Arvonnan voittaja ja kevätfiilistelyä

Järjestin blogin joulukalenterin 

24. luukussa sukka-arvonnan,

johon pystyi osallistumaan kertomalla,

mikä oli oma suosikkiluukku ja miksi.

Tuo arvonta on nyt päättynyt,

ja onnetar suosi tällä kertaa

seuraavaa kommenttia:

Kati 30. joulukuuta 2017 klo 21.08

Tämä luukku, koska nuo sukat on tosi hienot! 

ksefedini@suomi24.fi

Paljon onnea Katille!

Sähköpostia lähtee hänelle tuota pikaa.

Mikäli en kuitenkaan viikon kuluessa saa vastausta

meiliin, arvon uuden voittajan.

Suuri kiitos kuuluu myös ihan kaikille kyseistä 

postausta kommentoineille 

ja joulukalenteria seuranneille!

Kommenttejanne oli ihana lukea.

Ne lämmittävät mieltä varmasti pitkään.

<3

Ja mitä parhaaseen luukkuun tulee,

niin äänestyksen perusteella erityisesti 

tykättiin 8. luukun raitakynttilöistä,

12. luukun karkkipurkista,

18. luukun puhdistuslapuista säilytysrasiassa 

sekä tietysti luukusta 24.

Myös moni muu luukku mainittiin,

joten jokaiselle taisi löytyä 

kalenterista jotakin mieluista.

Kiva niin. 

:)

Kokonaisuutena joulukalenterin tekeminen 

oli itselle tosi myönteinen kokemus.

Aion tehdä kalentereita vastaisuudessakin,

mutta seuraavaa en tälle vuodelle vielä lupaa.

Ideoiden kerääminen ja toteuttaminen 

vievät paljon aikaa, ja on siinä oma hommansa 

olla 24. päivää kiinni blogimaailmassa.

Harkitsen ja pohdiskelen siis vielä.

Vuosi on onneksi niin alussa,

että hyvin ehdin tuumaillakin.

Jees.

Mutta hei, meille on tullut kotiin jo kevät!

Kuusi ja koristeet on pakattu laatikoihin,

ja keittiön jouluverho ja pöytäliina otettu pois.

Tilalle vaihdoin mustan kevyen kapan ikkunaan

ja vihreän pöytäliinan pöydälle.

Joku blogia kauemmin seurannut saattaa muistaa,

että tämä *vihreä kangas* oli edellisessä asunnossamme 

*verhona*, ja silloin jo tuumasin,

että kun tankokujan purkaa,

niin tästä saa kauniin pöytäliinan.

Nyt on tankokuja purettu pois,

 ja kangas pääsee oikeuksiinsa.

Pala oli nimittäin lyhyt verhoksi.

Ja ei sen puoleen, tämä on myös näköjään vähän 

leveähkö pöytäliinaksi meidän pöydälle,

mutta en millään jaksaisi kaventaa...

:D

Saa mennää nyt tällaisena siihen asti 

kunnes sotken!

Joulusta muistona ovat ainoastaan amaryllikset,

jotka ilahduttavat vielä pitkään

- toivottavasti myös ensi jouluna.

Hontelovartiset katkaisin maljakkoon ja tämä 

ei liikaa kasteltu yksilö saa pysyä ruukussaan.

Mutta kevättä kohti mennään jo!

Siltä ainakin tuntuu nyt,

kun meilläpäin paistaa aurinko ja 

on ihana pikkupakkanen.

:)

24. luukku: Joulukalenterisukat, parhaan luukun äänestys + arvonta!

24. Luukussa haluan toivottaa 

ihanaa ja levollista joulua teille kaikille 

rakkaat lukijat,

niin vakivierailijoille kuin satunnaisille 

piipahtajillekin!

Tää on ollu min eka joulukalenteri,

ja olen ollut tosi otettu siitä,

että niin moni on jaksanut kalenteria seurailla.

Kiitos kaikista kommenteista, tykkäyksistä ja 

vierailuista ihan hissukseenkin!

Kalenterin suosio jopa yllätti minut.

Siksipä ajattelin yllättää myös teidät...

;)

Olen tässä joulukuun aikana neulonut 

perinteiseen tapaan Niina Laitisen järjestämässä 

yhteisneulonnassa Joulukalenterisukat,

joiden ohje löytyy nyt 

*Niina Laitinen designs -facebooksivulta*

ja myöhemmin *Ravelrysta*.

Sukat on neulottu 7 veljestä -langasta 3,5 puikoilla.

Neuloin muuten ohjeen mukaan,

paitsi että varresta on jätetty pari vikaa kuviota pois.

Kooksi tuli min käsialalla 39-41.

Tarkemmin ottaen varren pituus on 

resori mukaan luettuna noin 37cm,

ja jalkapohjan pituus on 26cm, 
mutta joustaa siitä kyllä.

Pohkeen ympärysmitta on tehty koon 35-39cm mukaan,

ja jotain siltä väliltä se on.

Oma pohje on sen 35cm,

 joten sen mukaan arvioituna sukissa on venymisvaraa.

Ja kenelle nämä neuloin? No jollekulle teistä!

Jep, nämä sukat arvon kaikkien tätä postausta 

kommentoineiden kesken!

 Osallistumisohjeet tulevat tässä:

1. Kommentoimalla tätä postausta olet mukana arvonnassa.

Vain yksi arpa per nenä!

2. Kerro kommentissasi, mikä blogin joulukalenterin 

luukuista on ollut mielestäsi paras ja miksi.

Jos tietyn luukun valinta on vaikeaa, kerro ihan vaan 

fiilikset joulukalenterista ylipäätään!

(Jos et ole seurannut kalenteria, niin nyt on vielä 

ehtii hyvin vilkaista luukut läpi.)

3. Jätä kommenttiin myös sähköpostiosoite,

josta sinut tavoittaa,

jos arpaonni suosii.

Ja postitus vain Suomeen!

Osallistumisaikaa on 7.1.2018 klo 12 asti,

ja arvonta suoritetaan joko samana päivänä 

tai sitä seuraavalla viikolla.

:)

Tämän myötä onkin sitten viimeinenkin 

luukku saatu kunnialla päätökseen,

ja nyt tämä neuletonttu vetäytyy

joulunviettoon.

Vielä en uskalla ensi vuodelle luvata 

uutta kalenteria, mutta harkitaan.

Ihania ja tunnelmallisia joulunpyhiä kaikille,

ja onnea arvontaan!

Tavataan vielä ennen kuin vuosi vaihtuu.

;)

23. luukku: Joulurukous

Niin ihanaa kuin joulunaika onkin,

on se myös joskus raskasta ja stressaavaa, 

aikatauluttamista ja pennien pyörittelyä.

Jouluun kohdistuu kovasti toiveita, odotuksia

ja jopa velvoitteita.

Itsellekin tämä aattona konkretisoituu, 

kun on käytävä useassa paikassa ja

sovitettava monen ihmisen aikatauluja yhteen.

Tämä viimeksi mainittu 

tuottaa aina vähän ärtymystä ennen h-hetkeä.

Lisäksi tänä vuonna on vähän haikea olo,

kun olen ekaa kertaa poissa oman perheen parista 

jouluaattona.

Joulupäivänä toki ollaan kaikki koolla,

mutta aatto on nyt erilainen.

Ja on tässä muutama muukin asia vähän mielen päällä.

Siispä ajattelin, 

että 23. luukussa voisi hetken hengähtää,

sytyttää kynttilän 

ja pysähtyä joulun sanoman äärelle 

pienen rukouksen johdattamana.

Pyhä Jumala, taivaallinen Isä,

päivän sana kuuluu tänään: 

"Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi."

(Joh. 3:30)

Anna meille kiireen, huolien ja valmistelujen 

keskellä hetki aikaa pysähtyä seimen äärelle.

Muistuta meitä siitä, että kaikki on jo valmista.

Muistuta, että meidän ei tarvitse olla täydellisiä,

meidän ei tarvitse ehtiä ja muistaa kaikkea,

meidän ei tarvitse suorittaa joulua.

Auta meitä muistamaan tämä myös ihmissuhteissamme,

ettemme kohdistaisi toisiimme liikaa odotuksia,

emmekä jäisi kiinni katkeruuteen ja niihin 

ikäviin tunteisiin,

jotka saattavat joulun aikana nousta pintaan.

Opeta meitä antamaan anteeksi.

Auta meitä olemaan armollisia toinen toisiamme 

ja itseämme kohtaan,

jotta se rakkaus, jota olet meitä kohtaan osoittanut,

olisi juhlamme keskipiste.

Niin, ja ulos kun katson tuohon lumipyryyn,

esitän myös pyynnön siitä,

että tieliikenteessä olisi enkeleitä matkassa!

Rakas Jumala, tänä jouluna

pyydän koteihin rauhaa ja sinun sanasi valoa.

Pyydän, että luot toivoa myös niihin koteihin,

joissa joulua vietetään yksin tai surun keskellä.

Anna meille vapaus ja uskallus iloita!

Sinä olet antanut ainoan poikasi,

jottei yksikään, joka sinuun uskoo,

joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

Siitä me kiitämme.

Siunaa meidän juhlamme.

Aamen.

Siunausta aatonaattoon ja turvallista 

matkaa kaikille,

jotka tuolla lumisateessa tänään ajelevat!

<3

22. luukku: Glöginmaistelua ja joululauluja

22. luukussa on hyvä tunnelmoida 

glögikupposen äärellä ja kuunnella 

lempparijoululauluja...

Maistoimme eilen joulumuistamisena saamaani

 Mustilan viinipuodin Mustan everstin glögiä,

kun eräs ystävämme tuli käymään.

Glögi osoittautui oikein hyväksi!

Nimensä mukaisesti se oli tosi tummaa juomaa,

mikä ei ole kyllä ihme,

kun siinä on mustaherukkaa ja mustikkaa.

Tykättiin! Ja oli kiva ilta muutenkin,

hyvässä seurassa kaikki herkutkin 

on aina parempia.

Eikä niitä kauheasti jäänytkään...

;)

Eipä tosin ollutkaan mitään erikoista paitsi glögi!

Joulutorttuja ihan perinteisellä luumuhillolla 

(todettiin se parhaaksi), joulupipareita 

ja pieniä karjalanpiirakoita.

Ja glögistä vielä puheen ollen,

ystävämme toi meille puolestaan tällaista 

Saimaan Marjan tyrniglögijuomaa.

Olenkin miettinyt, että miltä tällainen maistuu.

Nythän se tässä joulun aikana selviää!

;)

 

Nyt ovat siis joulujuomat kohdillaan. 

Sain myös tämmöiset söpöset tonttukynttilät 

ja kauniin kortin.

<3

Ai että, tuli kyllä tosi kiva ja jouluinen 

fiilis kyläilystä.

<3

Toki aika jouluinen fiilis oli ollut 

jo koko päivän,

kun olin kuunnellut joululauluja ja 

fiilistellyt muuten vaan.

On jo nuppuna niin upean värinen, että maltan tuskin
odottaa kukkien avautumista!

Tänä vuonna olenkin itse asiassa 

kuunnellut tosi paljon joululauluja,

paljon enemmän kuin monena aiempana vuonna.

Olen kuunnellut jouluradiota, 

Suvi Teräsniskan tulkintoja ja 

tietysti Lauri Tähkän Jouluni laulut -albumia.

Jep, kääks, jäin kiinni.

Minulla on ei niin kovin pieni heikko kohta 

Latelle... khihihi. <3

Mutta niin, jotenkin tykkään hänen tulkinnoistaan,

joululauluistakin kuultaa hymy läpi.

Min kaikkien aikojen lempijoululaulu on 

En etsi valtaa loistoa,

mutta tuolta Jouluni laulut -levyltä 

suosittelisin kyllä kuuntelemaan laulun nimeltä

 Sytytä mun sydämeni.

"Sytytä mun sydämeeni valo pimeään,

sytytä mun sydämeeni valo jouluna."

<3

Mikä joululaulu on koskettanut 

sua tänä vuonna?

:)

Ps. Se voipi olla, että tänään intoudun 
itsekin ääntä avaamaan...

21. luukku: Sukka-Finlandiaa ja sumppia

Tässä luukussa ajattelin ihan 

vaan hölläillä!

Mitään valmista aihetta/esiteltävää ei ole,

mutta ei joka luukussa tarvitse kai 

mitään niin mullistavaa ollakaan.

;)

Tänään olen kaivanut loputkin jouluiset muumimukit 

kaapista ja porokuvioiset servetit laatikosta,

koska meille tulee illalla ystävä kylään!

<3

Sitä varten olen myös vähän vielä siivoillut,

ja joulutortut ja coctailpiirakat 

pitää vielä paistaa.

Niin, ja Mustan Everstin glögiä maistetaan 

sitten illalla myös,

sellaisen pullollisen kun sain joulumuistamisena.

Glögi on ihan alkoholitonta, 

vaikka Mustilan viinipuodin tuote onkin.

Mausta osaan kertoa vasta huomenna lisää!

(Ei oo maksettu mainos, kunhan nyt kerroin,

kun on glögillä hauska nimi.)

Neulomuksista sen verran, että

Sukka-Finlandia -kisan toinen etappi starttasi eilen.

Kyseisellä etapilla neulotaan Veera Välimäen 

suunnittelemat Kuvastin-sukat.

Sukkamalli on niin nätti, 

että minäkin sen neulomiseen heti ryhdyin.

Kärkikahinoihin mulla ei kyllä 

nopeuskisassa ole mitään asiaa,

koska vikkelimmät saivat 

sukkaparinsa valmiiksi jo eilisillaksi,

mutta josko nyt ylipäätään pääsisin pistetilin avaamaan,

kun en ekaan etappiin osallistunut.

Ja tuleehan näistä nyt ekat varpaista varteen neulotut 

sukat, jotka olen koskaan neulonut.

Jännittävää!

Mutta ei tänään mitään sen kummempaa.

Ruokaakin ehdin laittaa, pari koneellista pyykkiä pestä.

Tavallista ja mukavaa, kiireetöntä puuhailua näin lomalla.

Ja nyt ehdin juomaan ne päiväsumpit 

ja tarttumaan kisakutimiin vielä ennen iltaa!

Notta hölläillään.

Mukavaa päivää ja rentoa iltaa sullekin!

<3

20. luukku: Joulun värit

20. luukku jo, huh!

Lienee korkea aika esitellä 

vähän meidän kodin jouluista värimaailmaa.

Kuten olen ehkä jo maininnutkin 

joulukalenterin aikana,

niin tänä vuonna meillä on jouluväreinä 

punaista, violettia ja valkoista.

Nämä värit nappasin verhoista.

Alelaarin löytö muutaman vuoden takaa.

En tänä vuonna halunnut ripustaa 

olohuoneen puolelle mustia punatulkkuverhoja,

joita olen käyttänyt nyt muutamana vuonna peräkkäin.

Haluan välillä vaihtelua.

Siispä tongin aikani verholaatikkoa, 

ja päädyin ripustamaan olohuoneeseen 

kevyet violetit verhot.

Niiden seuraksi keittiön ikkunaan valitsin

valkoisen kapan, jossa on punaisia ja violetteja 

Taalainmaan hevosen silhuetteja.

Tämä väriyhdistelmä tuntui tähän hetkeen luontevalta
ja käytännölliseltäkin ratkaisulta:

1. Violettia ja punaista multa löytyy valmiiksi
 vähän joka lähtöön,
on kynttiläkippoa ja tyynynpäällistä jne,
eli nollabudjetilla päästään.

2. Violetit verhot kestävät katselua kevääseen asti,
joten säästyn vaihtamisen vaivalta.
Riittää, kun vaihdan keittiön kapan!

3. Violetti sopii punaisen kanssa ihan hyvin.

Myös punainen amaryllis sai violetin ruukun.

 

4. Ainoa omistamani jouluinen ja tähän hätään
sopiva matto on punainen,
 ja siinä on valkoisia tähtiä.
Matto on vilahtanut kuvissa kuusen alla...

5. Joulukuusi sattuu olemaan valkoinen,
ja mulla on vaan punaisia, valkoisia ja hopeisia 
koristeita.

Eiköhän siinä ollut nyt tarpeeksi monta hyvää syytä?

Tajusin muuten just, että kaikki kolme väriä 
ovat myös liturgisia värejä. Hups.
Teologin alitajunta?

Noh, joka tapauksessa, värivalintojani ovat 
siis tänä vuonna ohjanneet käytännön syyt ja 
ihan vaan vaihtelun kaipuu.
En ole minkään tietyn jouluvärin vannoutunut ihailija,
vaan pikemminkin ajattelen,
että joulun saa aikaan just niillä väreillä,
jotka kulloinkin tuntuvat hyviltä.

Tietty on vähän vaikea kuvitella esim.
keltaista joulua,
mutta ehkä ymmärsitte, mitä tarkoitan.
:D

Näillä väreillä mennään nyt tämä joulu.
Mitäs värejä sun jouluun kuuluu?

Ei meillä ole ehkä kaikkein tyylikkäin joulukoti,
mutta rakkaudella rakennettu valmiiksi 
saatavilla olevista tekstiileistä ja koristeista.

Kyllä mie haaveilen, että joskus saan puettua 
kodin vaikka hopeaan ja valkoiseen 
taikka vihreään, ja niin,
että koti on silloin sisustettu huolella eikä 
joka kaluste ole jostakin saatu ja eriparia.

Mutta samalla myös haaveilen,
etten koskaan unohda sitä, että joulun saa 
aikaan myös opiskelijan ja työttömän vähillä varoilla,
ja että joulu tulee jokaiselle,
huolimatta elämäntilanteesta ja siitä,
kuinka paljon tai vähän rahaa ja voimavaroja 
on käytettävissä.

Joulu on lahja meille.
<3

19. luukku: Pehmeitä paketteja

19. luukussa on paketoinnin aika!

Se tarkoittaa tänä vuonna aika montaa 
pehmeää pakettia.

On miesten sukkia...

Kun on oman miehen lisäksi
 kolme veljeä ja yksi velipuoli perheineen
sekä isäpuoli, appiukko ja lanko,
saapi noita miespuolisten sukkia tikutella 
suhteellisen paljon.
Eikä kaikkia aina kerkiäkään,
tänäkin vuonna parit sukat jäävät uupumaan,
mutta korjataan se asia ensi vuoden puolella.
;)

Ja on naisten sukkia,
näitä nyt neuloo vaikka huvikseen...

Yhdet lapasetkin ovat joukossa,
ja sitten on tämä harmaa yksinäinen tiskiliina,
jolle en ehtinyt suunnitelmistani 
huolimatta virkata enkä neuloa kavereita.
No, se ei haittaa, täytyyhän noita projekteja 
riittää tulevillekin jouluille.

Paketteihin ja lahjakasseihin nämä kaikki sujahtivat.
Myös kynttilät ja karkkipurkki ja puhdistuslaput 
löysivät tiensä oikeisiin pussukoihin.

Kasseissa on tosiaan (melkein kaikissa)
 paketit sisällä,
mutta eihän nyt joulukalenterissakaan
 voi kaikkea paljastaa,
joten ei nyt kurkita niitä.
;)

Yhtään lahjakassia en muuten itse hankkinut tänä vuonna,
vaan nämä kaikki ovat saatuja ja säästettyjä kasseja.
Ihan hämmästyin, kun niitä oli valmiiksi just
eikä melkein oikea määrä!
Irrotin niistä varovasti vanhat teipit ja pakettikortit,
ja tadaa, taas olivat käyttökelpoisia.

Osaan kasseista solmin vielä lahjanarulla 
noita paperienkeleitä,
jotka esittelin 4. luukussa.





Hih. Mie tykkään paketoinnista!
Eivät ne kaikki muhkuraiset sukkapaketit niin 
kauniita aina ole,
mutta haittaneeko tuo, 
kun tunnin jos toisenkin olen sisällön 
parissa väkertänyt jo.
;)

Ja ihan tyytyväiseltä paketointiin vaikutti meidän 
uusi laaduntarkkailijammekin, herra Nalle,
joka seurasi sivusta min paketointipuuhia...

Herra Nalle on aika ihana,
hän ilmestyi meille maanantaina.
Mies oli saanut nallen nuorilta läksiäislahjana,
kun hänen työnsä päättyy tässä piakkoin.

Nalle on aika lungi kaveri.
Hänestä voisin ottaa nyt esimerkkiä 
ja keittää vaikka sumpit tai lämmittää glögiä.

Mukavaa päivää kaikille!
<3

Jokos teillä on lahjat paketoitu?
:)