Mosaiikkikukkia

 
Kevättalven auringon paistaessa 
on hyvä sipsutella viikonloppuun vaikkapa 
tällaisilla kukkasukilla!

Tämä Sukka-Finlandian neljännen etapin sukkamalli on  *Mosaiikkikukkia* ja
sen on suunnitellut täältä blogimaailmastakin tuttu Tiia Niemi.
Tiian löytää *Langan päästä kiinni -blogin* takaa.

Nimensä mukaisesti tässä mallissa päästiin neulomaan mosaiikkineuletta.
Se oli minulle tekniikkana aivan uusi, mutta olin sitä jo jonkin aikaa halunnut kokeilla,
joten nyt oli oiva tilaisuus opetella.

Se osoittautui juuri niin yksinkertaiseksi tekniikaksi kuin olin 
ymmärtänytkin.
Mosaiikkineuleessa kuvio muodostuu nostetuilla silmukoilla,
ja siinä neulotaan vain yhdellä värillä kerrallaan.

Näiden sukkien taitereunassa hauska lisä oli vielä se,
että välillä neulottiin nurjia kerroksia,
jolloin sukkiin saatiin hauskasti ainaoikein-vaikutelma.

Neuloin sukat Novitan Nallesta ja käytin taitereunassa 2,5mm puikkoja 
ja muuten 2,25mm puikkoja.
Sain tällä tavalla omiin 36-37 jalkoihin sopivat ja napakat sukat.

Neuloin kuitenkin ihan kisavaatimusten mukaisen M-koon.
Puikkokokohan ei vaikuta työmäärään, koska joka tapauksessa 
on neulottava tietyllä silmukka- ja kuviotoistomäärällä.

Olen muuten iloinen siitä,
että tänä vuonna kisassa on enemmän näitä vähän 
paksummillekin sukkalangoille suunniteltuja malleja!

Tykkäsin tästä mallista tosi paljon!

Sukissa oli mielenkiintoisia osioita ja toimivat rakenteelliset ratkaisut.
Erityisesti tykkään näissä sukissa kantapään rakenteesta.
Lisäykset on tehty kauniisti ikään kuin piiloon kantapäitä reunustavien 
palmikkorivien viereen,
ja pohjan puolelle kavennettaessa muodostuva "lappu"
on aika hauska.

Kuten kuvasta näkyy, tämä kantapäämalli istuu minulle täydellisesti.
Lisäksi arvostan sitä, että kantapäitä reunustavat palmikot loppuvat
kauniisti tuohon lapun reunaan.

Näistä sukista jäi fiilis, että asiat on ajateltu loppuun asti!

Nämä sukat jäävätkin minulle itselleni,
muistoksi tästä kisakerrasta.

Sukkapulaa en missään nimessä pode,
mutta aina pitää laatikossa olla erilaisia sukkia erilaisiin päiviin.
;)

Oikein piristävät kukkasukat tällä etapilla siis.

Olisin myös ostanut pitkästä aikaa ihan oikeita kukkia, tulppaaneja,
viikonloppua ilostuttamaan,
mutta nepä olivat kaupasta loppu!

No, joku toinen kerta sitten.

:)

Onko sulla kukkia maljakossa?
Tai puikoilla?
Hyvää viikonloppua!
<3

Ps. Olin tällä etapilla sijalla 19!

Jäkä jäkä... Ei ku Jäke!

 
Terve ja terveisiä Sukka-Finlandian kolmannen etapin 
jälkimainingeilta.

Kolmas etappi starttasi 28.1. klo 12.

Sieltä paljastui Eva Roos-Rautakorven suunnittelema *Jäke Sock* -malli,
joka on jatkoa Jäpäsille, eli Järvenpään nimikkolapasille.

Mallin nähtyäni ajattelin, että okei, ihan kiva perusmalli ja unisex on aina plussaa.

Mutta, kuinkas kävikään.
Tästä etapista tuli tuskien taival.

Ohje ei ollut ihan loppuun asti hiottu, tähtirivistöjen lukumäärän suhteen oli 
tulkinnanvaraa, ja sanalliset osiot ja kaaviot olivat useammassa 
kohdassa ristiriidassa keskenään.

Suoraan sanottuna tällä etapilla tuli tunne, että olen mukana 
suuressa testineulonnassa.
Ohjeesta tuleekin itse asiassa korjattu
versio saataville myöhemmin.

No, totta kai ymmärrän, että inhimillisiä virheitä tapahtuu,
ja että tällaiset kisat pitää kisata ei-niin-kireä-pipo päässä,
mutta harmittihan se ihan vietävästi, kun näiden epäselvyyksien 
takia itse purin yhden kokonaisen kantapään.

Luulin tehneeni väärin, ja hetken päästä selvisi,
että olinkin tehnyt täysin ohjeen mukaan, vaikka aluksi 
sain muuta informaatiota.

Olin saanut kyllä myös luvan jatkaa, ei olisi ollut pakko purkaa,
mutta perfektionisti iski,
ja halusin korjata virheen, koska luulin sitä omakseni.

Siinä meni parin tunnin työ hukkaan.
Se on tällaisessa kisassa paljon se, kun nopeudessa 
minuutitkin saattavat ratkaista sijoituksen.

Siinä kohtaa sitten purin hammasta, neuloin kantapään uusiksi 
ja menin nukkumaan.
:D

Seuraavana päivänä neuloin sitten sukat valmiiksi.
Toinen sukka syntyi vähän vähemmällä tuskailulla,
kun ei tarvinnut tarkistella ohjeen kommervenkkejä koko ajan.

Räps ja räps kisakuvat sähköpostiin
 puolen yön aikaan ja taas unten maille...

Nyt parin päivän jälkeen, kun sukat on päätelty ja viimeistelty,
pystyn katsomaan niitä jo vähän toisin silmin,
kun ei ärsytä enää.

Olin tälläkin etapilla 23., vaikka tuli takapakkia!

Lisäksi sain sukista ihan inhimillisen kokoiset, vaikka muuta pelkäsin.

Isot nämä ovat minun jalkoihini, kuten näkyy, mutta niin pitääkin, 
koska nämä ovat noin kokoa 39/40.
Veikkaan, että mahtuvat isompaankin jalkaan, koska tuo kantapää 
tekee sukkiin tilaa tosi paljon.

Nyt ei ollut tarvetta sovittaa miehen 46-koon jalkoihin.
;)

Neuloin 2mm puikoilla ja lankoina on Novitan Venlaa 
kolmessa eri värissä, valkoisena, hiilenharmaana ja petroolina,
ja tuo vaalea turkoosi on Regiaa.

Ai missä sitä harmaata on?
No sitä on yksityiskohtana sukanvarren taitereunassa.
Ihan hauska detalji, mutta kisatessa mietin, että aavistuksen turha;
lisää pääteltäviä lankoja.

Toki se antaa sukille viimeistellyn ilmeen.

Enemmän tällaista tarkkuutta olisin kuitenkin kaivannut 
esimerkiksi tuon tähtimäisen pintaneuleen sijoittelussa.
Häiritsee vieläkin, että tähdet sijoittuvat kantapäässä 
epäsymmetrisesti keskikiilan (en keksinyt sopivampaa termiä)
molemmin puolin.
Olisin mieluummin neulonut selvästi erottuvan kantapään 
jollain samantyyppisellä ratkaisulla, mutta niin,
että tähtikuvio ei jatku kantapäässä.

Noh, mussutus loppuu nyt, ja totean,
että tällä etapilla on myös mukavasti luova sarja olemassa.
Jos haluaa tehdä luovia ratkaisuja,
niin siihen on ihan mahdollisuus!

Olenkin jo nähnyt sukista hauskoja modattuja versioita,
joissa nuo tähtikuviot on tehty eri värillä!

Summa summarum,
sukista tuli lopulta nätit ja kokokin on oikein hyvä.

Kun ohje vielä korjataan selkeämmäksi,
se on varmasti ihan neulomiskelpoinen.

Puuh. Nyt minä koitan vähän lepuutella käsiä ja hartioita.
Tämä malli sai nimittäin kirjaimellisesti päänsäryn aikaan.
;)

Onneksi sain vähän hierontaa ja olen ollut 
pari päivää neulomatta (no okei ihan pari kerrosta tein).
Se tekee ihan hyvää se.

Seuraavaksi pitäisi neuloa paidan hiha loppuun 
ja tehdä yhden lastensukat, kun sellaisia pyydettiin.
Toiset pikkusukat ovat jo valmiina,
mutta esittelen niitä sitten kahdet samalla kertaa.

Peittoprojekti etenee ja ideoita ois vaikka kuinka.

Ihan mukavin kässäfiiliksin kohti uutta kuukautta.

Iloa alkavaan helmikuuhun!

<3

Roihu-revanssi

 Neulon harvoin samaa neulemallia 
moneen kertaan,
mutta joskus niinkin tapahtuu.

Tällä kertaa otin revanssin Outi Montosen Roihu-sukista.

Roihu-sukat olivat Sukka-Finlandian ensimmäisen etapin kisamalli 
tänä vuonna, ja kisaa varten neulomani sukat voitkin 
vilkaista muistin virkistykseksi *TÄSTÄ*.

Niistä tuli muuten ihan kivat sukat, mutta valtavat.

Siksi halusin kokeilla heti perään samaa mallia pienimmässä koossa 
ja vähän toisenlaisilla spekseillä.

Nämä sukat on nyt neulottu kokonaan 1,5mm puikoilla koossa S.
Lankana on herkullinen Ruskanlehden Merino Sock värissä Vastaleikattu nurmikko.

Näillä spekseillä sain toivotun lopputuloksen.

Olisin saanut tällä koolla hyvin omaan jalkaani istuvat sukat,
mutta tämä vihreä väri ja palmikkomalli kuiskuttelivat korvaani,
että nämä sukat haluavat päätyä erään neuleystävän jalkoihin.

Siksi neuloin viimeisen palmikkokaavion jälkeen vielä 20 kerrosta sileää,
että sain sukista kokoa 39.

Nyt olen tyytyväinen lopputulokseen!

Malli on hieno, koko on hyvä ja väri ja lanka ovat 
ihan omiaan näille palmikoille.
Palmikot tulevat kauniisti esiin.

Tätä sukkaohjetta suosittelen kyllä lämpimästi,
sitten kun se joskus kisan jälkeen on saatavilla.

Että jos kaunista palmikkosukkamallia etsit,
niin täs siul on sellane.
;)

Nämä valmistuivatkin sopivasti ennen Sukka-Finlandian
kolmatta etappia.
Torstaina klo 12 on startti ja minulla langat ja puikot valmiina.

Muutkin projektit ovat edistyneet kovasti,
mutta niistä lisää toisella kertaa.

Neulomisiin!
Mukavaa viikkoa sulle!
<3

Angelika-sukat

 Tervehdys sunnuntaipäivään!

Minulla olisi teille näytettävänä aivan tuore sukkapari,
joka valmistui viime yönä noin klo 01:32.

Sukka-Finlandian toinen etappi alkoi eilen lauantaina 16.1. klo 15.

Etapin malliksi paljastui Niina Laitisen Angelika.

Tällä kertaa onnistuin arvaamaan etapin suunnittelijan etukäteen!
Etapin vihjekuvassa oli nimittäin saunavihta,

josta tulivat heti mieleen lehtipitsikuviot.
Se enteili tuttua ja turvallista Niinan mallia.

Suunnittelijathan kerrotaan kisassa etukäteen,
mutta sukkamallien järjestys on salaisuus.

Tuttua ja turvallista, tosiaankin.

Kisan kannalta se on haastava asetelma;
Jos malli on helppo minulle, se on superhelppo ja nopea kärkikastille.
Heti mallin nähtyäni tiesin, että kiirettä saa pitää, jos mielii hyville pisteille.
Päätin, että nukkumaan en mene, ennen kuin olen maalissa!

Tällä kertaa kisailen nimittäin melko tosissaan,
en kärkisijoista, mutta tavoite olisi pysyä siellä parinkymmenen 
paremmalla puolella.
Ekalla etapilla olinkin 23. ja tällä toisella 18. - jee!
Kannatti vähän valvoa, eikä mennyt edes aamuun asti.

Tämä malli oli kirjoitettu sport-vahvuiselle langalle.

Minä neuloin Novitan Nallesta (väri 285) ja 2,5mm puikoilla.

Olisin voinut neuloa myös ohjeenmukaisilla 3mm puikoilla,
mutta en halunnut ottaa riskejä koon suhteen sen ekan etapin 
katastrofin jälkeen.
;)

Sukista tuli kokoa 36-37.

Nämä taitavat mennä siihen kuuluisaan lahjalaatikkoon.

Sukat ovat sopivat omaan jalkaani, mutta malli ei ole yhtään minun tyylinen.
Näissä Niinan pitsimalleissa on minulle joskus hieman liikaa kaikkea.
Tykkään enemmän sellaisista pelkistetymmistä pitsimalleista.

Mutta yllättävän kivat näistä tuli!
Tykkään, kun tuo lehtikuvioteema jatkuu alusta loppuun.
Se yhdistää kuvioita tuon monimuotoisuuden keskellä.

Notta tulipa neulottua!
Ilman kisaa en tällaista mallia olisi ehkä neulonut,
mutta näin kisan kannalta oli mukavaa 
saada tähän väliin helppoa neulottava.

Sitten voinkin taas keskittyä muihin keskeneräisiin projekteihin

seuraavaa etappia odotellessa!

Peittopaloja syntyy tasaiseen tahtiin, yhdeltä sukalta puuttuu pari 
ja paidasta puuttuu hihat... Onhan tässä mistä valita.

Mitäs sulla on puikoilla näin pakkaspäivinä?
Vai vietätkö kirpakat päivät mieluummin ulkoillen?
:)

Roihu-sukat ja suurempia projekteja

 

Hei ja hyvää uutta käsityövuotta 2021!

Blogipostauksia on tänne tipahdellut viime aikoina 
harvakseltaan, mutta voin kertoa,
että puikot eivät ole levänneet - päin vastoin.

Olen taas mukana Sukka-Finlandia -kilpailussa,
ja muuten on tavallista isompia projekteja työn alla.

Sukka-Finlandian ensimmäinen kisaetappi starttasi loppiaisaamuna kello 8.
Etapilta paljastui Outi Montosen suunnittelema Roihu-sukkamalli.

Eikö oo kaunista palmikkoa!
Tiesin heti, että nämä sukat haluan neuloa.

Ja neuloin, neuloin, neuloin...

Ekana kisapäivänä puolen yön korvilla sain ensimmäisen sukan valmiiksi,
ja voi murhetta! Se näytti suuren suurelta - ja olikin.
Tässä ensimmäinen sukka mieheni 46-koon jalassa.

Kisavaatimusten mukaisella M-koolla, jonka piti vastata noin 38-39 kokoa,
minä sain reippaan kokoiset miesten sukat.
Voihan pieleen mennyt neuletiheys!

Sukkapuikot lähtivät yöksi jäähylle, minä myös.

Seuraavana päivänä sisuunnuin.

Halusin päästä pisteille ekalla etapilla,
ja päätin, että maaliin päästyäni vaikka sitten
 puran terät ja neulon niistä lyhyemmät,
jos ei sukille muuten löydy ottajaa.

Kaikkien tuskailujen jälkeen pääsinkin maaliin,
ja sijoitukseni oli 

tuskailuista ja tuumaustauoista huolimatta peräti 23. !

Lisäksi, kiitos somen, näille sukille löytyi ottaja,
enkä joutunutkaan purkuhommiin.

Lopulta sukista jäikin sitten hyvä mieli.

Neuloin muuten Dropsin Fabel-langasta (väri  113)
ja 2mm puikoilla muuten, paitsi viimeisen kaavion ja sukan kärjen 
neuloin 1,75mm puikoilla.

Sen verran tästä kisamallista myös tykkäsin,
että aion myöhemmin neuloa ohjeesta sen pienimmän koon,
jotta saisin mallista revanssin ja sellaiset alle 40-koon sukat...

Kisamallit muuten tulevat kaikkien saataville joskus Sukka-Finlandian päätyttyä.
Toistaiseksi mallit ovat saatavilla vain osallistumismaksua (18e) vastaan.
Ja osallistuahan voi ihan ilman kilpailemistakin,
sitten vaan nappaa kivat sukkaohjeet talteen, ja neuloo omassa aikataulussa!

Suosittelen. Jokaisesta osallistumisesta lahjoitetaan 1e Mieli Ry:lle,
joten hyvääkin kisan avulla tehdään, muutenkin kuin sukkien muodossa.

Seuraavaa kisaetappia odotellessa neulon todennäköisesti
näitä muita projekteja.

Pussista pilkottaa paidanhelma.
Eikö oo upeet pintaneuleet!

Lisäksi tämä peitto etenee pala palalta hurjaa vauhtia.
Tätä on kerta kaikkiaan ihana tehdä!
Olen myös saanut tähän hurjasti apuja, koska uskaltauduin kysymään 
Instagramin puolella, olisiko kenelläkään lahjoittaa sopivia jämälankoja,
edes pieniä määriä.

Oli, monellakin! Niin kiitollisena olen viime aikoina availlut 
postia että eivät sanat meinaa riittää.

Kiitos neuletoverit vielä tätäkin kautta.
<3

Tämä peitto lämmittää mieltä ja kehoa vielä monin tavoin.
Nytkin se tuntuu jo halaukselta,
kun sen asettelee hartioille lämmittämään.
Hih. <3

Mitä kaikkea sulla on puikoilla näin vuoden alussa?
:)

Viidennen etapin katit

Sukka-Finlandian neljäs etappi 

jäi minulta väliin,

mutta viides etappi osui juuri 

sopivasti vapaapäiville,

ja mallikin oli erityisen mieleinen.

Viidennellä etapilla neulottiin 

*Lumi Karmitsan Kattia kanssa -sukat*.

Miau mitkä sukat!

Vai mitä?

Koska rakastan kissoja,

ja tykkään kirjoneuleesta,

oli malli minulle ihan omiaan.

Neuloin Nalle-langoilla,

kirjoneuleosuudet 3mm:n 

ja yksiväriset osuudet 2,5mm puikoilla.

Kissojen naamat tehtiin 

silmukoita jäljitellen jälkikäteen.

Nämä sukat valmistuivatkin kahden päivän aikana,

ja olin peräti 29. maaliin saapunut,

joten ihan hyvin meni siltäkin osin.

(Toki, sijoituksilla ei kokonaiskisan kannalta 

ole enää mitään väliä, kun se yksi etappi jäi välistä.)

Sukista tuli kokoa 38-39.

Olisin voinut jälkikäteen purkaa vielä kärjet 

ja neuloa ne uudelleen lyhyempinä,

jotta olisin saanut nämä ihanuudet itselleni,

mutta enpä nyt jaksanut nähdä sitä vaivaa,

kun minulla ei ole akuuttia sukkapulaa.

Tiedän ainakin yhden ihmisen,

joka ilahtuu tällaisista sukista jouluaattona 

lahjapakettia avatessaan.

;)

Mutta ai että oli kiva projekti!

Tykkäsin hirmuisesti.

Nyt tekisi melkein mieli 

neuloa heti perään itselle omat kattisukat.

Toinen vaihtoehto olisi neuloa ne Lumi Karmitsan toiset 

kissasukat, *Yökyöpelit*, jotka ovat odottaneet 

to do -listalla jo pitkään.

Nyt minulla on kuitenkin huivi hyvässä 

vaiheessa edistymässä,

ja rättiäkin taas virkkailen,

joten seuraava projekti saanee odottaa hetkisen

- oli se sitten kissasukat tai jotain ihan muuta.

Onneksi käsitöitä voi ja saa tehdä ihan 

fiiliksen mukaan.

Eikä sekään ole niin vakavaa,

jos kuvauspaikalla tajuaa, 

ettei kameran muistikortti ole mukana,

ja pitää tyytyä kännykällä otettuihin kuviin...

Näin käy joskus! Ei se mitään.

Hilpeää helmikuun loppua ja iloisia 

kässähetkiä teille kaikille!

<3

Ps. Tajusin just, että blogi on täyttäny 5 vuotta!

Hupsista. Pitäisköhän sitä juhlistaa jotenkin?

;)

Kolmannen etapin luova kaaos

Helmikuun puoliväli, huh!

Hyvää ystävänpäivää blogiystävät,

näin jälkikäteen.

Mie en oo oikein ehtiny käydä 

lueskelemassa blogeja,

enkä oo kyllä ehtiny iha hirveesti 

neuloakaan.

Neulepodcasteja oon koittanu

katella iltaisin jakson tai pari,

mutta vähän väsynyttä meininkiä on ollut, 

kun uuden työn opettelu vie oman aikansa

- ja ennen kaikkea ne kuuluisat mehut.

No. Eilen illalla sain kuitenkin vihdoin 

puikoilta pois (ja päättelinkin heti!)

yhden työmaan, jonka loppuun saattaminen 

tuntui kestävän pienen ikuisuuden.

Nämä ovat Sukka-Finlandian kolmannen etapin 

sukat - tai tarkemmin ottaen vähän modattu versio 

luovaan sarjaan.

Malli on *Anna Mäkilän Valse triste*.

Nopeuskisassa olisi pitänyt tehdät sukat 

vähintään koossa M, ja sukkiin olisi tuohon 

varren kukkaosuuteen pitänyt lisätä helmiä.

Minä en tähän ryhtynyt,

vaan hyppäsin suoraan luovaan osioon sitten,

kun havahduin sen olemassaoloon muutama päivä 

etapin alkamisen jälkeen.

Minähän nimittäin jo väitin, etten neulo tämän 

kolmannen etapin sukkia ollenkaan.

Se oli vielä ennen kuin tosiaan tiesin,

että etapilla on myös tämä luova sarja vaihtoehtona.

Luovassa sarjassa sai jättää helmet pois ja 

muokata kokoa, kunhan tietyt kriteerit täyttyvät.

Ja tällaiset näistä nyt sitten tuli.

Ei yhtään mun väriset, koska lankalaatikossa 

ei ollut sellaisia värejä riittävästi,

mutta kauniit näistä kumminkin tuli.

Lahjalaatikko saa taas lisää täytettä.

Neuloin 2mm puikoilla muuten,

mutta kirjoneuleosuuden varressa tein 

2,5mm puikoilla.

Lankoina käytin Venlaa (vaaleanpunainen ja harmaa)

ja Roosa nauha lankoja (valkoinen ja pinkki).

Aloitin koon S silmukoilla,

mutta kavensin varren kukkakuvion jälkeen vielä 

neljä silmukkaa.

Vaikka tein vielä pienintäkin kokoa aavistuksen 

pienemmällä silmukkamäärällä,

niin näiden sukkien tekeminen oli jotenkin 

valtavan hidasta.

Yksi syy oli varmasti niissä mun huonoissa 

pyöröpuikoissa, jotka muuten heitin vihdoin roskiin,

kun kaapelikin meni ihan omituisille vääntyneille 

kulmille, ja sain hankittua vihdoin kunnolliset puikot 

tilalle...

Näitä sukkia neuloessa sain jopa sormet kipeiksi,

kun onnistuin saamaan kovettumat oikean käden 

etusormeen ja nimettömään.

Ihan ihme hankautumat, ei yleensä tuu koskaan.

Ei ollut siis mitenkään nautinnollisin neulekokemus.

En myöskään muista, milloin olisin viimeksi tehnyt 

niin paljon virheitä, kuin mitä näihin sukkiin tuli ja jäi.

En jaksanut matkan varrella kauheasti korjailla, 

jos jotain pientä meni pieleen.

Ei niitä virheitä valmiista sukasta heti bongaa,

ja onpahan nyt sitten uniikit.

Köh. ;)

Noo, oli näissä sukissa kiva tuo kirjoneulekuvio,

ja kantapäästä tykkäsin, se oli mulle uusi.

Notta tämmöstä tällä kertaa.

Seuraavaksi aion neuloa vain ja ainoastaan 

kivoja ja leppoisia juttuja!

Neljäs etappi multa jäikin sitten oikeasti väliin.

Vaadittu silmukkamäärä ois ollu mun käsialalle 

ihan hillitön,

eikä mulla ois kyllä nyt ollut aikaakaan kisata.

Että silviisiin.

Mitenkäs teidän helmikuu on sujunut 

käsitöiden suhteen?

:)

Ps. Oottehan huomanneet 

Instagramin puolella mun jämälankayhteisneulonnan?

Kurkatkaapa #hukkapätkäkal !

Tokan etapin Ihana valo

Sukka-Finlandian toisella etapilla 

neulottiin Tiia Niemen suunnittelemia 

Ihana valo -sukkia.

Mallista voi lukea lisää Tiian omasta blogista,

jonka tunnemme tietenkin nimellä 

*Langan päästä kiinni*.

Näiden sukkien juju oli sukan etuosan 

kauniissa intarsiakuviossa.

En ollut koskaan aiemmin neulonut intarsiaa,

joten uuden tekniikan opetteluksihan tämä 

etappi minun kohdallani meni.

Intarsiatekniikalla neulotaan kirjoneuletta 

vain tiettyyn kohtaan neuletyötä,

eikä kuviolankaa kuljeteta mukana työn ympäri,

kuten kirjoneuleessa tavallisesti tehdään.

Tässä kyseisessä intarsiamallissa sukan etuosan kuviota

piti neuloa välillä 

nurjalta puolelta ja välillä oikealta puolelta.

Alkuun koko tekniikka tuntui tosi tosi hitaalta,

mutta alkoi se lopulta sujua.

Siitä huolimatta näiden sukkien neulomiseen 

meni minulta monta päivää.

Ehkä hitautta mallin neulomiseen teki 

eniten juuri uusi tekniikka,

mutta lisäksi suuret nurjin silmukoin neulotut alueet 

ja pienet palmikonkierrot vaativat veronsa

- puhumattakaan siitä, että neuloin jälleen 

niillä onnettoman huonoilla, 

ainoilla 2mm pyöröpuikoilla, jotka omistan. 

(Niissä on surkea kaapeli.)

Kun kahden päivän jälkeen olin saanut 

hikisesti vasta yhden sukan valmiiksi,

en sitten enää jaksanut pitää kiirettä.

Neuloin toisen sukan valmiiksi 

viikon mittaan iltaisin,

miten nyt työpäivinä ehdin.

Valmista tuli lopulta niinkin,

ja opinpahan ainakin jotain uutta.

Väreihin en ole ihan täysin tyytyväinen,

mutta kyllä ne nyt menettelevät.

Pohjavärinä käytin Venlaa,

jonka värinumerosta ei ole tähän hätään aavistustakaan,

ja kuvioväreinä on Ruskanlehden Merino Sockia 

väreissä Havumetsä ja Oliiviöljy.

Molemmat kuviovärit olivat sellaisia 10g minivyyhtejä,

joita Terhi on joskus laittanut kaupanpäällisiksi

lankatilausten mukaan.

Niitä halusin nyt testata.

Kuviovärejä meni muuten ihan muutamia grammoja,

eli niitä jäi vielä käytettäväksikin.

Kaksi etappia on nyt siis selätetty,

ja kolmas etappi jääkin minulta väliin.

Kolmannella etapilla vaaditaan niitä 

helmiä, ja minähän en ihan periaatteesta 

helmiä sukkiin neulo.

Tässä asiassa olen tylsä ja käytännöllinen.

:)

Sitä paitsi,

mulla oli eilen semmoinen "pikkujuttu"

kuin pappisvihkimys,

joten muutenkin vietin päivän ihan 

juhlallisuuksiin keskittyen.

Uunituore pastori täällä siis hei!

;)

Mukavaa ja siunattua alkanutta viikkoa 

just sulle!

<3