torstai 13. joulukuuta 2018

13. luukku: Pallokynttilät


Hyvää Lucian päivää!

13. luukussa ei tarjota sahramipullaa,
mutta kynttilöitä löytyy.
Esittelyssä ovat pallokynttilät,
jotka tein kynttilämuottien avulla
vanhoista kynttilänjämistä.





Eräs sukulaiseni oli tilannut noin vuosi sitten
jostain itselleen kynttilämuotteja,
ja kun niitä ei saanut kuin isoissa erissä,
niin hän lahjoitti muutaman ylimääräisen muotin minulle.

Silloin olin juuri saanut viime syksyn 
kynttilävalut tehtyä ja kynttilänjämät käytettyä,
joten en heti päässyt muotteja testaamaan.

Testaus saikin jäädä ihan viime viikkoon asti,
mutta ajoitushan olikin juuri sopiva.




Muotit näyttävät vähän avaruusaluksilta,
mutta sehän ei menoa haittaa.
Ne ovat oikein käteviä, kunhan niitä oppii käyttämään.
Jälleen pari juttua meni vähän kantapään kautta,
mutta suht onnistuneita kynttilöitä tuli kumminkin.

Punaisista palloista tuli oikein jouluisia,
ja jostain syystä sain niihin aikaiseksi tuollaisen
hauskan eläväisen rustiikkisen pinnankin.
Näistä en tosin tiedä, mitä kynttilänjämiä sisältävät,
koska nämä on tehty äidin kattilan pohjalle
jättämästä massasta,
johon lisäsin kyllä vielä omia ja äiskän mukaani
laittamia jämiä.

Juu, me käytämme samaa vanhaa perunakattilaa,
vaihdellaan aina sen mukaan, kumpi tarvitsee.
Samoin on tämän tonttutarjottimen laita.




Harmaa ja vihreänharmaa kynttilä eivät
saaneet samanlaista röpelöpintaa kuin punaiset,
mutta muuten niistä tuli kauniita.
Kiiltävät hauskasti!

Lisäksi harmaan kynttilän pinnalle jäi kivasti
tuommoista hopeista täplitystä,
kun eräs kynttilä oli ollut pinnaltaan
sellainen hieman hopeanvärinen.
Suurimman osan siitä mujusta nypin massasta pois,
mutta pienin muju sai jäädä,
ja se painui muotin pohjalle.





Söpöjä kynttilöitä tuli!

Sitä en osaa kuitenkaan vielä sanoa,
kuinka nätisti nämä palavat.
Siksi nämä jäävätkin ihan omaan käyttöön,
kun ovat tällaisia harjoituskappaleita.
Testaillaan.




Ja ai miten ne keltaiset kynttilät niissä
munanmuotoisissa muoteissa?
No, sen näette vasta pääsiäisenä.
Erään karkkipurkkiin valetun kynttilän 
näette ehkä vielä ennen joulua.
;)

Tunnelmallista päivää!
<3

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

12. luukku: Pitsiverhosta hedelmäpusseiksi



Joulukalenterin puoliväli, aika rientää!
Kahdennestatoista luukusta paljastuvat
 kestohedelmäpussit,
jotka olen ommellut vanhasta ruusukuvioisesta
pitsiverhosta.





Kun olin menestyksekkäästi saanut lyhennettyä
keittiön pöytäliinan ja ommeltua pari uutta
tyynynpäällistä,
uskaltauduin ajattelemaan,
että nyt olisi hyvä hetki kokeilla myös 
kestohedelmäpussien ompelemista.

Minulla oli tätä projektia ajattellen 
juuri sopiva vanha (jo hieman leikelty)
pitsiverho tallessa.
Ja niin hyvässä tallessa olikin,
että etsin monta päivää, ennen kuin muistin,
mihin olin sen jemmannut.
:D





No, löytyihän se lopulta.
Sitten vaan leikkaamaan kangasta kaupan
kestopussin mittojen mukaan (suunnilleen) ja 
kaivelemaan nauhapurkista sopivan pituisia
kiristysnauhoja.
Farkkukankaan palasta leikkasin ja ompelin 
myös pariin pussiin erillisen hintalappuläpyskän,
mutta aika hyvin tuntui tarra pysyvän ihan
pitsissäkin, kun testasin.

Katsoin netistä vähän erilaisia ompeluohjeita,
ja lopulta sovelsin itse loput sen mukaan,
miten minusta tuntui helpoimmalta tehdä.

Kunhan kankaan reunat on huoliteltu kunnolla,
niin tällaiset pussukat ovat melko helppoja ommella.
Tosin, nauratti kun jossain ohjeessa sanottiin,
että aikaa tarvitaan noin 10min per pussukka.
Mulla tais mennä ainakin parissa ekassa tunti
per pussi.
:D

Mutta mie oonki ihan alottelija tässä
ompeluhommassa, joten kaikkeen menee aikaa,
mm. välienselvittelyyn ompelumasiinan kanssa...





Mutta hyvinhän nämä lopulta onnistuivat.
Itse olen tosi tyytyväinen.
Kehtaan sujauttaa näitä joulupaketteihin!
Yhden jätän ihan omaan käyttöön,
kun näitä saa olla aina laukun pohjalla monta.

Ja mikäpä estää käyttämästä näitä 
myös tällaisenaan lahjapussukkana?
Jotain kivaa sisälle ja vaikka pakettitarra kylkeen,
vink vink. ;)





Toimii!

Oletko sinä tehnyt kestopusseja itse?
Entä mitäpä sujauttaisit tällaiseen
lahjapussukkaan?
:)

tiistai 11. joulukuuta 2018

11. luukku: Kortteja



11. luukussa ovat esittelyssä joulukortit,
jotka tänä vuonna lähtivät postitontun matkaan.




En tänä vuonna askarrellut joulukortteja itse,
vaan valitsin kaupan korttihyllyistä mieleiset.

Kuten kerroin kolmannessa luukussa, 
niin rakastan postikortteja.
Niiden saaminen lämmittää kovasti,
 mutta tykkään myös niiden valitsemisesta tosi paljon.
(Tunnustan: joskus jopa enemmän kuin niiden askartelusta!)




Kortin kuva, aihe, tunnelma - niillä on väliä.
Ajatukseni korttien valinnassa on se,
että niiden pitää jollain lailla kuvastaa saajaansa
tai vaikkapa tunnetta,
joka saajaan liittyy.




Nappaan usein mukaan eri vaihtoehtoja samantyylisistä
korteista, ja valitsen sitten vasta kotona tarkemmin, 
mikä kortti kenellekin lähetetään.
Niitä on kiva vielä kotona käydä ajatuksella läpi,
ja tässä tapauksessa myös kysyä vielä miehen mielipidettä,
että mitkäs kortit vaikka appivanhemmille valitaan.





Ihan kaikki kortit eivät päässeet näihin kuviin,
mutta se ei johdu sensuurista,
vaan siitä, että niitä jäi epähuomiossa osa
kuvien ottamisen ajaksi siihen punaiseen kirjekuoreen...

Kirjekuoren muuten postitin ajoissa marraskuun lopulla,
joten toivon mukaan kortit ovat jo perillä,
tai ainakin pian ovat.

Hih. Joskus kun joulukortteja tipahtelee
postilaatikkoon vielä tammikuussakin!
Toivotaan, ettei matka ihan niin kauan kestä.

Joko sinä olet saanut joulupostia?
Minä sain ensimmäisen kortin eilen.
:)

maanantai 10. joulukuuta 2018

10. luukku: Tiskiliinasetti


10. luukussa on pehmeä paketti.




"Pakettiin" olen kääräissyt kolme 
erilaista itse tehtyä tiskiliinaa.

On punainen, kanervanpunainen ja musta:
sopivan mutta ei liian jouluinen setti.




Liinat ovat kaikki syntyneet (ainakin osittain) 
tässä syksyn aikana erinäisillä junamatkoilla samalla,
kun pistin myös opintoja pakettiin.

Punainen ja musta liina on virkattu ohjeilla,
jotka ovat kirjassa Raikkaat rätit.
Punaisen liinan malli on nimeltään Tähdenlento,
ja mustan liinan malli on Metsänpohja.
Kanervanpunainen liina on puolestaan neulottu
ihan tavallisena helmineuleena.





Punaiset liinat on tehty Blend Bamboo -langalla,
ja musta liina on Novitan Cotton Bamboo -langasta.
Molemmat langat olen omissa tiskiliinoissani
todennut toimiviksi.
Niiden käyttöominaisuudet paranevat muutaman
pesun jälkeen,
ja tähänkin pakettiin liitän ohjeen pesusta
ennen käyttöönottamista.




Näköjään liinat vähän kupruilivat,
kun niitä kuvasin, 
mutta eipä niitä ole edes kasteltu vielä,
ja ne ovat olleet taiteltuna säilössä.
Ne muotoutuvat sitten käytössä.




Minusta tästä tuli aika ihana paketti.
Nättiä ja käytännöllistä,
eivätkä nämä kaipaa erillistä paketointia,
kun on värejä ja pintakuviota muutenkin,
sekä sopiva pätkä silkkinauhaa.

Piristäisikö sinua tällainen paketti?
Oletko tehnyt tai aiotko vielä tehdä
tiskiliinoja jouluksi pakettiin tai itselle?
:)

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

9. luukku: Toinen adventti


Hyvää ja siunattua toista adventtia!
<3




Kaksi kynttilää on sytytetty,
vasta nuppujaan availevat valkoiset hyasintit
levittävät vienosti tuoksuaan keittiöön
ja aamuhämärä kirkastuu hiljalleen päiväksi.

Päivä on täällä meillä tosin harmaa ja sateinen,
mutta se ei kynttilänvalossa masenna.




Kuten ensimmäisenä adventtina kerroin,
niin nämä adventtisunnuntaiden luukut ovat
 tällaisia hengähdysluukkuja,
joissa saat sinäkin siellä ruudun toisella
puolelle hengähtää hetken mun kanssa,
jos siltä tuntuu.
<3




Itselleni tämä pyhä on juuri nyt ihan paikallaan.
Vaikka olenkin ollut ns. vapaalla koko viikon,
niin kauheasti on pyörinyt ajatuksia päässä
niin tulevan valmistumisen takia kuin muutenkin.

Jopa blogin kanssa olen ollut vähän turhautunut.
Tiedättehän, jokaisen bloggarin ajoittainen ahdistus.
Tällä viikolla huomasin myös miettiväni,
onko tämä joulukalenteri mistään kotoisin!

- Bah, humbug! sanoisi herra Scrooge
moisille ajatuksille.

Niinpä, joskus sitä vaan jää pohtimaan turhuuksia.
Teitä ihania lukijoita on siellä vaikka kuinka,
se kertoo jotain!
Teillehän minulla on ilo ja kunnia blogiani
kirjoittaa ja joulukalenteria tehdä.
Muistin virkistykseksi kävinkin lukemassa
viimevuotisen kalenterin vikan luukun kommentit,
ja kummasti alkoi sydäntä lämmittää!
Tuli hyvä mieli. Siitä oli hyvä jatkaa.
<3





Tänä adventtisunnuntaina olenkin siis ottanut
irtiottoa arkisista ajatuksista,
ja suunnannut katsetta joulua kohti ihan 
konkreettisesti.

Kävin kuulkaas messussa! 
Tässä teille pari kuvaa 
pienestä mutta erittäin sympaattisesta 
ja tunnelmallisesta Kouvolan Käpylän kirkosta,
jossa kannattaa ehdottomasti vierailla,
mikäli keskuskirkon rumuus ahdistaa,
tai jos aamulla nukuttaa, 
niin kuin minua nukutti tänään.
Käpylän kirkossa on jumalanpalvelus usein klo 13.

Sen takia tämä luukku aukeaakin nyt tavallista
myöhemmin.
;)




Se ei kuitenkaan haittaa,
koska ehditte mun kanssa mainiosti kirkkokaffelle!

Kaffet olisi ollut tarjolla Käpylässäkin,
mutta minä lähdin käppäilemään suoraan kotiin
kunnon vesisateessa ja loskassa.
Hyh! Mutta kotona odotti kuppi kuumaa.

Sen halusin juoda teidän kanssanne,
ja kysyä, että mitä teille kuuluu?
Miten on sinun viikkosi mennyt?
:)




Alpo Noposen sanoin ja Leevi Madetojan
sävellyksin vielä...

Arkihuolesi kaikki heitä,
mieles nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa.

Syttyi siunattu joulutähti
yöhön maailman raskaaseen,
hohde määrätön siitä lähti,
viel´ on auvona ihmisten;
kun se loistavi lasten teille,
päilyy järvet ja kukkii haat,
kuusen kirkkahan luona heille
siintää onnelan kaukomaat.

<3

lauantai 8. joulukuuta 2018

8. luukku: Paperisydämet



Kahdeksannessa luukussa 
roikkuu kultaköynnöksen seassa 
vanhan kirjan sivuista askarreltuja
sydänkoristeita.
:)




rmäsin tällaisiin sydämiin Pinterestissä,
jossa vastaan tuli kuva pienestä pöytäkuusesta,
jonka koristeena oli 
pelkästään tällaisia paperisydämiä.

Se oli tosi söpö kokonaisuus,
joten päätin kokeilla koristeiden askartelua itsekin.




Omani tein seuraavalla tavalla:
Leikkasin vanhan kirjan sivuista 6kpl sydämiä.
Piirtämisessä käytin apuna piparimuottia.
Taitoin sydämet yhden kerran keskeltä pystysuoraan
ja liimasin yksi kerrallaan sydämen puolikkaat
yhteen niin, että muodostui kuusi sakaraa.
Nauhat (vanhoja paitojen ripustuslenkkejä)
liimasin aina sopiviin väleihin.



Myös vanhojen kirjojen kuvitus on
hauskaa ja kaunista matskua koristeisiin!


Tosi helppoa ja nopeaa,
mitä nyt kohdistamisessa pitää olla tarkkana.

Sama idea onnistuu muillakin kuvioilla,
esimerkiksi ympyrät ja vaikkapa kuuset
toimivat tässä koristemallissa oikein hyvin.
Sakaroiden määrää voi itse helposti säätää
muuttamalla kuviolappusten määrää.
Min kirjansivut olivat niin ohuita,
että katsoin parhaaksi tehdä useamman sakaran,
jotta koriste olisi tarpeeksi jämäkkä.
Samaa ideaa voi käyttää myös korttiaskartelussa.

Että ei kun kokeilemaan,
jos vielä on jokin nurkka tai vaikka 
paketti koristusta vailla!

Nämä minunkaan sydämet eivät todennäköisesti
jää tuohon huonekasviin roikkumaan,
vaan laitan niitä lahjakassien mukaan.
Tai mistäs sen tietää, 
vaikka jäisivätkin tuohon...
;)

perjantai 7. joulukuuta 2018

7. luukku: Joulukuusi


Luukussa seitsemän kilmaltelee
koristeltu joulukuusi.
:)




Pidimme tällä viikolla miehen kanssa 
perusteellisen joulusiivouspäivän,
ja puhtaaseen kotiin oli ihana tuoda sitten
myös joulukuusi.

Minulla on tapana koristella kuusi 
aina näin joulukuun alussa.
Uskallan sanoa sitä jo tavaksi,
koska tämä on jo viides joulu peräkkäin,
kun niin teen.




Tykkään, että kuusta ehtii katsella ja 
sen valossa tunnelmoida vähän kauemmin
kuin vain viikon tai kaksi aatosta alkaen.
Adventtikynttilöiden ohella kuusi kuuluu
miun joulun odotukseen.





Tänä vuonna kuusen oksilta löytyy 
tuttuja koristeita sekä muutama ihan uusi.
On ekat hankkimani sydämet ja pallot,
viime vuonna virkkaamani 
sekä kaksi häälajaksi saatua
Pentikin lasienkeliä.
Ne ovatkin koristeista rakkaimmat.

Tänä vuonna kuusi sai muutaman siipiveikon lisää,
nimittäin kolme pienempää, 
samaan sarjaan kuuluvaa lasienkeliä.






Eivätkö ne olekin hellyttäviä?
Ihan kuin pieni enkelikuoro kuusen oksilla,
kun niitä on nyt niin monta.

Ja vielä on jotain muuta uutta kuusessa,
nimittäin useampia palloja, jotka ostin kirpparilta.
Tässä viimeisessä kuvassa on yksi niistä,
tällainen kauniin punaruskea.

Kuten kerroin aiemmin, 
niin hankin kirpparipalloja askartelukäyttöön,
mutta näiden kanssa kävi niin,
että olivat niin hyväkuntoiset ja hyvän väriset,
että ne pääsivät nyt ihan palloiksi pallojen paikalle.
On tällaisia kiiltäviä rusehtavia, mattapintaisia
viininpunaisia sekä pari sellaista pintakuvioitua
retropalloa, joista ei nyt tullut kuvaa.
Ehkä jossain toisessa luukussa sitten!




Nih. Ihan vaan tällaista tunnelmointia
tässä luukussa!

Milloin sinä koristelet kuusen ja
millaisia koristeita siun kuusessa on?
Entä millainen on rakkain joulukoristeesi?
:)

torstai 6. joulukuuta 2018

6. luukku: Sinivalkoiset Anelmaiset


Kuudennessa luukussa on päivän teemaan sopivat
 sinivalkoiset sukat, ensimmäiset Anelmaiset,
jotka olen koskaan neulonut.




Anelma Kervisen suunnittelemat
Anelmaiset (tai Anelman kukkasukat) on varmaankin
yksi viime vuosien suosituimmista sukkamalleista,
ainakin mikäli Facebookin sukkaryhmien antia 
on uskominen.
Erilaisia variaatioita näistä tulee vastaan
jatkuvasti edelleen.

Itsellä meni kuitenkin kolmisen vuotta,
ennen kuin lämpenin mallille sen verran,
että otin kyseiset sukat työn alle.
Piti nähdä ensin tarpeeksi monta paria kivoilla 
väriyhdistelmillä ja ilman kaikkia niitä
kukkahärpäkkeitä,
jotka eivät vaan min makuun istu millään.




Ohje näihin sukkiin on siis Novitan Sukkalehdessä 2015,
ja yksittäisenä sen voi ostaa *Ravelryn* kautta.

Vinkkinä kumminkin,
että koska Sukkalehden ohjeessa on virheitä kaaviossa,
niin neljällä jaollinen korjatttu kuviokaavio on 
*Novitaknits-sivulla* nähtävillä.




Itse sovelsin tehdessä ohjeen
silmukkamääriä jonkin verran, ja neuloin 3mm puikoilla,
jotta sain oikean kokoiset sukat aikaan.
Kantapäänkin tein perinteisenä vahvistettuna.

Lisäksi jätin kaikki virkatut kukkajutut pois,
myös nilkan pitsiraidan.
Siksi nilkan kuviointi poikkeaakin hieman ohjeesta.
Resoritkin tein ilman palmikoita ja koristenauhaa.
Sanoisinko, että melko karsitut versiot, hih.
Ei nyt sentään ihan kirveellä veistetyt...
;)

Mutta ko tykkään enempi näin!
Ja uskon, että niin myös sukkien saaja.




Lankoina käytin 7 veljeksen sinisiä jämiä,
jotka sain äidiltä, omia harmaita jämiä,
sekä valkoista, jota ostin varta vasten.




Vähän tehdessä mietitytti,
tuleeko näistä liian levottomat,
mutta lopputulokseen olen tosi tyytyväinen.
Kokonaisuuteen värit asettuvat kauniisti.




Koko näissä sukissa on 38-39,
ja nämä lähtevätkin tänään lämmittämään 
valmistujaisiaan viettävän ystäväni jalkoja.

Eipähän maisterin varpaat palele!
Ja maistereista puheen ollen,
miullakin oli vika tentti viime viikolla.
;)




Juhlia sopii tänään siis montaa asiaa.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
<3