4. luukussa kuuluu paperisiipien havinaa...
Askartelin vanhan kirjan sivuista nimittäin
paperienkeleitä.
Ohje näihin on simppeli, ja se löytyy
Kässämartat-blogisivulta *täältä*.
Tarvikkeiksi riittävät
kirjan sivut (tavallinen paperikin käy)
puuhelmet, ripustusnarut (juuttinaru liimautuu hyvin),
pyykkipojat tai klemmarit,
liima ja sakset.
Minä käytin omiin enkeleihin sivuja
vanhoista ja aikansa eläneistä Välskärin kertomuksista,
jotka ovat lojuneet hyllyssä tyhjän panttina
yli kymmenen vuotta!
Tunnustan, että en ole trilogiaa lukenut,
mikä johtuu siitä, että kirjojen ulkomuoto
ja pölyinen/ummehtunut ominaishaju (divarista ostettu)
ei ole houkutellut ottamaan niitä esiin.
Siispä vihdoin rohkaistuin näyttämään opuksille saksia.
(Aion lukea sarjan kyllä joskus, kuitenkin klassikko...)
Täytyy tunnustaa, että teki vähän pahaa purkaa kirjaa osiin!
Mutta mitä enemmän sivuja otti irti,
niin sitä hauskempaa se oli.
Tästä kirjasarjasta saa kyllä varmasti vaikka mitä aikaan,
kun vanhahtava suomen kieli on niin herkullista ja tämä
on vielä kuvitettu painos, joten kuvasivutkin saa käyttöön.
Aloitin nyt kuitenkin tällaisesta helposta kokeilusta
valmiilla ohjeella,
kun en ole käyttänyt kirjan sivuja askartelussa aiemmin.
Koska mulla ei ollut kuin yksi pyykkipoika,
niin turvauduin isoihin klemmareihin liimauksessa.
Ne osoittautuivatkin parhaiksi välineiksi tähän hommaan.
Pian olikin jo isompia ja pienempiä enkeleitä rivissään.
Sitten piti vielä lavastaa tällainen hässäkkä
kuvauksen ajaksi seinälle.
Ja totta kai huomasin,
että kamerasta oli akku loppu vasta kun sain
viritelmän tehtyä,
niin piti ottaa kuvat sitten kännykällä.
Käyhän se niinkin!
Nämä siipiveikot eivät siis jää seinälle,
vaan päätyvät lahjapakettien
somisteiksi ja lahjoiksi siis itsessäänkin.
Nuo valotkin on jo viritetty joulukuuseen.
:)
Tämän postauksen myötä toivon
enkeleitä viikkoosi!
Voit myös itse olla sellainen jollekulle.
<3
