Kynttilöitä marraskuulle

Kynttilänvaloa viikkoosi, ole hyvä!

Kuten kerroin edellisessä postauksessa,

niin minulla on pari kassillista kynttilänjämiä,

ja aion päästä niistä eroon ennen joulua.

Siispä panin kynttiläpajan pystyyn.

Toisin sanoen kynttiläaskarteluni valtasi 

meidän pienen keittiömme.

Sotkuista meillä on tällä hetkellä muutenkin,

joten yksi lisäkaaos ei tunnu missään.

Rouva graduntekijä kun ei ole saanut koulukiireiltään 

aikaiseksi huolehtia huushollista,

ja herra työssäkäyvä on tosi hyvä jättämään 

vaatteita ja kalastuskamppeita pitkin kämppää.

Aikansa kaikella. Kynttilät ensin. ;)

Pelastin kynttilöiden tekoon pari glögipurkkia.

Pienet maitopurkitkin olisivat käyneet tähän tarkoitukseen,

mutta meillä juodaan maitoa niin paljon,

että kaapista ei löydy kuin isoja purkkeja.

Ei muuta kuin äidin vanha perunakattila "tulille",

ja ensin valkoinen kynttilännysä sulamaan,

että sain sydänlangat lillutettua steariinissa.

Langat pois ja kuivahtamaan hetkeksi.

Kun ne on jo kertaalleen kasteltu steariinissa,

ne eivät ime sitä enää kovin paljoa 

jähmettyvästä kynttilästä.

Kun langat olivat vähän kuivahtaneet,

kiinnitin aina toisen pään purkin pohjaan 

ja toisen pään solmin varrastikkuun.

Käytin pohjan kiinnitykseen jeesusteippiä kokeeksi.

Toisen kynttilän kanssa onnistui hyvin,

 ja teippi lähti nätisti irti valmiista kynttilästä.

Toisen kynttilän pohjaan teippiä taas jäi,

kun se oli jäänyt steariinin sekaan jumiin.

Jatkan siis paremman kiinnityssysteemin etsintää.

Tällaiset kynttilät sain joka tapauksessa aikaan 

punaisista, oransseista ja keltaisista jämistä.

Melko saman väriset tuli ihan yrittämättä.

Eivät sentään jääneet omituisen oranssinruskeiksi,

kuten yhdessä vaiheessa kuivumista näytti!

Tuo ylin, ohuena erottuva kerros kynttilöissä 

on siksi, että niistä piti täyttää montut.

Ihan ekalla yrittämällä ei siis selvitty,

mutta oikein onnistuneet kynttilät sain lopulta aikaan.

Kehityin myös välineiden käytön suhteen:

kun purkin kulmiin tekee saksilla viillot,

niin lankatikku pysyy nätisti paikoillaan!

Kuten näkyy, seuraavat kokeilut ovat jo kuivumassa.

Niistä lisää sitten, kun ne valmistuvat.

Näistä punaisista tuli kyllä tosi kivat.
Ne eivät ole ehkä ulkomuodoltaan kauneimmasta päästä,
mutta illan hämärässä ovat kokonsa puolesta
(korkeus 9cm) aika näyttävät ja palavat muuten 
tasaisesti ja kauniisti!
Jossain olen siis onnistunut.
Ehkä se oli ratkaisevinta, että tällä kertaa 
tajusin käyttää keskenään samanlaatuisia jämiä,
ja kastelin sydämet steariinissa etukäteen.

Ja onhan nää nyt sentään punaiset!
Vai mitä Vanha Rouva? ;)

Näiden loisteessa on hyvä suunnata 
katseensa jo joulua kohti ainakin siinä mielessä,
että joulukalenterin suunnittelu ja toteutus ovat 
vielä auttamattomasti kesken!

Ehkäpä jostain luukusta paljastunee sitten kynttilöitäkin?
Jokunen nätimpi yksilö voisi päätyä myös joulupakettiin,
kun nyt kerran alkuun pääsin.

Olen tehnyt kynttilöitä vain kerran aiemmin,
ja ne eivät onnistuneet ihan toivotulla tavalla.
Onneksi rohkaistuin kuitenkin taas yrittämään.
Olen nimittäin aika innoissani näistä nyt!
Lisää on luvassa niin kauan kuin 
jämiä (ja intoa) riittää.

Ihanaa marraskuun ekaa viikkoa!
<3