tiistai 17. lokakuuta 2017

Vuosi väriterapiaa: liila lokakuu

Kantapään kautta?




No ei vaines,
kunhan halusin esitellä teille nätin kantapään.
Ja puhun nyt siis sukkien kantapäästä.

Tietty haluan myös esitellä sukat kokonaan!




Tässä ovat min versiot Sukka-Finlandia -kisan 
lämmittelykierroksen *Keväällä kerran* -sukista,
jotka on suunnitellut Lumi Karmitsa.

Näitä oli ilo neuloa!
On herkkää ja nättiä, pitsiä ja palmikkoa,
ja ohje oli tosi selkeä.

Ja kirjoitin jo joulupukille,
että Karmitsan uusi kirja
Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2.
ois tosi kiva saada.
;)




Tämä sukkamalli sopi myös oikein hyvin 
*Vuosi väriterapiaa* -haasteen kuukauden väriin,
joka minulla sattuu olemaan liila.

Sain siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla,
kun yhdistin haasteen ja lämmittelyn.
Hih.

Vaaleampi liila on Gjestalin Maijaa 
ja tummempi liila Novitan Nallea.

Ja ai mikä ero on liilalla ja violetilla...
Liila = lilac = syreeni
Violetti = violet = orvokki




Neuloin 2,5 puikoilla ja koon 36,
mutta min käsialalla kooksi tuli 37-38.
Sukat ovat miulle isot kantapäästä ja kärjistä,
mutta se ei haittaa kun näin uumoilin jo etukäteen.
Joululahjaksihan näitä suunnittelin.
Itelle tekisin ohuemmalla langalla.




Notta nyt on lämmitelty
ja kuukauden haasteosio tehty.

Aiemmat haastetyöni voit kurkata *tästä*.




Nättiä nättiä.
Tuntuu hassulta esitellä tähän päälle vielä 
tämmöinen harmaa ja simppeli tiskiliina,
jonka sain vihdoin valmiiksi.

Tää on kuljeskellu mukana laukussa ja repussa 
milloin missäkin muutaman kuukauden.
Mutta sainpahan tehtyä!
Seuraavan tiskiliinan kyllä neulon 
- virkkaaminen on itellä niin hidasta puuhaa.
:D 




 Jees.
Mitähän sitä sitten.
Yhdet kirjoneulesukat ovat kesken,
ja miesten sukkia pitäis alkaa tikutella jouluksi.

Hmm. Ensin ajattelin lepuuttaa kyllä 
käsiä ja hartioita muutaman päivän.

Tsemppiä sun viikkoon!
<3

Ps. Ainiin, *runoblogin* puolellakin olen 
saanut viime aikoina uutta sisältöä aikaan.
Käykää kurkkaamassa!

maanantai 9. lokakuuta 2017

Mysteerisukat

Nyt oli kyllä niin mystinen 
sukkaprojekti ettei o kuunaan ollu.

Mutta saanen onnitella itseäni 
- valmista tuli!






Kuten oon maininnu jo muutamaan otteeseen,
olen osallistumassa *Sukka-Finlandia -kilpailuun*,
jonka osallistujien on jo etukäteen ollut 
mahdollista osallistua Mysteerisukkien neulontaan.

Ohjetta on julkaistu pätkissä useamman viikon ajan 
aina perjantaisin kilpailualueella,
ja kokonainen ohje on tulossa 
keväällä 2018 julkaistavaan Sukkasirkus-kirjaan.




Ai mikä se näissä niin mystistä sitten oli?

No nää alotettiin noista jalkaterän 
päällä olevista raitalappusista,
ja sitten tehtiin yksivärinen alapuoli lappujen jatkoksi.
Tuli semmoiset putkilot.
Niihin tehtiin sukkien kärjet ja sen jälkeen 
toisiin päihin kantapäät,
ja sitten vasta varret ja resori.

Juu. Ihmettelin kovasti.
Epäilin jonnii verran.
Ja hämmästyin,
kun sukat vihdoin putosivat puikoilta,
ja olin jopa oppinut jotain uutta sukkien
tekemisestä.




Ihan piti näiden kuvienkin kanssa 
ottaa vähän uutta näkökulmaa.
:D

En ollu koskaan tehny sukkia tämmösessä
tekovaihejärjestyksessä,
ja kantapää ja resorin päättely olivat uusia minulle.
Itse asiassa tuo päättely
onkin mun lemppariyksityiskohta näissä.
Se on kuulemma "venäläiseen tapaan" tehty.

Hauska nähdä, millaisia versioita muut ovat saaneet aikaan.
Näissähän on nimittäin voinut tehdä vaikka joka osan 
eri värillä.
Itse sooloilin värien kanssa vasta kantapäästä eteenpäin,
ja tein kantapään ohjeesta poiketen kontrastivärillä,
ja raidoitus on myös eripäin kuin ohjeessa.

Kärjet tein ihan tavallisesti loppuun asti,
enkä päätellyt loppusilmukoita silmukoimalla,
toisin kuin sitten kantapäässä uskaltauduin
ohjeen mukaisesti tekemään.




Ja totta kai sukat on makkaralla,
kun niistä tuli mun 
vikamittauksilla(?) ja käsialalla kokoa 39-40!

Kuvittelin tekeväni itelleni kolmekutosen sukat,
mutta aina ei mee niin ku Strömsössä,
(jota oon muuten katellu tässä Yle Areenalta,
kun niitä jaksoja sattuu siellä kahden vuoden 
ajalta olemaan - sadepäivät teettää...)

Sukat ovat siis itelle tosi isot.
Kuviin koitin asetella ne nätisti,
mutta totuus on, että kärkikavennusten aloitus 
on jo yli meikäläisen varpaiden,
ja varret vähä hölskyy jalassa.




Saapa nähdä, menevätkö nämä pukin konttiin,
vai järjestänkö arvonnan.
Pannaan mietintämyssyyn!
;)

Hmmh. Kaikkien tuskailujen jälkeen 
(ohje ei ollut selkeimmästä päästä)
olen yllättävän tyytyväinen lopputulokseen,
johon vaikutti sukkien höyryttäminen aika paljon.

On ainaski omalaatuset, ja herkullisen väriset.
(Harmaa Novitan Venlaa, violetti Hjertegarnin Sock 4,
puikot 2,5)

Vai mitäs tuumaatte?
:)

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Sadepäivän iloja

Tänään iloitsin...

Villasukista ja kumisaappaista,
joita näin hirmuisen monissa väreissä 
ihmisillä Helsingissä.




Tänään iloitsin...

Ilta-auringosta, joka hymyili minulle,
kun (junamatkoineen) melkein 11-tuntisen päivän jälkeen 
käppäilin kotiin.




Tänään iloitsin...

Vesipisaroista parvekkeen ikkunoissa ja 
hurjasti kukkivista syklaameista.



Tänään iloitsin...

Postista, jota olin odottanut.
Kirjekuoresta paljastui silkkipaperiin 
kauniisti paketoitu etukäteisjoululahja 
minulta minulle.




Kyllä, tänä syksynä minäkin muistin ja ehdin 
tilata Sukkakalenterin itselleni.
Kalenteri on ihan tavallinen kalenteri,
mutta joka kuukaudelle on oma sukkakuva,
ja sukkien ohjeet ovat vihkosessa,
joka tulee kalenterin mukana.
Ensi vuodeksi tekemistä!

Tänään iloitsin...

Yllättävän monesta asiasta.
Iloitsen teistäkin rakkaat lukijat.
Tervetuloa mukaan uudet lukijat,
ja ihanaa, että ootte toiset kauankin 
jo jaksaneet mun postailuja seurailla.

Iloa viikkoosi!
<3

maanantai 2. lokakuuta 2017

Metsäretket miesten koossa

Näitä sukkia olisi ollut ihana kuvata luonnon helmassa,
mutta kun katson ikkunasta ulos,
siellä sataa tihuuttaa.
Samaa on luvattu koko viikoksi,
ja on tässä muutama muukin muuttuja...

Helpointa oli siis marssia parvekkeelle,
jossa on kuivaa ja valoisaa,
ja sukat saa nätisti yksiväristä taustaa (matto) vasten.




Nämä sukathan ovat siis 
Niina Laitisen suunnittelemat Metsäretket,
joiden yhteisneulonta oli 16.-30.9.
Joka päivä tuli uusi kuvio tuttuun tapaan,
ja kaksi viikkoa vierähti mukavasti.

Nyt ohje on saatavilla 
ja jos entiset merkit pitävät paikkansa,
niin kokonaisuudessaan ohje tulee myöhemmin Ravelryyn.

Ja nyt ehtii vielä mukaan neulomaan 
Metsäretket-lapasia halutessaan!
(En ole itse vielä päättänyt,
 tartunko puikkoihin vai en.)




Valitsin kokovaihtoehdoista tällä kertaa 
miesten koon 42-43,
koska se oli nyt mahdollista.
Nipi oli kehitellyt miesten version,
kun sille tuntui olevan kysyntää.

Ja olinhan miesten version puolesta liputtanut itsekin!

Veli haikaili nimittäin jo viime jouluna toiveikkaasti 
pitkävartisten saapassukkien perään,
joten saamansa pitää.

Saas nähdä mitä hää tuumaa noista ruusuista tuolla varressa.
Kjeh kjeh kjeh. ;)




Noo, onhan näissä lintuja (ihan mun suosikkikuvio)
ja oraviakin.

Metsämiehelle sopivat sukat.
Tai ainakin toivon, että ovat,
noin niin kun kokonsa puolesta.
Kurret joustaa kyllä ja käytössä venyvät,
vaikka olisin aavistuksen löysemmin voinut ne tehdä.
:D




Lankana näissä on seiskaveikkaa.
Pohjavärinä 047 (Jäkälä) ja kuviovärinä vanhaa Raitaa,
jota ei enää ole myynnissä.

Tykästyin tähän väriyhdistelmään tosi paljon!
Vähän kutkuttaisi kyllä neuloa vielä 
kolmiväriset versiot,
kuten ohjeessa siis on tehty.
Naisten versiot tietty näiden jälkeen.
On se vähän eri juttu tehdä miesten koossa 
pitkävartisia kirjoneulesukkia...
:D




Tässä meinaan vertailun vuoksi 
vieressä viime syksynä tehdyt *Syyssukat* 
naisten koossa 37.

Nekin on muuten kuvattu samalla parvekkeella,
mutta ennen remonttia, ja sen huomaa postauksessa. :D




Hih. Ai että mie tykkään tykkään tykkään 
näistä yhteisneulonnoista!
<3

Osallistuitko sie tähän yhteisneulontaan,
tai teetkö niitä lapasia?
Millaisia väriyhdistelmiä teillä oli?
Ja mitäs tykkäät näistä mun ruskaversioista?
;)

Leppoisaa lokakuun ensimmäistä viikkoa!
<3

lauantai 30. syyskuuta 2017

Syyskuun kooste

Tämä kuukausi vilahti ohitse 
tosi nopeasti. Huh.
On siis jälleen kuukausikoosteen aika:

Ihan kuun alussa tuunailin ovikoristeeseen 
uudet somisteet.




Muutoin vähän fiilistelin syksyä 
ihan vaan kuvaamalla.




Ainoiksi valmiiksi käsitöiksi 
ovikoristeen somisteiden lisäksi tulivat 
nämä *Syyskuun siniset* sukat.




Poikkeuksellisesti kuitenkin sain yhdet sukat!




Uutta parvekettakin pääsin vihdoin esittelemään,
ja sain myös aikaan pienen syysistutuksen.





Vaikka valmiiden töiden saldo ei päätä huimaa,
puikoilla on kuitenkin ollut koko ajan jotain.
Keskeneräisyyksiä on muutamissa kuvissa 
vilahdellut kuun aikana;
kirjoneuletta kaksien sukkien verran
ja yhdet mysteerisukat.
Koukulla on myös yksi harmaa tiskiliina.

On siis mitä odottaa!




Siispä jatkan neulomista ja kynttilöiden polttamista 
pimenevissä illoissa...

Mukavaa alkavaa lokakuuta kaikille!
:)

maanantai 25. syyskuuta 2017

Sukkamysteerejä

Kuten kerroin,
mitään nopeasti valmistuvaa 
miul ei oo puikoilla just nyt.
Ajattelin siis näyttää ihan vaan pari välivaihekuvaa.

Olen osallistumassa *Sukka-Finlandia* -kilpailuun,
joka alkaa joulukuussa.
Nyt ennen varsinaista kisaamista kilpailualueella 
on menossa Puikkomaisterin suunnittelemien 
mysteerisukkien neulonta,
johon julkaistaan uusi ohjepätkä aina perjantaisin.




Innoissani lähdin mysteerisukkien neulontaan mukaan,
mutta into on vähän laantunut tässä matkan varrella.
Ohje on ollut mun makuun (tai taitotasoon) nähden 
vähän turhan tulkinnanvarainen ja hankala tähän asti,
ja toisekseen nyt on jo selvää,
että näistä tekeleistä on tulossa minulle liian isot.

Mutta tehdään nää nyt loppuun, 
kun en viitsi enää purkaakaan.
Tämmöset kärkiosat on siis sukissa nyt.

Onneksi toisilla puikoilla ovat Metsäretket.
Taattua Niina Laitinen designs -laatua,
helppoa, selkeää ja nättiä.




Notta kesken on kaikki.
Toisaalta hyvä niin.

Ja yks juttu,
Tavarataikkista voi seurata myös 
blogit.fi -sivuston kautta nykyään.

 

Käykääs sieltä seurailemaan,
jos kyseistä sivua käytätte.
Ja älkää hämääntykö, on toinenkin
Tavaroiden taikamaailma -niminen blogi,
mutta tää blogi on se Tavaroiden taikamaailma 2.
:)

Hih. Mukavaa viikkoa!

torstai 21. syyskuuta 2017

Syklaameja ja syksyistä neulottavaa

Nyt miulla on niitä kauan kaivattuja kukkia!
Tein parvekkeelle pienen syysasetelman.
Tälläinen siro ja simppeli,
helppohoitoinen ja jonkin verran kylmääkin kestävä.




Valitsin tällä kertaa
 minisyklaameja ja vihreitä kanervia.
En voinut vastustaa tätä väriyhdistelmää!
(Jep, kukissa pinkkikin käy.)

Muoviruukku on Etolasta (ei oo mainos vaan toteamus)
- siitä saa kätevästi pienemmän 
sisäruukun kahvojen kanssa nostettua pois,
joten istuttaminen ja mullanvaihto on helppoa.
Onneksi nykyään on olemassa kaikkia kivoja 
ratkaisuja parvekeistutuksille!




Mie oon käyny ihastelemassa näitä 
nyt joka päivä ja istuskellut auringossa,
joka ihme kyllä on aina välillä näyttäytynyt.

Syklaamin kukista tulevat miulle mieleen 
perhosen siivet ja sydämet.

En ole aina tykännyt syklaameista,
mutta Espoossa asuessani tykästyin niihin,
kun äiti teki miulle sinne syysasetelman,
jossa oli kirkkaan punaisia syklaameja,
ja nehän kukkivat siellä "etelän lämmössä" 
lasitetulla terassilla vielä joulukuussakin.




Hauskoja kukkia.
Minusta näiden nuput 
näyttävät ihan suljetuilta sateenvarjoilta!




Ja arvannette myös,
mikä on miun lempipaikka kotona tällä hetkellä?
;)

Hih. Noo, oon mie muutakin tehny ku istuskellu 
syysauringossa.
Reissailen viikottain Helsingissä ja kotipäivinä 
teen koulujuttuja ja viimeistelen gradua.

Sanomattakin lienee selvää,
että sukkapuikot käyvät myös kuumina tuttuun tapaan.




Vähän kirjoneulepainotteista on nyt!

Ylempänä ovat tuloillaan Metsäretket,
joiden yhteisneulonta on meneillään 
Niina Laitinen designs -facebook-sivulla 
ja alempana ovat *Finlandiat*,
jotka myöskin ovat Nipin suunnittelujälkeä.
Näistä ei vaan ihan sinivalkoisia tule.
:D




Mitään kovin nopeasti valmistuvaa ei siis 
ole tiedossa mutta toivottavasti sitäkin nätimpää.

Mukavaa loppuviikkoa!
Toivottavasti ehditte tehdä käsitöitä ja
välillä levähtää,
vaikka syysarki on koittanut.
<3

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Tätä on odotettu

Jalat ylös.




Katse taivaalle.




Valitse tuoli (tai tyyny), 
jolle haluaisit istahtaa mun kanssa iltateelle.





Sytytän kynttilät lyhtyihin sitten,
kun ilta enemmän hämärtää.




Tätä on niiin odotettu!

Julkisivuremppa valmistui meidän kohdallamme 
kuukauden verran ilmoitettua myöhemmin.
Toukokuusta asti on venailtu,
että pääsis ees juomaan päiväkahvit parvekkeelle.

Saimme odotella koko kesän ja vähän syksyäkin.

Ihan hitusen harmittaa.
Jäi kesäkukat, jäi auringonkukat.
Jonkun syksyisen kukka-asetelman kyllä vielä teen,
kunhan saan jonkin tason ruukkujen alle,
ettei tartte lattialla pitää.




No. Harmitukset sikseen.
Aion nauttia parvekkeella olosta 
tänä vuonna vielä niin kauan,
kun syysaurinkoa (tai vilttejä) riittää!
Pyykkejäkin voi kuivata vielä pitkään ulkosalla.
Ah, loppuu se pienessä kämpässä pyykkitelineen 
ees taas siirteleminen.

Ja onhan partsilla nyt kodikkaan näköistä!
Vaikka on kulahtaneet rottinkikalusteet ja pinkit viltit,
niin en valita.
Tähän hätään on hyvä näin.
Sisustusta ehtii pohtia ja säätää pikku hiljaa.

Nyt on ihana vaan istuksia.




Että ei muuta ku teemukillinen mukaan,
kynttilät lyhtyihin, lämmintä päälle
 ja sukankutimet kainaloon.

Tuukko sää kans?