuremppa.

Kaikenlaisia väliaikaisratkaisuja vähän 
väliaikaisessa elämäntilanteessa,
kun toinen vielä opiskelee ja toinen vasta valmistunut 
on toistaiseksi työtön.

Mut emmie valita.
Kivasti on asiat muuten.
On oma tupa ja oma lupa.
Vähän kerrassaan paikkoja kuntoon
budjetin ja ehtimisen ja viitsimisen rajoissa.
Turha ressata!
Ja verhoja voi vaihtaa mielialan mukaan,
niitä riittää.
;)

Saatte siis varmaan kuulla näistä tuoleista 
joskus lisää.
On vähän muitakin suunnitelmia niiden varalle.
Aikansa kaikella auringon alla.
Mukavaa viikkoa kaikille!
<3

18 kommenttia:

  1. Todella hyvännäköiset nuo uudet päälliset! Käy hyvin valkoisen kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! (: Joo, ne sopii kivasti tuolien ilmeeseen. Saa nähdä, millaiset "varsinaisista" päällisistä tulee, kun aika on. Varmaan just joku tällanen simppeli, yksivärinen kuvioton kangas on paras. Mutta tumma vai vaalea, siinäpä vielä miettimistä. (: Verhokappakin ois sitten kiva saada samaa...

      Poista
  2. Viisaasti sanot: "Aikansa kaikella auringon alla." Muistan, kun lähdin maailmalle, sain kotoa pussilakanan, tyynynpäällisen, pyyhkeen, kattilan, veitsen ja oranssin spagettisiivilän. Niillä se oma elämä alkoi ja välillä tavaraa on ollut liiaksikin. Nyt olen alkanut himmailla ja hankkiutua liiasta roinasta eroon. Ympäri mennään ja yhteen tullaan - josko sitten vanhainkodissa mulla on taas sama litania tavaroita kuin opiskelijakämppään muuttaessani ;)

    Mutta hyväthän noista tuoleista tuli - en ois ikinä osannut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saarnaajan viisauksia vähän lainasin. ;) Osuu ja uppoaa joka kerta. Ja tuoleista tuli tarkoituksenmukaiset! Ei oo vaikee homma, kunhan niittipyssyä osaa käyttää. :) Ja joo tavaraa ei passaa olla liikaa, loppupeleissä se ei tee onnelliseksi. Onneksi!

      Poista
  3. Mukavan "kasvojenkohotuksen" teit tuoleille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! (: Pienellä vaivalla vähän piristystä. Toimii!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos! (: Tuli kyllä, nyt ei häiritse katella.

      Poista
  5. Miekin tykkään noista tuoleista noin, sinisen ystävä kun oon. Ja tulihan niistä nyt huomattavasti raikkaamman näköiset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie en jostain syystä niin sinisestä välitä - sitä ei sisustuksesta muuten näiden lisäksi löydy yhtään, mutta kun on farkkua niin menettelee nyt tässä vaiheessa. Ja on ne tosiaan paremman näköiset nyt joka tapauksessa! :)

      Poista
  6. Oho, noin näppärästi sait ihan uudet tuolit! Kiva lopputulos, ja vieläpä nollabudjetilla! :)
    Nuo väliaikaisratkaisut on niiiiin tuttuja... Nytkin on sellainen tilanne päällä, kun asutaan mun suvun omistamassa talossa jossa melkeinpä ainoa meidän oma huonekalu on sänky. :D Tuntuu välillä että koko elämä on yhtä väliaikaisratkaisua, ja se pursuaa jo korvistakin pihalle... :D Mutta niillä mennään mitä on annettu, ja kiitollinen täytyy olla kaikesta siitä mitä nyt on. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, joo, kukkaronnyörit saivat jäädä rauhaan. Köyhän täytyy olla luova. :D Ja väliaikaista kaikki on vaan! Siellä on aarteesi, missä on sydämesi ja sitä rataaa. ;) <3

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos! (: Se oli tarkoituskin. Väliaikaisratkaisu on siis onnistunut. ;)

      Poista
  8. Itse sisustan ajan kanssa. Vähitellen mietin mitä mihinkin haluaisi ja mikä miellyttää jne. Silloin tulee tehtyä lopulta sellaisia muutoksia mitkä kestää aikaa ja ei ala kyllästyttämään ja toki kun pienellä rahalla tekee sopivia materiaaleja ei heti tule sopivalla hinnalla vastaan. Mutta kaunis väliaikaisratkaisu tuoleissa! Kyllä noista tuli paljon raikkaamman näköiset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä hyvä systeemi. Itsekin suunnittelen kyllä pidemmän päälle, ja yhtään ylimääräistä huonekalua ei meillä ole! Tähän väliaikaisratkaisuunkin yksi syy oli myös se, että näen, mitä tuolit ovat syöneet ja miten uuden kankaan laittaminen käytännössä onnistuu. Parempi harjoitella ensin, että tulee varmasti hyvät! ;) Ja kiitos, kyllä olen itsekin tyytyväinen.

      Poista
  9. Kyllä kannatti tuunata tuolit. Pienilläkin muutoksilla saa ihanaa ja raikasta ilmettä. Hyvää pääsiäistä.

    VastaaPoista

Penni ajatuksistasi! (: