Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukukkia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukukkia. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Arvonnan voittaja ja kevätfiilistelyä


Järjestin blogin joulukalenterin 
24. luukussa sukka-arvonnan,
johon pystyi osallistumaan kertomalla,
mikä oli oma suosikkiluukku ja miksi.

Tuo arvonta on nyt päättynyt,
ja onnetar suosi tällä kertaa
seuraavaa kommenttia:

Kati 30. joulukuuta 2017 klo 21.08
Tämä luukku, koska nuo sukat on tosi hienot! 
ksefedini@suomi24.fi

Paljon onnea Katille!
Sähköpostia lähtee hänelle tuota pikaa.
Mikäli en kuitenkaan viikon kuluessa saa vastausta
meiliin, arvon uuden voittajan.




Suuri kiitos kuuluu myös ihan kaikille kyseistä 
postausta kommentoineille 
ja joulukalenteria seuranneille!
Kommenttejanne oli ihana lukea.
Ne lämmittävät mieltä varmasti pitkään.
<3

Ja mitä parhaaseen luukkuun tulee,
niin äänestyksen perusteella erityisesti 
tykättiin 8. luukun raitakynttilöistä,
12. luukun karkkipurkista,
18. luukun puhdistuslapuista säilytysrasiassa 
sekä tietysti luukusta 24.
Myös moni muu luukku mainittiin,
joten jokaiselle taisi löytyä 
kalenterista jotakin mieluista.
Kiva niin. 
:)

Kokonaisuutena joulukalenterin tekeminen 
oli itselle tosi myönteinen kokemus.
Aion tehdä kalentereita vastaisuudessakin,
mutta seuraavaa en tälle vuodelle vielä lupaa.
Ideoiden kerääminen ja toteuttaminen 
vievät paljon aikaa, ja on siinä oma hommansa 
olla 24. päivää kiinni blogimaailmassa.
Harkitsen ja pohdiskelen siis vielä.




Vuosi on onneksi niin alussa,
että hyvin ehdin tuumaillakin.

Jees.
Mutta hei, meille on tullut kotiin jo kevät!
Kuusi ja koristeet on pakattu laatikoihin,
ja keittiön jouluverho ja pöytäliina otettu pois.
Tilalle vaihdoin mustan kevyen kapan ikkunaan
ja vihreän pöytäliinan pöydälle.




Joku blogia kauemmin seurannut saattaa muistaa,
että tämä *vihreä kangas* oli edellisessä asunnossamme 
*verhona*, ja silloin jo tuumasin,
että kun tankokujan purkaa,
niin tästä saa kauniin pöytäliinan.

Nyt on tankokuja purettu pois,
 ja kangas pääsee oikeuksiinsa.
Pala oli nimittäin lyhyt verhoksi.
Ja ei sen puoleen, tämä on myös näköjään vähän 
leveähkö pöytäliinaksi meidän pöydälle,
mutta en millään jaksaisi kaventaa...
:D

Saa mennää nyt tällaisena siihen asti 
kunnes sotken!





Joulusta muistona ovat ainoastaan amaryllikset,
jotka ilahduttavat vielä pitkään
- toivottavasti myös ensi jouluna.
Hontelovartiset katkaisin maljakkoon ja tämä 
ei liikaa kasteltu yksilö saa pysyä ruukussaan.

Mutta kevättä kohti mennään jo!
Siltä ainakin tuntuu nyt,
kun meilläpäin paistaa aurinko ja 
on ihana pikkupakkanen.
:)

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

17. luukku: Joulusiivouksen jälkeen


Ihanaa  ja tunnelmallista 
3. adventtisunnuntain iltaa!
<3

Tämän päivän luukku sai odotuttaa 
itseään iltaan saakka hyvästä syystä:
meillä tehtiin tänään joulusiivous.





Miehen kanssa siivosimme yhdessä.
Pyyhittiin pölyt, mies imuroi ja mie pesin lattiat,
vietiin roskat ja pahvit,
laitettiin tavarat paikoilleen,
vaihdettiin lakanat.

Ja ihan ilman riitelyä, kuten mies totesi 
vielä kauppareissulle lähtiessämme!
Reseptinä rakkaus... Eiku.
Emme me lähtökohtaisesti riitele siivouksesta,
mutta onhan se mukavaa ja kitkatonta niin,
että on sovittu etukäteen minä päivänä siivotaan,
ja sille päivälle ei ole suunniteltu mitään muuta.
Silloin saa siivota rauhassa, ilman kiirettä.

Saattaapa tuosta jopa nauttiakin,
kun yhdessä tehhään...
;)




Lisäksi tykkään tehdä joulusiivon 
mieluusti viikkoa ennen h-hetkeä.
Saapi sitten keskittyä olennaiseen,
kun ei hössötä just ennen aattoa.
Tietysti vessa ja sauna siivotaan vielä
tässä viikolla,
mutta suurin urakka on jo hoidettu.
  



Siivouksen kunniaksi silitin 
jopa punaisen pellavapöytäliinan keittiöön!

Olen vähän arka käyttämään isoja pöytäliinoja,
kun miul ei oikein ole kuin parempia juhlaliinoja.
Nyt kuitenkin tuumailin itsekseni,
että turha tätäkin liinaa on laatikossa hillota
- itsepähän minä sen todennäköisemmin sotken jos sotken,
ja toisekseen pyykkikone on olemassa.

Että jos nyt nauttisin vaan,
kun kukat ja kynttilätkin ovat niin kauniita
liinaa vasten.
Kukista puheen ollen,
tämä valkoinen kerrottu ritarinkukka on kyllä 
ihan valtavan kaunis!




Vaaleanpunaiset hyasintit ehtivät jo kukkia,
mutta miehen mielestä ne olivat niin kivoja,
että hankimme vielä uudet vaaleanpunaiset tilalle.
Niistä tulee kuulemma lapsuus mieleen.
:)

Hih, toistaiseksi uskallan myös uskoa siihen,
että tummanpunainen, sipulista kasvatettu amaryllis 
avaa ekan kukkansa jouluksi.
Se on kasvattanut kaksi vanaa,
ja nuput näyttävät lupaavilta.

Kirjahyllyn päällä ihastuttaa myös tämä violetti sintti,
josta näittekin kuvia jo edellisessä luukussa.




On muuten mielenkiintoista,
miten erilainen tuoksu oli niissä vaaleanpunaisissa 
ja tässä violetissa!
Toisaalta sama, mutta vaaleanpunaisten tuoksu 
oli ikään kuin lempeämpi ja miedompi.
Hyvähän tämä violetin syvempi ja vahvempikin tuoksu on,
mutta me miehen kans 
tykättiin molemmat enemmän siitä 
vaaleanpunaisten tuoksusta.

Ah, nyt mie nostan jalat ylös,
otan glögimukillisen käteen ja nautin illasta
sekä puhtaan kodin ja kukkien tuoksusta!

Huomisen postaus tulee sitten joskus päivällä,
kun tänään en ehtinyt 
valoisaan aikaan kuvia ottaa.
;)

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

10. luukku: Toinen adventti


Hyvää 2. adventtia!
<3




Meillä toiseen adventtisunnuntaihin saatiin herätä 
hyasintin tuoksussa.




Ensimmäiset kukat aukesivat eilen,
ja yön aikana ihanan jouluinen tuoksu on levittäytynyt 
keittiöön ja olohuoneeseen.




Vähän pääsivät varret näissä venähtämään,
mutta kauniita ovat minusta silti.
Tänä vuonna valitsin näitä vaaleanpunaisia,
kun tuo pian ensimmäisen kukkansa avaava amaryllis 
on valkoinen, niin on sitten eri värisiä 
kukkia ilahduttamassa.




Tämä päivä meneekin varmaan aika rauhakseltaan,
kukkia katsellessa.
Kirkkoon en tänään jaksanut lähteä,
olen ollut jotenkin ihan väsyksissä koko viikonlopun.




Ei se kyllä mikään ihme ole.
Torstaipäivä meni Helsingissä,
 perjantaina oli yhdet hautajaiset suvussa 
ja tänään saimme vielä 
yhden suru-uutisen erään geokätköily-ystävän poismenosta.

Jälkimmäisin on nyt se raskain asia,
vaikkakaan ei suinkaan odottamaton.
Tälle ystävälle, eräälle vanhemmalle rouvalle,
sytytän kynttilän tänään.




Ja vaikka en kirkkoon lähtenytkään,
 voin itse samastua yhteen vaihtoehtoon 
päivän rukouksesta:

Herramme Jeesus Kristus.
Sytytä sydämiimme ilo siitä,
että tulet pian kirkkaudessasi.
Anna tämän tietoisuuden
rohkaista meitä silloinkin,
kun kaikki on pimeää emmekä löydä tietä.
Tule pimeyteemme ja tuo sinne
paluusi kirkkauden häikäisevä valo.
Sinun on kunnia, valta ja voima ikuisesti.
Aamen.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

3. luukku: Adventtiasetelma


Ihanaa ja siunattua 
ensimmäistä adventtia!
<3

Kolmannessa luukussa sytytetään tänään 
ensimmäinen adventtikynttilä.




Miulla on tänä vuonna tällainen hyvin 
pelkistetty, riisuttu adventtiasetelma.
Neljä tavallista kruunukynttilää,
miähen tuoksukynttilöistä säästetyt ja puhdistetut lasikipot,
ainoat kotoa valmiiksi löytyvät koristekivet,
(joiden värit riitelevät kaiken muun kanssa)
sekä Saaremaalta kesällä tuodut kolme kiveä.

Ei ehkä se kaunein asetelma,
mutta saapi ainakin oman mielen virittymään adventtiaikaan.
Ja onhan minulla nyt näitä joulukukkia!
Ne sulostuttavat asetelmaa sitten,
kun aukaisevat kukkansa.




Nuo Saaremaalta tuodut kivet ovat itselleni merkitykselliset. 
Ne tuovat mieleen muistoja kesän Viron riparilta,
 jossa olin kesäteologina töissä.
Siitä reissusta voi lukea postauksen *täältä*.
Kivet vievät ajatukseni matkustamiseen,
mutta myös vahvasti evankeliumin ja joulun sanoman äärelle.
Niissä yhdistyy mun mielessä se,
että Kristus on läsnä kaikkialla,
oli elämäntilanne ja paikka mikä tahansa.




Näillä aatoksilla lähdin myös aamulla kirkkoon.
Tiesittekö, että 1. adventti on vuoden suosituin kirkkopyhä?

Ensimmäinen adventti, jonka teemana on nöyryys,
 aloittaa uuden kirkkovuoden,
ja päivän evankeliumit liittävät pääsiäisen ja joulun yhteen
- eka adventti ja palmusunnuntai kertovat samasta aiheesta,
ja joulukin saa merkityksensä vain
Kristuksen sovitustyöhön ja ylösnousemukseen valossa.

Että eivät ne toisistaan irrallisia juhlia ole.
Pääsiäinen on joulussa läsnä! :)




Nyt on siis katse suunnattuna kohti joulua,
mikä on tänään alkavan adventtipaastonkin ydinajatus.




Mitä adventtiaika sulle merkitsee?
Onko sulla adventtiasetelma kotona?
:)