keskiviikko 23. joulukuuta 2020

Adventtisukat ja ikuisuusprojekti

 Heipsan!
Vielä ehdin joulutervehdyksen tänne jättää.
Esittelyssä ovat jouluiset sukat - kreivin aikaan.

Adventtisukat valmistuivat sopivasti juuri aatoksi.
Ohje on ilmainen ja se on saatavilla
 neljässä osassa *Sweet things -blogista*.

Kiitos Annikalle kivasta ohjeesta ja yhteisneulonnasta jälleen!
Aikaisempina vuosina olen seurannut näitä Adventtisukkien
yhteisneulontoja, mutta itse en ole ehtinyt mukaan neulomaan
ennen kuin vasta nyt tänä vuonna.



Neuloin 2,75mm puikoilla ja lankoina on valkoista ja harmaata 7 veljestä 
sekä punakirjavaa Novitan Tähti-lankaa,
jossa kulkee mukana kuparinvärinen kimallesäie.

Helppoa ja nopeaa kirjoneuletta paksulla langalla.




Yhden kuvion jätin teräosasta pois, että sain sopivammat sukat.
Modaus ei tosin ihan täysin onnistunut,
koska sukista tuli edelleen hieman liian isot minulle.

Vielä fundeeraan, jäävätkö nämä omiksi joulusukiksi,
vai annanko nämä eteenpäin.

Nätit tuli kumminkin.
Kannattaa myös tsekata sieltä Annikan blogista 
aikaisempienkin vuosien Adventtisukat (ja yhdet lapaset!),
ne ovat kauniita kaikki.
:)





Ai onko koko joulukuu mennyt yksiin sukkiin?
Ehei.

Suurin neuleaikasyöppö on tällä hetkellä tässä:




Olen tikutellut melkein joka päivä palan tai useamman tähän 
Kemper Wreyn  suunnittelemaanThe Coziest Memories -peittoon,
jonka aloitin, öö, kesällä?

Tämä peitto tulee minulle ihan itselleni, eikä tällä ole mikään kiire,
mutta olen aivan hurahtanut tämän neulomiseen.
Asiaa edesauttoi se, että teimme parin neuleystävän kanssa 
joulukalenterivaihdon, ja luukkujen sisältönä on jämälankaa.

On siis jotain mistä neuloa!

Taidankin tästä lähteä neulomaan seuraavaa palaa...

Oikein hyvää, levollista ja siunattua joulun aikaa just sulle!
Kiva kun kävit lukemassa.
<3

maanantai 30. marraskuuta 2020

Nauravat sukat

 
Moikka marraskuun viimeiseen päivään.

Nyt pääsen esittelemään teille valmiina sukat,
jotka vilahtivat keskeneräisinä edellisten postauksen lopussa.

Ne ovat Lumi Karmitsan suunnittelemat Hohottajat 
kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2.




Tämä malli on ollut to do -listallani siitä asti,
kun sain tuon kirjan käsiini.
Minusta nämä nauravat pipopäiset kallot ovat 
hulvattoman hauskat.

Nyt sain hyvän syyn vihdoin oikeasti neuloa nämä,
koska joulu lähestyy, ja kirjoneule tuntui 
inspiroivalta vaihtoehdolta.

Joululahjaneulomus siis!




Neuloin sukat Novitan Nallesta, ja kikkailin sillä tavalla,
että varret on neulottu 3mm puikoilla
 ja kantapää ja terät puolestaan 2,5mm puikoilla.

Ohjeessa suositeltiin kirjoneuleeseen tässä isommassa koossa 3,5mm puikkoja,
mutta minä aloitin jo heti 3mm puikoilla,
koska ohjeessa isommalla koolla tulee noin 44-45 koon sukat,
ja minä tavoittelin noin kokoa 42.

Varret tehtyäni totesin, että vielä saisi koosta nipistää,
ja otin sitten 2,5mm puikot käyttöön,
ja se kannatti.

Nyt eivät varret kiristä yhtään, mutta terien pitäisi istua jalkaan napakasti.

Näin ainakin oletan,
koska niin monet sukat olen tälle saajalle neulonut,
että alan pikku hiljaa luottaa silmämääräiseen arvioon.
:D



Näistä tuli kyllä mainiot,
ja kirjoneuleeseen olen tosi tyytyväinen.
Sitomiset ja tikapuutekniikan hyödyntäminen auttoivat kovasti.
Jäljestä tuli siistiä.

Yhden virheen bongasin kirjoneulekuviosta jälkikäteen,
mutta jääköön se uniikiksi signeeraukseksi.
;)



Tämä olikin sitten viimeinen suunniteltu lahjaneulomus tälle vuodelle.
Voi olla, että vielä jokin pehmeän paketin innostus iskee,
mutta voi olla, että ei.

Let's see kun etsii.

Pääasia, että neuleet innostavat.
Tällä hetkellä aktiivisimmin työn alla ovat sukat,
joiden väreistä minulle tulee mieleen sorbetti.

Väriä ja valoa pimeään, kyllä kiitos.

Kiva, kun piipahdit lukemassa.
Hyvää alkanutta adventtiaikaa ja iloa sun joulukuun päiviin!
<3

maanantai 23. marraskuuta 2020

Piristystä marraskuuhun

Marraskuun päivät hupenevat,
ja ensi sunnuntaina on jo ensimmäinen adventti.
Mihin tämä aika oikein juoksee?

No, tänään minulle sairaanhoitaja toivotti
jo vahingossa hyvää joulua,
kun kävin maanantain ratoksi heti aamusta 
verikokeissa ja sydänfilmissä.

Puuh. Lääkäriasioita mahtuu nyt taas elämään ihan riittämiin.
Lisää tutkimuksia ja kartoituksia ja plääh.
No, kun ei sairasloma lopu, niin se saa jatkua vielä aika pitkään.
Vakava työuupumus ja keskivaikea masennus eivät ole ihan pikku juttuja,
ja toki ongelmia tulee aina lisää, kun niitä vähiten kaipaisi...

Onneksi elämään mahtuu myös kivoja ja piristäviä asioita!
Ei kaikki ole pelkkää kurjuutta.
On myös piristäviä villasukkia!



Eikö oo ihanat?!

Eräs ihminen tuossa taannoin Instagramin puolella ehdotti minulle 
vaihtoa, jossa minä lähettäisin hänelle sukat
ja hän lähettäisi minulle lankaa.

Minulla oli laatikossa sopivat sukat vapaana,
joten tuumasin, että mikä ettei.
Ja katsokaa nyt miten ihanan paketin sain vaihdossa, en kestä!
Neulovan Ninjan käsinvärjättyä Lowlands sukkalankaa,
pari kerää Blend Bamboota ja teetäkin vielä.
<3

Huh huh. Oli ihan pakko keriä tuo NinYarn-vyyhti saman tien,
ja neuloa siitä itselle sukat.




Värejä on tietysti hirveän hankala saada kuvissa toistumaan,
mutta tässä alemmassa kuvassa ollaan aika lähellä.

Pohja on kaunis vaaleankeltainen,
ja siinä on sitten joukossa vihreää, punaista, pinkkiä, ruskeaa...
Aivan hurmaavat värit tässä langassa,
eivätkä ne neuloessakaan läiskittyneet yhtään,
Lanka käyttäytyi tosi kivasti.

En olisi ehkä itse osannut valita tätä lankaa,
mutta onhan tämä nyt huikea.
Lähettäjän sanoin "se sopii sun kaikkiin lempiväreihin".
Todella! Ja miten ihanasti ajateltu.




Paistaa se aurinko siis marraskuussakin, myös ihan oikeasti.
Muutamat räpsyt saatiin otettua sukista parvekkeellakin.




Neuloin 2mm puikoilla ja 64 silmukalla niin perussukkaa kuin osasin
- tein jopa sädekavennukset kärkiin.
Ne olisi tosin voinut aloittaa pari kerrosta aiemmin,
mutta eipä tuo nyt suurta haittaa tee,
vaikka vähän lisätilaa varpailla onkin. Hih.

Näin kaunis lanka ansaitsi päästä esille sellaisenaan.
Ja jos ihmettelette pientä pörheyttä,
niin näitä sukkia on pidetty jo muutaman päivän ajan.
Halusin ne käyttöön heti enkä kohta.
:D





Saatoin myös innostua langasta sen verran,
että tilasin sitä vähän lisää yhtä aurinkoisissa väreissä.
Vasemmalla väri Oranges and Lemons,
oikealla Sunshine through the Rain.

Kyllä, näistä tulee uusia sukkia!

Päätin luopua ajatuksesta, ettei herkkulangoista raaski neuloa sukkia.
Raaskiipas! Missä muualla ne kauniit langat pääsisivät 
eniten käyttöön ja esille kuin sukissa?
Sitä paitsi, jos siitä tulee hyvä mieli, niin se on jo hyvä syy itsessään
kivojen sukkien neulomiselle.




On mulla toki myös vähän synkeämpiä sukkia puikoilla. Hui! Vaiko hahhaa!

Nämä sukat ovat Hohottajat-sukat Lumi Karmitsan kirjasta
Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2.
Pukinkonttiin menossa, kunhan saan valmiiksi.
;)



Muuten en aiokaan joululahjoista ressiä ottaa tänä(kään) vuonna.

Jos inspiraatio iskee ja aika riittää, niin jotain pientä voin neuloa vielä,
mutta muutoin neulon loppuvuoden ihan mitä sattuu huvittamaan.

Se on vähän niin ku lääkärin määräys koko omaan olemiseen nyt.
Kuuntelen itseäni ja teen hyvältä tuntuvia asioita, pakottamatta.

Suosittelen sellaisia hetkiä kyllä kaikille!
Oothan sä ehtiny levätä ja tehdä kivoja asioita?

Kiitos kun vierailit blogissani ja mukavia marraskuun 
viimeisiä päiviä!
<3

keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Yllätyssukat


Marraskuu, eli hankala aika kuvata sukkia, on täällä taas.
Yritetään kumminkin!

Sukkia täällä nimittäin syntyy tasaiseen tahtiin.
Viimeisimmät valmistuneet sukat ovat
Niina Laitisen Isänpäiväsukat vuosimallia 2020.


Neuloin sukat seiskaveikasta, 3,5mm puikoilla ja kooksi tuli noin 38.

Seurasin kyllä 39-koon ohjetta,
mutta teräosassa jätin isi-sanaksi tulkitsemani kuvion pois,
ja nappasin sen tilalle koon 45 ohjeesta lisämatskua.
Lisäksi viimeinen keltainen kuvioraita on omaa lisäystäni.

Lopputuloksesta tuli näinkin ihan tasapainoinen.



Näillä sukilla pääsin jatkamaan seiskaveikkavarastoni 
pienennysoperaatiota.

Yritän saada tänä talvena paksujen lankojen laatikkoa tyhjemmäksi,
ja tämä projekti sopi siihen tarkoitukseen oikein hyvin.

Tarvitsin myös helppoa kirjoneuletta yhden vaikeamman 
kirjoneuletyön vastapainoksi,
niin tämä yhteisneulonta toimitti sen virkaa mainiosti.

Totta kai kirjoneuleen vastapainona pitää olla toinen kirjoneule. 
:D




Väriyhdistelmästä en ole ihan varma,
onko se paras mahdollinen,
mutta nyt ei ollut oikein varaa nirsoilla värien suhteen.

Minulla on yllättävän vähän muita kuin harmaita
yksivärisiä seiskaveikkakeriä.
Harmaata on montaa eri sävyä juuri pohjaväritarkoitukseen.
Niiden lisäksi on muutamia raitalankoja ja esimerkiksi Polarista.

No, ainakin näissä sukissa kontrastit ovat kohdillaan.
Kuviot erottuvat hyvin, ja onpahan väriä marraskuuhun!




Ajattelin, että nämä sukat voisivat lähteä
yllätyspostina eräälle sukulaiselle.

Minäkin olen saanut viime aikoina kivaa postia,
niin olisi kiva jakaa hyvää myös eteenpäin.

Tänä vuonna iloisia yllätyksiä ei varmasti voi olla liikaa!

Milloin sinä olet viimeksi yllättänyt jonkun iloisesti?

perjantai 30. lokakuuta 2020

Vedensiniset sukat

 Sain noin kuukausi sitten lähipiiristä sukkatilauksen 
saatesanoilla "tarttis saada muut sukat pesuun".

En yleisesti ottaen tee mitään tilaustöitä,
mutta perheenjäsenille mielelläni tarpeeseen neulon,
jos kauniisti pyydetään.
;)

Tässä tapauksessa sattui hauskasti lankakin olemaan valmiina.
Olin hankkinut sen jo joskus aiemmin 
tätä kyseistä sukankuluttajaa ajatellen.
Nytpä tuli sitten syy neuloa heti, eikä vasta jouluksi.

Siitä syntyivät tällaiset tavalliset 45-koon sukat.



Lanka on Opalin 6-säikeistä Sweet Dreamsia, värinumero 9722.

Tässä on minusta kauniit vedensiniset ja -vihreät sävyt,
ja tykkään tuosta raidoituksesta.
Se on sopivan utuinen,
eikä kaipaa kohdistamista.




Neuloin 2,75 puikoilla (15cm Zingit - mun uudet suosikkisukkapuikot)
ja apuuva, nyt en ole varma silmukkamäärästä,
mutta fiilispohjalta sanon, että 60 silmukalla neuloin.

Sukan päällä jatkoin resoria loppuun asti,
ja kantapää on perinteinen hollantilainen.

Sukissa ei toisin sanoen ole mitään kommervenkkejä,
mutta oikein kivat näistä tuli silti.





Mallina vaihteeksi kameran toisella puolella 
hyörinyt puolisonikin tuumasi,
että onpas kivan väriset.

Eivätköhän nämä siis lopulliselle saajalleenkin kelpaa.
Hän nimittäin tykkää sinisestä.




Oletko sinä neulonut ihan perusjuttuja 
vai jotain haastavampaa viime aikoina?

Minulla on kirjoneuleinnostus vielä meneillään,
mutta joudun nyt vähän himmailemaan,
kun olkapää on taas alkanut kiukutella ja kipeytyä.

Sairaslomalla on selkeästi tullut neulottua paljon.

Noo, lepuutellaan sitten kättäkin,
ja neulotaan maltilla.

Mukavaa viikonloppua ja hyvää 
alkavaa marraskuuta!

lauantai 17. lokakuuta 2020

Mörköjä

 Ensimmäinen kuulas ja rapea 
pakkasaamu on koettu nyt meilläkin,
ja sen kunniaksi postailenkin
taas lapasista.

Aloitin nimittäin joululahjojen neulomisen,
ja neuloin ensimmäiseksi eräälle
muumifanille Mörkö-lapaset.

Lapaset on suunnitellut Jenni Peltomäki,
ja ohje on saatavilla Ravelrysta ilmaiseksi *klik*.



Neuloin lapaset Novitan Nallesta 2,25mm puikoilla.

Yleensä neulon Nallea 2,5mm puikoilla,
mutta näistä lapasista olisi sillä tiheydellä tullut liian suuret.
Lapasten saaja on nimittäin yhtä pienikätinen kuin minäkin,
ellei arviokykyni heitä ihan totaalisesti.

Mukavan tiivistä ja napakkaa pintaa pienillä puikoilla saikin!
Lisälämpöä lapasiin tuo myös se,
että suurten yksiväristen pintojen takia käytin 
paljon tikapuutekniikkaa.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lapaset ovat suurelta osin 
ikään kuin kaksinkertaiset.

Eipähän ainakaan tuule lävitse!



Työteliäisyydestään huolimatta, tämä oli aivan ihana projekti tehdä.
Ensinnäkin koin kunnollisen inspiraation hetken
ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen.
Ihan todella innostuin näistä lapasista, ja nautin siitä,
että työssä tapahtui koko ajan jotain alusta loppuun.

Näissä oli jotain, mikä piti mielenkiinnon yllä,
muttei väsyttänyt mieltä.
Jotkin projektit ovatkin olleet nyt tauolla,
kun niiden tekeminen ei ole kiinnostanut ollenkaan.

En osaa oikein selittää sitä,
mutta ehkä te ymmärrätte sellaisen tietyn kipinän,
joka syttyy,
kun pääsee tekemään jotain tosi mielekästä ja
saa ajatukset kaiken maailman murheista pois hetkeksi.

Uupumusaivoille tämä kokemus oli mukavaa vaihtelua.
Tykkäsin!



Lisäksi iloitsen siitä, että lopputulos on tosi siisti ja onnistunut.
Höyryttämisen jälkeen tikapuutekniikan aiheuttamat 
muhkuratkin silisivät mukavasti pois,
vaikka vähän muuta pelkäsin.
Jee!

Ai niin, sen verran poikkesin ohjeesta,
että neuloin lapasten varret eri tavalla raidoittaen.
Neuloin viiden kerroksen raidat niin, että värin vaihtuessa 
neuloin aina ekan kerroksen uudella värillä kokonaan oikein.
Sillä tavalla tulee siistit raidat myös nurjien silmukoiden kohdalla.



Rrrrr...
Joko teillä on ollut pakkasta?
Entä teetkö tänä vuonna käsitöitä joululahjoiksi?

Minulla ei ole sen suurempia tavoitteita lahjojen suhteen,
mutta jaksamisen mukaan teen muutamia täsmälahjoja
- sellaisia, että on idea ja saaja mielessä valmiina,
niin kuin näiden lapasten kohdalla on.

Levollista ja hyvää viikonloppua sulle!
<3

tiistai 13. lokakuuta 2020

Tonttuja

Heippa taasen. 
Tämä postaus on antanut odotuttaa itseään,
mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Osallistuin elokuun aikana
ensimmäistä kertaa Sarah Schiran suunnitteleman 
mysteeritontun yhteisneulontaan,
ja neuloinkin samalta istumalta kaksi tonttua.

Ohje on englanninkielinen ja maksullisena Ravelryssa nimellä 
*Nice to Gnome You*.




Saanko esitellä, tonttutyypit Tarmo ja Jekku!

He chillailevat muina tonttuina syysauringossa,
hiippalakit kippuralla ja käden taskussa.





Aika vekkuleita, vai mitä?

Näiden neulominen oli hauskaa ja erilaista.
En ole koskaan neulonut mitään tällaista,
joten vaihtelu virkisti.

Vihjeet olivat sopivan pituisia ja nopeita toteuttaa.




Täytteenä tontuissa on vuosien saatossa kertyneitä langanpätkiä.
Pohjalle olisi voinut laittaa jonkinlaisen painonkin,
mutta nämä menevät ehkä ennemmin leikkikäyttöön kuin koristeeksi,
niin kokonaan pehmeä tonttu on parempi vaihtoehto.
(Saajat ovat jo isoja muksuja, ja yritin kiinnittää osaset hyvin.)

Ajatus on ainakin, että käärin nämä joulupakettiin,
pitäähän tässä jo alkaa valmistautua...



Ootko sä koskaan neulonut tonttuja?

Ja kuulumisosio:

Mulla saikku jatkuu aina vaan,
mutta ei se mitään.
Mieli ottaa aikansa tervehtyäkseen.
On parempia ja huonompia päiviä,
lääkitystä ja ihmettelyä,
teetä, metsäkävelyjä ja tv-sarjoja.

 Nyt olen jaksanut taas neuloakin.
Se on aika ihanaa.
Yhdet muumiaiheiset lapaset odottavatkin 
lankojen päättelyä ja kuvaamista...

Kiva kun kävit lueskelemassa,
mukavia syyspäiviä sulle!
Nautitaan ruskasta ja hämärän hyssystä,
 ja otetaan iisisti.
<3

maanantai 28. syyskuuta 2020

Palmikkolapaset

 

Lupailin jo jokin aika sitten esitellä 
yhdet lapaset,
joten täältä pesee.



Jo aiemmin esittelemästäni pantaprojektista jäi 
vielä jonkin verran De Rerum Naturan Gilliatt-lankaa,
joten päätin tehdä sen jämistä lapaset.


Gilliattin kaveriksi otin harmaata 7 Veljestä,
koska kokonaan ruskeat lapaset eivät olisi olleet 
ihan minun makuuni.

Väriyhdistelmästä tulikin tosi kiva.

Käytin neulomiseen 3mm sukkapuikkoja.
Silmukkamääriä en kirjoittanut ylös.




Näistä tuli ihan peruslapaset kiilapeukaloilla ja pienellä twistillä,
eli noilla neljän silmukan palmikoilla, jotka reunustavat 
lapasten päällispuolta.

Jälkikäteen ajatellen olisin voinut tehdä leveämmät palmikot,
mutta on tämä sirokin versio ihan mukiinmenevä.
Eipähän tullut ihan tavikset!




Lopputulos on oikein pehmoisen ja lämpimän tuntuinen.
Jään odottelemaan viileitä kelejä,
että pääsen kokeilemaan näitä käytössä.

Oletan, että tuo vahvikkeeton merino huopuu käytössä mukavasti,
jolloin viimakaan ei pääse puremaan sormia.

Lankaa myös jäi vielä vähän,
joten täytyy vaikka raidoittaa vielä toiset tumput 
itselle tai jollekulle muulle,
kun seuraavan kerran tekee mieli neuloa lapasia.




Onko sun lapasvarastot jo valmiina talvea varten?

Mukavaa viikkoa ja kiitos kun kävit!
<3

perjantai 18. syyskuuta 2020

Kahdet sukat

 Moikka!

Tässä postauksessa esittelen peräti kaksi 
valmistunutta sukkaparia.

Ensimmäisenä esittelyssä on Tiina Kuun 
Tuhansien villasukkien maa -kirjasta
malli nimeltään Autioituu rannan talot.


Lankoina näissä sukissa on Novitan Venlaa sekä 
Roosa Nauha sukkalankaa.
Venlaa on tuo vaalea pohjaväri sekä tummanharmaa,
ja valkoinen on Roosa Nauha sukkalankaa.

Neuloin ohjeen pienimmän koon.

Käytin muuten 2mm sukkapuikkoja,
paitsi kirjoneuleosuuksiin otin 2,5mm sukkapuikot.

Näin jälkiviisaana voin todeta, että isompi koko tai astetta
isommat puikot olisivat olleet ihan paikallaan,
koska nyt sukista tuli tuosta nilkan kirjoneuleen kohdalta 
aika nafti.

Noh, lahjalaatikkoon täytettä.
Joku pienijalkainen käyttäjä varmasti löytyy,
jos nämä nyt kehtaan jollekulle antaa.
En ole ihan tyytyväinen noihin varren kirjoneuleisiin.
Ne olisi voinut neuloa vielä isommilla puikoilla,
niin ne eivät venyisi noin rumasti.




Näiden sukkien ehdottomasti hienoin yksityiskohta
on tämä kantapää.
Sen tekeminen vaatii vähän keskittymistä,
mutta lopputulos on vaivan arvoinen.

Samoin tuo jatkuva resori kaikkine kierrettyine silmukoineen 
on aika hidasta neulottavaa,
mutta kokonaisuudesta tulee kyllä kaunis.





Jos nuo ikkunasukat, kuten niitä itse nimitän,
menevät lahjalaatikkoon,
niin nämä seuraavat sukat sen sijaan pidän ehdottomasti itse.

Nämä ovatkin olleet jalassa jo monta päivää.




Tämä malli on Niina Laitisen May Socks.

Lankana 7 veljestä ja 3mm puikot.

Tämä projekti oli parin päivän homma.




Tein sukista pienemmät kuin ohjeessa,
ja Niinan ohjeita kritisoin nyt sen verran,
että niitä kokoja saisi ohjeissa olla oikeasti lisää.
Nyt neuloja joutuu itse soveltamaan aika paljon,
jos haluaa kokoa muutella.
Tässäkin mallissa jouduin itse pähkäilemään kärkikavennusten 
kohdalla, miten saan ne menemään yhtä nätisti kuin mallisukassa,
koska aloitin kavennukset eri kohdassa kaaviota.

Muuten tämäkin malli oli taattua laatua,
kaunis ja nopea tehdä.



Harmaa väri ja palmikkoneule on kyllä yhdistelmä,
joka toimii aina.

Minua se myös puhuttelee tällä hetkellä kovasti.
Kaipaan jotain tuttua ja turvallista, tavallisen harmaata ja pehmeää,
kun elämä muuten on kovin koukeroista juuri nyt.



Minulla sairausloma sen kun jatkuu.
Tuli nimittäin pari uuttakin muuttujaa,
ja vointi romahti totaalisesti tuossa männäviikolla.

En nyt siitä sen enempää halua tänne jakaa,
mutta että kivun ja sietokyvyttömän psyyken kanssa
täällä on nyt painiskeltu.

Pikku hiljaa pahin alkaa tästä tasoittua,
mutta todellakin hitaasti.

Elän kirjaimellisesti hetki kerrallaan,
koska päivä kerrallaan on jo liian iso kokonaisuus.
Neulominenkin on ollut välillä liian iso ponnistus,
mutta nyt jaksan onneksi edes sitä taas silmukka kerrallaan...

Mutta plääh sanon minä,
joka olen tottunut suunnittelemaan elämää aina 
monta askelta eteenpäin.
Voin kertoa, että opettelemista on tässä pysähtymisessä,
paikallaan olemisessa ja hetkeen keskittymisessä.

Mutta on jotain positiivistakin;
saan vihdoin ja viimein nukuttua!
Siihen on löytynyt nyt sopiva apu,
ja uni auttaa jaksamaan kaikkea muuta edes vähän paremmin.

Notta tällaista täällä, enimmäkseen sohvan pohjalla.
Oppia ikä kaikki.

Mutta, kyllä täältä vielä noustaan.

Kiva, kun piipahdit lukemassa.
Kaikkea hyvää, iloa, terveyttä ja siunausta
sun syyspäiviin!
<3

tiistai 1. syyskuuta 2020

Pampulapanta

 Heippa.

Esittelen tässä välissä yhden nopean 
välityön, jonka virkkasin yhdessä illassa ja aamussa.

Olen jo pitkään miettinyt,
että haluaisin opetella pitämään pantoja,
joten nyt päätin kokeilla sellaisen tekemistä,
kun mieleinen malli tuli vastaan.

Ohje kulkee Pampulapannan nimellä,
ja se on saatavilla ilmaisena *Rakkaudella Henna -blogissa*.

Minun pannastani tuli pienillä muokkauksilla tällainen.


Virkkasin pampulaosuuden 3,5mm koukulla 
ja muistaakseni neuloin tuon eteen tulevan kaistaleen 
myös 3,5mm puikoilla.

Lankana on eräässä lankavaihdossa saamaani De Rerum Naturan Gilliat-lankaa,
joka on vahvikkeetonta, ranskalaista merinovillaa (250m/100g).
Langan tuotannossa on otettu eettisyys ja ekologisuus huomioon.

Lanka osoittautuikin miellyttäväksi uudeksi tuttavuudeksi.
Jos joskus haluaisin oikein muhkean merinovillapaidan,
niin harkitsisin vahvasti tätä lankaa.




Heh, tuli vähän hassut kuvat ja oli aika kuuma kuvauspäivä,
mutta saatte sentään jonkinlaisen käsityksen siitä,
miltä panta näyttää päässä.

Neuloin jäljelle jääneestä langasta lapasetkin pannan kaveriksi,
mutta ne sain vasta pääteltyä, ja kuvat ovat ottamatta.
Postailen niistä erikseen myöhemmin.



Vähän luulen, että edelleen olen enemmän pipoihminen,
mutta koitan nyt opetella pitämään tätäkin,
kunhan säät sallivat.

Tykkäätkö sinä käyttää pantoja?

Seuraavaksi taidan postailla teille joko tontuista tai palmikkosukista.
Palmikot ovatkin nyt puhutelleet, kun elämä on heitellyt eteeni 
vaihteeksi vähän kiemuraisempia reittejä.

Kerrottakoon, että hymykuvista huolimatta
ei elämä hymyile nyt ihan niin paljon kuin haluaisin.

Kun työt loppuivat ja ehdin viimein hengähtää,
iski sellainen henkinen ja fyysinen väsymys päälle,
että jään nyt uupumuksen ja jo pidempään jatkuneiden
ahdistusoireiden takia sairaslomalle.

Kuinka pitkäksi aikaa, en tiedä.
Joka tapauksessa minun syksyni alkaa nyt lepäämisellä,
enkä aloita uutta työurakkaa, vaikka tarjolla kyllä olisi.
Sen sijaan polttelen kynttilöitä, neulon ja keräilen itseäni.
Se tulee enemmän kuin tarpeeseen...
Mutta joo, pää on niin sumussa nyt,
että ei siitä aiheesta sen enempää tässä vaiheessa.

Toivottavasti sinä jaksat ja olet valmiina 
syksyn aherrukseen.
Tsemppiä ja iloa sun päiviin!
Muista olla armollinen itsellesi,
ja kysyä myös muilta, mitä heille oikeasti kuuluu.
<3