sunnuntai 23. elokuuta 2020

Breathing Space - tilaa hengittää


Moikka!

Kesä alkaa olla lopuillaan,
ja minä alan saada keskeneräisiä neuleita valmiiksi.

Pääsenkin vihdoin esittelemään paidan,
josta olen enemmän kuin innoissani.

Tämä on
 Veera Välimäen suunnittelema *Breathing Space*.




Tämä malli oli muutamia vuosia sitten kovasti 
neulojien suosiossa.
Silloin en vielä voinut kuvitellakaan,
että itse uskaltaisin lähteä neulomaan
tällaista mallia englanninkielisestä ohjeesta.
(Ohjetta ei ole saatavilla suomeksi, valitettavasti.)

Nyt sen sijaan oli neulekilometrejä karttunut jo sen verran,
että päätin ostaa ohjeen (se on kohtuuhintainen!) Ravelryssa,
ja kuten näette, pääsin loppuun asti.

Uskalsin tehdä jopa omia muokkauksia.




Mutta kelataanpa hetkeksi taaksepäin.
Tämä projekti sai inspiraationsa langoista.

Etsin koko kevään ajan ihan tietyn väristä lankaa,
sellaista, jossa olisi täydelliset metsän sävyt.

Lopulta, pitkän etsinnän jälkeen, näin RainboWool -nettikaupassa
Yarn by Stun käsinvärjättyä merinolankaa värissä Lothlorien,
ja rakastuin.

Tämä ei ole maksettu mainos!

Tässä se nyt vaan oli, lopultakin, se minun etsimäni väri,
ja vieläpä Taru sormusten herrasta -teemalla.
Fanityttö oli tietysti innoissaan.

Lothlorienin kaveriksi ostin toistakin samaisen teeman mukaista lankaa,
mutta se jäi tästä projektista pois,
koska minulta löytyi varastosta neuleystävältä saatu kerä
Silmukka sukkalankaa värissä Ruska.
Sitä saapi tilattua ihan Tampereelta, Stun langat ovat Briteistä,
ja ne värjätään Venäjällä.




Kun näin nämä kaksi väriä vierekkäin,
tuntui kuin kaksi ääntä - tai tässä tapauksessa sävyä - soisivat täydellisesti yhteen.

Sen verran pohjustan vielä, että Lothlorien on siis haltioiden asuttama metsä/maa,
jossa kasvaa Mallorn-puita.
Puiden ruska on sellainen, että lehdet muuttuvat syksyllä kullanvärisiksi
 ja putoavat vasta keväällä pois.

Lothlorienista myös sanotaan, että se on turvapaikka,
parantumisen ja levon tyyssija.
Sinne ei maailman pahuus pääse.

Eikö kuulostakin paikalta,
jossa on tilaa hengittää? 

Oh. Tässä projektissa minua puhutteli ihan kaikki.




Ohjeesta poiketen neuloin paitaan täyspitkät hihat.
Lisäksi yläosassa kikkailin xs- ja s-koon välillä niin,
että aloitin pienemmällä, mutta kainaloista alaspäin neuloin isommalla koolla.
Tästä syystä rinnan kohdalla on enemmän vaakaraitoja kuin ohjeessa.
Toisaalta hyvä niin, koska nyt määrä on minusta esteettisesti juuri sopiva.
Paidan hihoissa on myös enemmän silmukoita kuin mitä olisi ollut 
kummassakaan koossa.

Niin, ja vartalomuotoiluja tein vyötärölle enemmän kuin ohjeessa.
Kaikkea pikku säätöä tuli siis tehtyä paljon!

En jaksanut kaikkia muokkauksia kirjoittaa edes muistiinpanoihin,
mutta enköhän osaa säätää uudemmankin kerran,
jos joskus toisen tällaisen paidan teen.
Vähän kyllä houkuttelisi!
Sen verran nätti ja istuva neule tämä on.




Olen tähän projektiin ihan super tyytyväinen.
Nyt on minun näköinen neule.
Tulis vaan ne viileämmät ilmat, että pääsis käyttöön!

Niitä odotellessa taidan ottaa seuraavaa paitaprojektia puikoille,
tehdä keskeneräisiä töitä loppuun ja esitellä jo valmiita juttuja.
Kyllä, valmiitakin on, postaukset vaan odottavat kirjoittajaansa.

Postauksia on muuten luvassa taas vähän useammin,
koska neuleaikani on lisääntynyt kummasti sen jälkeen,
kun työt (määräaikainen pesti) taas loppuivat.

Aionkin nyt pitää vähän "lomaa" ja etsiä rauhassa 
seuraavaa mielekästä työpätkää.
Jaksamisen kannalta otan nyt aikalisän ja katson,
mikä oikeasti kannattaa miltäkin kantilta.
Olen reilusti yli vuoden tehnyt tukka putkella töitä
ja pitänyt vain neljä päivää lomaa.
On ihan sallittua levätä välillä.

Mitäs sun syksy pitää sisällään?

Entä mitä muuten tykkäätte tästä uudesta fontista?
Kaipaan blogiin vähän päivitystä,
ja uusi fontti ois kiva alku.

Kiitos myös siitä, että olet vielä siellä,
vaikka täällä on ollut aika hiljaista.
<3