Kasvivärjäystä osa 2. - lupiinin lehdet

Terkkuja värjäyskattiloiden ääreltä!

Maaliskuun lopulla sipulinkuorilla värjäämäni 

aurinkoiset kerät ovat saaneet jotain 

vihertävää kaverikseen.

Kävin nähkääs hakemassa ison kattilallisen

lupiinin lehtiä

 - niitä kun kehtaa leikellä 

vaikka lenkkipolun varrelta.

Lupiinit ovat vieraslaji,

 eli toisin sanoen rikkakasveja.

Lehdet saivat ensin liota kattilassa useamman tunnin,

ja sitten keittelin värjäyslientä tunnin verran,

ja annoin sen jäähtyä.

Seuraavaksi lisäsin alunalla esipuretetut langat 

(luonnonvalk. Nallea) sekaan,

ja taas lientä keiteltiin tunti (80-90 asteessa).

Lopuksi annoin lankojen lillua ja jäähtyä liemessä 

vielä seuraavaan päivään asti.

En muuten tällä kertaa siivilöinyt lientä,

kun siitä ei tullut kovin vahvaa,

vaan annoin lehtisilpun olla siellä lankojen seassa,

jotta kaikki mahdollinen väri irtoaisi.

Roskat lähtivät tosi hyvin pois jo huuhtelussa.

Ekaan huuhteluveteen lisäsin hieman pyykkietikkaa,

jotta viimeisetkin värinrippeet tarttuisivat kiinni.

Sitten huuhtelin vielä ihan vaan vedellä,

ja väriä ei lähtenyt enää yhtään.

Väriliemikin oli jo tosi väritöntä.

Kaikki kiinnittyi, mikä lehdistä irtosi.

Lopputulos vähän jännitti.

Väriliemessä lanka näytti sellaiselta 

kylmältä keltaiselta.

Kun nostin langan liemestä pois ja huuhtelin 

etikkavedessä, niin väri muuttuikin vihreäksi.

Vihreää itse asiassa tavoittelinkin,

mutta arvelutti silti, tuleeko langasta kuitenkin 

kuivuessaan keltaista.

Ei sekään olisi haitannut,

mutta olen iloinen,

että langasta tuli lopulta melko heleä ja

raikas vaaleanvihreä.

Toki väri taittaa vahvasti keltaiseen,

mutta on silti selkeästi vihreä.

Kuvissa valo laimentaa väriä jonkin verran,

luonnossa väri on yllättävän kirkas,

mutta saatte nyt kuvan ainakin siitä vihreydestä.

Hih. Värjäri on tyytyväinen!

Tämä vihreä itse asiassa kuiskuttelee 

minulle hieman siihen suuntaan,

että väri voisi olla ihana pitsisukissa.

Mitäs mieltä olette, oisko pitsisukka-ainesta?

Minusta sävy ja vaaleus olisivat  

omiaan pitsineuleeseen.

Pitsi erottuisi kauniisti.

Ja hei, arvatkaas mitä, mulla on

nyt uusi paitaprojektikin aluillaan.

Löysin yllätyksekseni Novitaknitsistä

mielenkiintoisen, 

saumattomana neulottavan *paitamallin*,

joka sopii myös sille Suvi-langalle.

Semmoinen ois nyt sitten työn alla,

ja olen siitä aika innoissani.

Kesemmällä täytyy muuten värjäillä myös lupiinin 

kukilla ja kokonaisilla kasveilla lehtineen päivineen,

ja toki muitakin kasveja on tarkoitus testata.

Millaisia kesäneulesuunnitelmia teillä on?

Mukavaa loppuviikkoa!

<3

Kasvivärjäystä osa 1

Hyvää viikonloppua blogiystäväiset!

Kevät lienee tullut, 

mikäli sääennusteita on uskominen.

Ja tuntuuhan se nyt muutenkin! Jihuu!

Sen kunniaksi pääsette mukaan

pieneen väri-ilotteluun.

Olen nimittäin värjännyt hieman lankaa

sipulinkuorilla.

Aurinkoa teille olkaa hyvät.

Kasvivärjäys on kiinnostanut minua oikeastaan

siitä lähtien, kun moisesta kuulin.

Ajatus kokeilemisesta on muhinut jo pitkään mielessä.

Nyt olivat tähdet viimein oikeassa asennossa,

joten pääsin sitä kokeilemaan.

Kevään leiritienestit mahdollistivat alunan

(puretusaine, auttaa värejä kiinnittymään)

ja sopivan lämpömittarin ostamisen.

Lisäksi kuin tilauksesta porukoiden vanha liesi

meni lopullisesti rikki, ja he vaihtoivat induktiolieteen,

joten äiti auliisti lahjoitti minulle sitten vanhat

induktiolle sopimattomat kattilansa värjäyskattiloiksi.

Niin, ja sipulinkuoria olen kerännyt kurkkupurkkiin

vuodenvaihteesta lähtien,

joten niitä oli yllättäen sopiva satsi

ensimmäistä kokeilua varten.

Ei kun tositoimiin. Näin se tapahtui:

Päivä 1:

Lankojen esipuretus.

Luin netistä, että esipuretuksella saa parhaita tuloksia,

eli pysyvimpiä värejä. Otin siitä vaarin.

Tehdään nyt sitten kunnolla kun kerran tehdään.

Siispä kattilaan kädenlämpöistä vettä.

Sitten alunan sekoittaminen 

pariin desiin melkein kiehuvaa vettä.

Alunaa noin 16g/100g lankaa.

Alunaseos kattilaan ja 

(huuhdellut, tarpeen mukaan pestyt)

langat perässä.

Kuumennetaan hissukseen 80-90 asteeseen ja

keitellään tunti noissa asteissa. Ei saa kiehua.

Annetaan jäähtyä yön yli.

Päivä 2:
Väriliemen keittely ja värjäys.

Ensin huuhdellaan puretetut langat.

Itse jätin ne myös lillumaan siksi aikaa,

kun touhusin kaiken muun valmiiksi.

Sitten keitellään väriliemi.

Sipulinkuorille riittää noin 30-60min.

Mie keittelin tunnin, 

kun kuoria oli kuitenkin suhteellisen vähän.

Jos olisin muistanut, 

olisin liottanut kuoria yön yli ensin,

mutta lähti väriä onneksi ihan näinkin!

Liemestä tuli vahvan teen väristä.

Sitten annetaan liemen jäähtyä ja noukitaan

kuoret pois - vanha teesiivilä oli kätsy tässä.

Olennaista näissä jäähdyttelyissä on se,

että lankoja ei rääkätä vaihtamalla lämpötilaa

liian nopeasti.

(Kunnon villalanka voisi huopua.

Nämä Nallet nyt kestävät vähän ronskimpaakin

käsittelyä...)

Jäähtyneeseen ja siivilöityyn 

liemeen laitetaan kosteat langat,

ja taas nostetaan lämpö sinne 80-90 asteeseen

ja annetaan lillua siellä tunti.

Ja taas jäähdytellään seuraavaan päivään,

mikäli toivotaan vielä syvempää väriä.

Minähän toivoin, varman päälle.

;)

Päivä 3:

Langat kuivumaan!

Märkinä ne näyttivät tältä.

On aika hauskaa seurata, miten värit muuttuvat

värjäysprosessin eri vaiheissa!

Päivä 4:

Kuivat langat keritään ja niitä ihastellaan.

Lopulliset värit ovat selvillä.

Ja tadaa, tällaisia minun langoista lopulta tuli.

Harmillisesti en kyllä saanut värejä toistumaan

kuvissa ihan täydellisesti.

Nämä vyyhdeille kieritetyt langat

 ovat selkeimmin tasaisen oranssinkeltaisia,

niiden pohjana oli luonnonvalkoista Nallea.

Tämä isoin, 50g pallero taas on livenä sellainen

ruosteenkirjava, vähän sinappinen.

Pohjavärinä tuollainen haaleanvaalea beige,

joka märkänä näytti ihan harmaalta,

kuten ämpärikuvasta näittekin jo.

Tuo pieni pallero taas on kaikkein oranssein,

koska sen pohjana oli se oikein latkunkeltainen Nalle-jämä,

jolle en ollut löytänyt mitään fiksua käyttötarkoitusta.

:)

Niin ihania ja aurinkoisia kaikki!

Mitähän näistä tekisin?

Onko ehdotuksia?

Onni on, että kasvivärjäyksen helpoimmassa

päässä on näitä minun suosikkivärejäni.

Aion myös ehdottomasti värjätä lisää.

Erityisesti odotan, että perheenjäseniltä

tilaamani punasipulinkuoret pääsevät käyttöön.

Niillä pitäisi saada sellaista ihanan vihreää.

Ja juu, hyödynnän häikäilemättä suhteita

saadakseni tällaisia aarteita.

Toki kaupoistakin käsittääkseni saisi 

sipulinkuoria sen kun hakisi vaan.

Hih. Olen tyytyväinen tähän ekaan kokeiluun.

Seuraavana odottaa valmiiksi puretettu toinen

puolikas tuosta rusehtavapohjaisesta langasta.

Lisääkin saan puretettua vaikka hur mycket,

koska ostin alunaa vähän isomman satsin kerralla.

Notta semmosta mulla tällä kertaa.

Nyt mie jatkan koulinta- ja kylvöpuuhia.

Näkemisiin! Nauttikaahan auringosta!

Seuraavan kerran palailen tänne varmaan viikon päästä,

kun Tajunnanvirta-KAL on saatu vihjeiden

osalta taputeltua.

<3