Ihanaa ja siunattua
ensimmäistä adventtia!
<3
Kolmannessa luukussa sytytetään tänään
ensimmäinen adventtikynttilä.
Miulla on tänä vuonna tällainen hyvin
pelkistetty, riisuttu adventtiasetelma.
Neljä tavallista kruunukynttilää,
miähen tuoksukynttilöistä säästetyt ja puhdistetut lasikipot,
ainoat kotoa valmiiksi löytyvät koristekivet,
(joiden värit riitelevät kaiken muun kanssa)
sekä Saaremaalta kesällä tuodut kolme kiveä.
Ei ehkä se kaunein asetelma,
mutta saapi ainakin oman mielen virittymään adventtiaikaan.
Ja onhan minulla nyt näitä joulukukkia!
Ne sulostuttavat asetelmaa sitten,
kun aukaisevat kukkansa.
Nuo Saaremaalta tuodut kivet ovat itselleni merkitykselliset.
Ne tuovat mieleen muistoja kesän Viron riparilta,
jossa olin kesäteologina töissä.
Siitä reissusta voi lukea postauksen *täältä*.
Kivet vievät ajatukseni matkustamiseen,
mutta myös vahvasti evankeliumin ja joulun sanoman äärelle.
Niissä yhdistyy mun mielessä se,
että Kristus on läsnä kaikkialla,
oli elämäntilanne ja paikka mikä tahansa.
Näillä aatoksilla lähdin myös aamulla kirkkoon.
Tiesittekö, että 1. adventti on vuoden suosituin kirkkopyhä?
Ensimmäinen adventti, jonka teemana on nöyryys,
aloittaa uuden kirkkovuoden,
ja päivän evankeliumit liittävät pääsiäisen ja joulun yhteen
- eka adventti ja palmusunnuntai kertovat samasta aiheesta,
ja joulukin saa merkityksensä vain
Kristuksen sovitustyöhön ja ylösnousemukseen valossa.
Että eivät ne toisistaan irrallisia juhlia ole.
Pääsiäinen on joulussa läsnä! :)
Nyt on siis katse suunnattuna kohti joulua,
mikä on tänään alkavan adventtipaastonkin ydinajatus.
Mitä adventtiaika sulle merkitsee?
Onko sulla adventtiasetelma kotona?
:)
