tiistai 4. joulukuuta 2018

4. luukku: Mokia joulupöydässä


Neljännessä luukussa pohditaan sitä,
että joulu tulee, vaikka kaikki ei olisi täydellistä!
Tai ehkä juuri siksi.




Onhan se kaunista,
kun katetaan joulupöytää oikein ajatuksella.
Itse tehtyjen laatikoiden ja kinkun 
- tai mitä nyt syödäänkään -
tuoksu on huumaava,
ja esillepano on kuin oma alkuruokalajinsa.

On pöytäliinat ja kynttilät,
ehkä pöytähopeat kaivettu esiin ja kiillotettu,
servetit taiteltu ja jälkiruokajäädykekin 
koristeltu viimeisen päälle.

Olen itse tullut sellaiseen joulupöytään monesti.

Mutta entäs sitten ne kerrat,
kun kaikki ei onnistukaan?
Entäs ne pieleen menneet luomukset?




Kaikki ei nimittäin aina onnistu.
Sen todistin taas itsekin, kun uskaltauduin 
kokeilemaan jo marraskuun puolella 
elämäni ensimmäistä kertaa taatelikakun leipomista,
ja gluteenittomana.

Sitä luulisi, että taatelikakku on helppoudessaan
varmaakin varmempi tapaus mutta ehei.

En malttanut odottaa sen jäähtyvän kunnolla,
ja siitä, ja kenties jostain muusta syystä,
kakku halkesi hienosti kolmesta kohdasta,
kun kumosin vuoan kakkulautaselle.




Voi itku. Ensin harmitti hirveästi:
eihän tätä voi joulukalenterissa esitellä,
eikä tämän jälkeen hetkeen huvita leipoa taas mitään!

Mutta siihen rakas mieheni tuumasi,
että miten niin et voi esitellä just tätä kakkua,
ihan varmana siellä lukijoissa on joku muukin,
jolla ei aina onnistu ja on menny leipomiset pieleen.

On se viisas.
<3

Sitä paitsi, maku ratkaisee, 
ja tämä kakku oli herkullista.
Kiehautin taatelimössön kahvissa,
ah mikä tuoksu jo uunissa!
(Ohjeita on googlessa pilvin pimein.)




Ja jos tämä kakku nyt sattuisi olemaan
miun varta vasten tekemä joululeivonnainen,
niin se saisi kelvata joulun kahvipöytäänkin.
Tomusokeria päälle (se korjaa kaiken,
eiks se niin ollu?) taikka suklaakuorrute,
vähän nonparelleja...

Pienet ja isommatkin epätäydellisyydet luovat
rentoa tunnelmaa,
ja hyviä tai ainakin mieleenpainuvia muistoja
 - kukapa ei tietäisi,
miltä palanut puuro tai piparit maistuvat.
Moka voi olla lahja, tässäkin.
Enemmän naurua ja vähemmän pönötystä,
se sopii miulle.

Hih. Ois kiva kuulla 
teidän mieleenpainuvimmat mokat joululeivonnassa
tai ruoanlaitossa!
Onko joskus jokin ruokalaji jäänyt 
laittamatta pöytään ja miksi?
;)

22 kommenttia:

  1. On sattunut ja tapahtuut: kakku ei irtoa vuoasta kuin liottamalla, kinkku on raakaa, laatikot kuivettuvat vuokiinsa ja rusinasoppa on niin klimppistä, että soppakauha seisoo. Mutta näistä huolimatta joulu on tullut ja mennyt omalla painollaan. Sinun kakkusi on oiva muistutus siitä, että elämä voi olla joskus rumaa, joskus kaunista ja joskus kertakaikkisen hilpeää ;)

    Viisaalle miehelle hatunnosto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, näinpä. ;) Ja oishan se aika tylsää, jos ei koskaan kävis mitään!

      Poista
  2. Hih moka, mutta kerran jouluaattona irtosi sähköuunin luukku, karjalanpiirakat olivat uunissa. Korjaapa sitten 300 asteisen uunin luukku! Sen jälkeen aika varovasti avattiin ja suljettiin sitä luukkua, eikä sen jälkeen irronnut.
    Tuollainen kakku korjaantuu hienosti kuorrutuksella tai kermavaahdolla. Varmasti hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, apua, siinä onkin saanut varoa, etteivät näpit pala! :D Ja totta, tämä kakku olisi ollut vielä "korjattavissa", ja kyllä, oli tosi hyvää!

      Poista
  3. No minulla oli vähän samat ajatukset 6. luukun leipomuksen suhteen. Sen piti värjäytyä siniseksi, mutta en löytänyt mistään oikeanlaista väriä ja se väärä ei värjännyt, kuten arvata saattoi. Mutta silti se siellä on, sinisen sijaan violettina ;D

    VastaaPoista
  4. Kiva postaus! Juuri sellainen kuin elämä onkin; harvoin niin täydellistä. Leipomismokia on "miljardi", muista mokista puhumattakaan. Ehkä ihan sellaista kardinaalimunausta ei ole tullut tehtyä, mutta kun oikein miettii, niin lähes kaikissa leipomuksissa ja käsitöissä, ja töissä muutenkin, menee lähes aina joku kohta jotenkin pieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, aina olisi (muka) korjattavaa jossakin! :) Mutta ehkä ne mokailut on just se elämän suola, liian täydellinen on huijausta. ;)

      Poista
  5. Monta persoonallista "joulutähteä" löytyy jokaikinen vuosi. Tähdet kuin ydinräjähfyksen jäljiltä 😊. Viime vuonna piparitaikinalle tapahtui jotakin ja enkelit saapuivat pellille bodaussalin kautta (ei kaulaalaan ollenkaan). Toi kakku näyttää herkulliselle! Hauskaa viikkoa 😊.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulutorttujen monimuotoisuus on ennemmin sääntö kuin poikkeus. :D Ja pipareilla on joskus tapana taiteellistua paistettaessa! Kiitos hauskasta kommentista ja hauskaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  6. Haha! Usein käy noin. Minusta ei olisi leivontabloggariksi. :D

    VastaaPoista
  7. Menikö se jotenkin niin, että moka on lahja...mä epäonnistun välillä tasaiseen tahtiin (välillä on taas kausia kun kaikki onnistuu). Ennen hävetti, nykyään naurattaa ja laitan kaikki tarjolle,näytti ne miltä hyvänsä, maku on yleensä hyvä. Piparkakkutaloa en saa koskaan pysymään pystyssä,meidän perheessä aina nauretaan sortunavaara tönöille, nykyään en edes enää yritä tehdä. Ne ei vaan pysy pystyssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku on tärkein! ;) Ja voi, mie en oo ikinä kokeillu piparkakkutalon tekoa, en tiiä, tulisko siittä mitään. :D

      Poista
  8. Hyvä kakku tuli! Täydellisyys on tylsää. Olen itse tasaisen huono sokerileipuri. Onnistuminen suorastaan yllättää. Harmi, ettei minulla ole kuvaa tämän syksyn ensimmäisestä kurpitsakakkukokeilusta. Uskon, että Nasan analyytikot olisivat valmiita maksamaan tiedosta, miten sain kananmunat tiivistettyä niin pieneen tilaan. Herkkuhetkiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oikein maukas ja mehevä tuli, ihanasti se kahvin aromi tuli läpi. :) Mutta juu ei jauhopeukaloa meikäläisestäkään saa... Onneksi maku ratkaisee tässä herkutteluhommassa! ;)

      Poista
  9. En ole kova leipomaan, mutta en myöskään aina mieti, miltä syömiset näyttää. Esim. jo sanana taatelikakku, tiedän sen varmasti olevan hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, syötäviksihän tarjoilut on tarkoitettu, eikä tuijotettaviksi... ;)

      Poista
  10. Pieni halkeama ei vaikuta makuun, herkulliselta näyttää. Epäonnistuneet leipomukset on varsin tuttua meidän huushollissa :))

    VastaaPoista
  11. Kuorrutukset päälle niin isommatkin halkeamat peittyy :D tästä innostuneena tein taatelikakun joka ihme kyllä onnistui. Yleensä mokaan kuivakakut ja piirakat ihan sillä, että unohdan voidella ja leivittää vuuat XD olen nyt viime vuoden aikana innostunut puuhaamaan keittiössä, vaihtelevin tuloksin. Vielä en uskaltaisi ottaa vastuuta joulupöydän kattauksesta :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että taatelikakku onnistui! Se on niin hyvää. :P Onneksi on oppia ikä kaikki tässä leipomishommassakin!

      Poista

Penni ajatuksistasi! (: