lauantai 30. joulukuuta 2017

Uusi vuosi, uudet kujeet


Taas on aika astua uuteen vuoteen,
ja tällä kertaa teen sen hyvillä mielin.
Takana on tapahtumarikas vuosi,
josta päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus.
Ylä- ja alamäistä huolimatta 
on ollut onnea ja iloa, onnistumisiakin.
Loppujen lopuksi kaikki on hyvin.

Ja mitä bloggaamiseen tulee,
niin se on tuntunut kivemmalta kuin koskaan!
On ollut ihana tehdä käsitöitä,
seurata inspiroivia blogeja ja kirjoittaa itse.
Mie oikeesti nautin tästä ihan simona!
On myös ollut hauska huomata,
että min jutuista on ollut iloa muillekin
- kiitos siitä, että jaksatte täällä käydä!
Jaettu ilo on paras ilo.
;)


Uutta sukkaa pukkaa jo... ;)



Voin luvata, ettei käsitöiden tekeminen 
ensi vuonnakaan tyssää 
- ei ainakaan, jos se langoista on kiinni.

Joulupukki toi miulle nimittäin 
aika mahtavan kasan lankoja.
Taisin olla kiltti!

Vähän luulen, että ensi vuonna ei kauhesti 
tartte ite lankoja ostella,
kun on nää uudet ja vanhojakin on vielä.
:D




Lisäksi joulupukki toi miulle myös 
hartaasti toivomani Lumi Karmitsan kirjan
Jeeee!

Näette todennäköisesti kirjan malleilla 
tehtyjä juttuja tulevaisuudessa.

Samoin näette myös toivottavasti 
nämä Finlandia-sukat valmiina.
Ovathan ne edistyneet jo sen verran,
että varret ovat valmiina,
mutta vähän ikuisuusprojekti tää on.
:D




Ja mitäs vielä uskaltaisin ns. luvata ensi vuodelle?

No ois mulla yks uus juttu!


Sipulista istutettu Amaryllis 'Red Pearl'
ilostutti auenneilla kukilla jouluaamuna!
 


Miehän oon ollu aina kiinnostunu kaikenlaisesta 
vihreän peukaloinnista.
Äiteen kukkapenkkejä sun muita oon ihastellu 
niin kauan kuin voin vaan muistaa,
ja olen ollut mm. yläasteella kaks viikkoa 
TET-harjottelussa kukkakaupassa,
 ja lisäksi oon ollu kaks kesää 
hautausmaalla kausityöntekijänä.

Vähän jotain siis tiedänkin kasveista,
vaikka kovin vähän oon itse ehtinyt 
mitään istutella ja kokeilla koskaan.
Vaikka yhdessä vaiheessa ois ollu kokonainen 
pihakin käytettävissä,
niin en ollut kesäisin sitä säännöllisesti hoitamassa.

Nyt olen kuitenkin siinä tilanteessa,
että asunnossamme on iso ja vasta remontoitu 
parveke, jonne aion istutuksia ensi vuonna laittaa.
Luvassa on siis käsitöiden lisäksi kukkaintoilua!




Kevääksi olen jo narsissit istuttanut
ihan kokeilumielessä.
Katsotaan, ovatko ne paleltuneet tms. vai 
saanko iloita keltaisesta kukkaloistosta.
(Sipulipussi oli joku sekoitus, pitäis tulla erilaisia!)




Ja kun kerran kokeilun makuun olen päässyt,
niin aion yrittää myös täksi jouluksi hankkimieni 
amaryllisten ja hyasinttien uudelleen kukittamista!
Ne pääsevät keväällä kaikki partsille.

Olen jo ohjeistuksen tähän hommaan pääpiirteittäin 
selvittänyt (ja jääkaapin oveen ohjelapun laittanut),
mutta jos sulla on joku kuningasniksi tähän,
niin otan vastaan!

Hyasinttejahan en ensi jouluksi siis yritä kukittaa,
vaan ne saavat jäädä parvekkeelle.
Kukkivat koska kukkivat - jos ylipäätään kukkivat!
Mutta amaryllikset otan syksyllä sisään,
annan niiden olla pari kuukautta levossa pimeässä,
ja marraskuussa istutan ne uuteen multaan ikkunalle,
ja toivon parasta.

Ylipäätään aion nyt ihan vaan 
kokeilla ensi vuonna, onnistuuko mikään!




Ois ihana saada kaikki kolme amaryllista 
samaan asetelman ensi jouluksi,
mutta katsotaan kuinka käy.
Saahan sitä haaveilla!

Valkoisen amarylliksen 
kukkavana muuten katkesi yhtenä yönä, 
kun se oli liiasta 
kastelusta kasvattanut turhan pitkän ja hennon varren.
Noo, menee se maljakossakin.
Seuraavalla kerralla,
ja nyt viimeisimmän alesta hankkimani 
amarylliksen kanssa osaan olla kastelematta.

Ja hei, mun yks marraskuunkaktus tekee 
nyt nuppuja, vaikka ne on kaikki kolme näyttäny 
koko vuoden iha kehäraakeilta!

Hih, ihan tuntuu jo siltä,
että kevät vois kohta tulla!

Jos sitä ennen nyt kuitenkin 
toivottaisin teille oikein ihanaa,
onnellista ja siunattua uutta vuotta 2018!
<3

Nähdään ensi vuonna!
Muistakaa osallistua *sukka-arvontaan*!

torstai 28. joulukuuta 2017

Vuosi väriterapiaa: Järkevänvärinen joulukuu


Päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla,
ja yhdistää tähän postaukseen sekä 
*Vuosi väriterapiaa -haasteen* viimeisen kuukauden
että *Sukka-Finlandia -kisan* toisen etapin.

Siispä pääsen esittelemään teille 
ekat varsinaiset kisasukkani,
jotka ovat Veera Välimäen suunnittelemat 
Kuvastin-sukat.




Nämä Kuvastimet on neulottu Novitan Venlasta 
2,5 puikoilla.

Tunnustettakoon, että tarkistin suositellun 
langan vasta kun sain sukat valmiiksi,
ja huomasin, että hupsista, 
suositeltu lanka olisi ollut hieman paksumpaa,
noin Nalle-langan paksuista.

Olin muistellut suositellun puikkokoon perusteella,
että ohuttahan se lanka on,
 ja valkkasin tämän sammalenvihreän Venlan sukkalangaksi.
Lankavalintani ei tosin haittaa mitään,
koska yhtään paksummalla langalla en olisi itselleni 
sopivia sukkia saanut!




Sain siis tehtyä itselleni mukavan ohuet, 
kivasti istuvat 36-koon sukat.

Itselleni sukat tein siksi,
etten ollut koskaan aiemmin neulonut sukkia 
varpaista varteen,
enkä ollut ihan varma näiden onnistumisesta.

Työn edetessä toki huomasin, että pelko oli turha.
Ohje oli selkeä ja pitsiosiot oppi nopeasti ulkoa.
Päänvaivaa ja hitautta neulomiseen tuottivat 
vain ne jutut, 
jotka piti sukkia varten varta vasten opetella:
sukan kärjen silmukoiden luominen
ja kantapään muotoilu.
Molemmat edellyttivät ohjeen tavaamista,
googlen käyttöä, purkamista ja uudelleen neulomista
ennen kuin onnistuin.





Yllättävän kivuttomasti näiden neulominen 
sujui sitten kun käsitti,
mitä ja miten pitää tehdä.




Paitsi että, otti vähän päähän,
kun ehdin jo päätellä ja höyryttää sukat
ennen kuin tajusin, että olin tehnyt liian 
kireän päättelyreunan resoriin!

Ei muuta kun purkamaan,
vähän lisää lankaa kehiin ja uusi löysempi päättely.
Sitten menivät sukat tappelematta jalkaan.
:D

Sijoitukseni tällä etapilla oli 108.
Seuraavan etapin tiedänkin jättäväni taas väliin,
kun en halua mitään helmiä sukkien sekaan neuloa...
Vähän harmittaa, mutta ei joka malli voi 
jokaisen mieleen olla.




Mutta niin, järkevänvärinen joulukuu?
Ns. järkevistä väreistä tulee itelle ekana mieleen 
musta, valkoinen ja harmaa,
mutta perustelen tämän sammalenvihreän 
seuraavalla tavalla
1. lankaa oli valmiina kotona
2. tämän väriset sukat sointuvat useisiin 
lempivaatteisiini
3. tämän värisissä sukissa ei lika näy
4. vihreä nyt on vaan itelle mieleinen väri
;)




Viimeinenkin haastetyö on siis tehty,
ja olen onnistunut esittelemään kaikki 12 haastetyötä 
aina kunkin kuukauden sisällä. Jee!
Oli kyllä tosi kiva haaste.

Aiemmat haastetyöt voit kurkata näistä linkeistä:

Haasteeseen liittyvän fiilistelypostauksen 
teen vielä tammikuun puolella.
Nyt keskityn vuoden viimeisiin päiviin,
ja huomaan huijanneeni edellisessä postauksessa
- tämä ei ole vielä viimeinen tämän vuoden postaus!

Tulen vielä viikonlopun aikana 
esittelemään vähän joululahjoja,
fiilistelemään tämän vuoden bloggailua 
ja toivottamaan onnea uudelle vuodelle.
;)

tiistai 26. joulukuuta 2017

Käsityövuosi 2017


Vuosi lähenee loppuaan,
ja on aika summata,
mitä kaikkea kuului blogivuoteen 2017.
Mitäpä tuli tehtyä?

Sukkia neuloin vuoden aikana yhteensä 27 paria.





Vaikka itse sanonkin,
niin puikoilta putosi tänä vuonna 
tosi erilaisia ja kauniita sukkia!




Välillä helppoja ja nopeita sukkapareja,
välillä työläämpiä.




Sukkien lisäksi neuloin kolmet lapaset ja yhden huivin.
Lisäksi virkkasin kaikenlaista pientä,
kuten tiskirättejä ja somisteita ovikoristeeseen.

Ihan pikkuisen ompelinkin,
mutta parista pussukasta ja verhokapasta 
nyt ei ole paljoa sanottavaa.




Paljon ehdin tehdä.
Ja kun nyt mietin, niin täksi vuodeksi 
tekemäni *käsityölupaukset* täyttyivät 
yllättävän hyvin!

pystynyt vastaamaan tähän asti aina ajallaan,
miestensukkia on tullut tehtyä ihan riittämiin,
virkkuukoukkukin on kädessä pysynyt ja 
uutta olen oppinut.
Joulukalenterikin toteutui!
Muistakaa muuten äänestää paras luukku 
ja osallistua *sukka-arvontaan*.

Vuosi väriterapiaa -haasteesta muuten sen verran,
että joulukuun työ on vielä vaiheessa! 
Aion myös tehdä haasteesta
fiilistelypostauksen tammikuun aikana,
joten siitä en kerro nyt tässä sen enempää.

Muutenkin tuntuu siltä, 
että kuvat kertovat nyt enemmän kuin tuhat sanaa.
Yksi postaus tulee myös vielä ennen kuin vuosi vaihtuu.

Mutta nyt voinen jo kysyä,
että mitäs työ ootte tykänny 
Tavarataikkiksen vuodesta 2017?
;)

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

24. luukku: Joulukalenterisukat, parhaan luukun äänestys + arvonta!


24. Luukussa haluan toivottaa 
ihanaa ja levollista joulua teille kaikille 
rakkaat lukijat,
niin vakivierailijoille kuin satunnaisille 
piipahtajillekin!

Tää on ollu min eka joulukalenteri,
ja olen ollut tosi otettu siitä,
että niin moni on jaksanut kalenteria seurailla.
Kiitos kaikista kommenteista, tykkäyksistä ja 
vierailuista ihan hissukseenkin!

Kalenterin suosio jopa yllätti minut.
Siksipä ajattelin yllättää myös teidät...
;)




Olen tässä joulukuun aikana neulonut 
perinteiseen tapaan Niina Laitisen järjestämässä 
yhteisneulonnassa Joulukalenterisukat,
joiden ohje löytyy nyt 
ja myöhemmin *Ravelrysta*.

Sukat on neulottu 7 veljestä -langasta 3,5 puikoilla.
Neuloin muuten ohjeen mukaan,
paitsi että varresta on jätetty pari vikaa kuviota pois.
Kooksi tuli min käsialalla 39-41.
Tarkemmin ottaen varren pituus on 
resori mukaan luettuna noin 37cm,
ja jalkapohjan pituus on 26cm, 
mutta joustaa siitä kyllä.
Pohkeen ympärysmitta on tehty koon 35-39cm mukaan,
ja jotain siltä väliltä se on.
Oma pohje on sen 35cm,
 joten sen mukaan arvioituna sukissa on venymisvaraa.

Ja kenelle nämä neuloin? No jollekulle teistä!





Jep, nämä sukat arvon kaikkien tätä postausta 
kommentoineiden kesken!
 Osallistumisohjeet tulevat tässä:

1. Kommentoimalla tätä postausta olet mukana arvonnassa.
Vain yksi arpa per nenä!

2. Kerro kommentissasi, mikä blogin joulukalenterin 
luukuista on ollut mielestäsi paras ja miksi.
Jos tietyn luukun valinta on vaikeaa, kerro ihan vaan 
fiilikset joulukalenterista ylipäätään!
(Jos et ole seurannut kalenteria, niin nyt on vielä 
ehtii hyvin vilkaista luukut läpi.)

3. Jätä kommenttiin myös sähköpostiosoite,
josta sinut tavoittaa,
jos arpaonni suosii.

Ja postitus vain Suomeen!




Osallistumisaikaa on 7.1.2018 klo 12 asti,
ja arvonta suoritetaan joko samana päivänä 
tai sitä seuraavalla viikolla.
:)

Tämän myötä onkin sitten viimeinenkin 
luukku saatu kunnialla päätökseen,
ja nyt tämä neuletonttu vetäytyy
joulunviettoon.
Vielä en uskalla ensi vuodelle luvata 
uutta kalenteria, mutta harkitaan.

Ihania ja tunnelmallisia joulunpyhiä kaikille,
ja onnea arvontaan!
Tavataan vielä ennen kuin vuosi vaihtuu.
;)

lauantai 23. joulukuuta 2017

23. luukku: Joulurukous


Niin ihanaa kuin joulunaika onkin,
on se myös joskus raskasta ja stressaavaa, 
aikatauluttamista ja pennien pyörittelyä.

Jouluun kohdistuu kovasti toiveita, odotuksia
ja jopa velvoitteita.

Itsellekin tämä aattona konkretisoituu, 
kun on käytävä useassa paikassa ja
sovitettava monen ihmisen aikatauluja yhteen.
Tämä viimeksi mainittu 
tuottaa aina vähän ärtymystä ennen h-hetkeä.

Lisäksi tänä vuonna on vähän haikea olo,
kun olen ekaa kertaa poissa oman perheen parista 
jouluaattona.
Joulupäivänä toki ollaan kaikki koolla,
mutta aatto on nyt erilainen.
Ja on tässä muutama muukin asia vähän mielen päällä.

Siispä ajattelin, 
että 23. luukussa voisi hetken hengähtää,
sytyttää kynttilän 
ja pysähtyä joulun sanoman äärelle 
pienen rukouksen johdattamana.





Pyhä Jumala, taivaallinen Isä,
päivän sana kuuluu tänään: 
"Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi."
(Joh. 3:30)

Anna meille kiireen, huolien ja valmistelujen 
keskellä hetki aikaa pysähtyä seimen äärelle.
Muistuta meitä siitä, että kaikki on jo valmista.
Muistuta, että meidän ei tarvitse olla täydellisiä,
meidän ei tarvitse ehtiä ja muistaa kaikkea,
meidän ei tarvitse suorittaa joulua.

Auta meitä muistamaan tämä myös ihmissuhteissamme,
ettemme kohdistaisi toisiimme liikaa odotuksia,
emmekä jäisi kiinni katkeruuteen ja niihin 
ikäviin tunteisiin,
jotka saattavat joulun aikana nousta pintaan.
Opeta meitä antamaan anteeksi.
Auta meitä olemaan armollisia toinen toisiamme 
ja itseämme kohtaan,
jotta se rakkaus, jota olet meitä kohtaan osoittanut,
olisi juhlamme keskipiste.

Niin, ja ulos kun katson tuohon lumipyryyn,
esitän myös pyynnön siitä,
että tieliikenteessä olisi enkeleitä matkassa!

Rakas Jumala, tänä jouluna
pyydän koteihin rauhaa ja sinun sanasi valoa.
Pyydän, että luot toivoa myös niihin koteihin,
joissa joulua vietetään yksin tai surun keskellä.
Anna meille vapaus ja uskallus iloita!

Sinä olet antanut ainoan poikasi,
jottei yksikään, joka sinuun uskoo,
joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

Siitä me kiitämme.
Siunaa meidän juhlamme.
Aamen.




Siunausta aatonaattoon ja turvallista 
matkaa kaikille,
jotka tuolla lumisateessa tänään ajelevat!
<3

perjantai 22. joulukuuta 2017

22. luukku: Glöginmaistelua ja joululauluja


22. luukussa on hyvä tunnelmoida 
glögikupposen äärellä ja kuunnella 
lempparijoululauluja...




Maistoimme eilen joulumuistamisena saamaani
 Mustilan viinipuodin Mustan everstin glögiä,
kun eräs ystävämme tuli käymään.
Glögi osoittautui oikein hyväksi!
Nimensä mukaisesti se oli tosi tummaa juomaa,
mikä ei ole kyllä ihme,
kun siinä on mustaherukkaa ja mustikkaa.
Tykättiin! Ja oli kiva ilta muutenkin,
hyvässä seurassa kaikki herkutkin 
on aina parempia.
Eikä niitä kauheasti jäänytkään...
;)

Eipä tosin ollutkaan mitään erikoista paitsi glögi!
Joulutorttuja ihan perinteisellä luumuhillolla 
(todettiin se parhaaksi), joulupipareita 
ja pieniä karjalanpiirakoita.




Ja glögistä vielä puheen ollen,
ystävämme toi meille puolestaan tällaista 
Saimaan Marjan tyrniglögijuomaa.
Olenkin miettinyt, että miltä tällainen maistuu.
Nythän se tässä joulun aikana selviää!
;)

 


Nyt ovat siis joulujuomat kohdillaan. 

Sain myös tämmöiset söpöset tonttukynttilät 
ja kauniin kortin.
<3





Ai että, tuli kyllä tosi kiva ja jouluinen 
fiilis kyläilystä.
<3

Toki aika jouluinen fiilis oli ollut 
jo koko päivän,
kun olin kuunnellut joululauluja ja 
fiilistellyt muuten vaan.



On jo nuppuna niin upean värinen, että maltan tuskin
odottaa kukkien avautumista!

Tänä vuonna olenkin itse asiassa 
kuunnellut tosi paljon joululauluja,
paljon enemmän kuin monena aiempana vuonna.
Olen kuunnellut jouluradiota, 
Suvi Teräsniskan tulkintoja ja 
tietysti Lauri Tähkän Jouluni laulut -albumia.

Jep, kääks, jäin kiinni.
Minulla on ei niin kovin pieni heikko kohta 
Latelle... khihihi. <3
Mutta niin, jotenkin tykkään hänen tulkinnoistaan,
joululauluistakin kuultaa hymy läpi.

Min kaikkien aikojen lempijoululaulu on 
En etsi valtaa loistoa,
mutta tuolta Jouluni laulut -levyltä 
suosittelisin kyllä kuuntelemaan laulun nimeltä
 Sytytä mun sydämeni.

"Sytytä mun sydämeeni valo pimeään,
sytytä mun sydämeeni valo jouluna."
<3

Mikä joululaulu on koskettanut 
sua tänä vuonna?
:)

Ps. Se voipi olla, että tänään intoudun 
itsekin ääntä avaamaan...