Järjestin blogin joulukalenterin
24. luukussa sukka-arvonnan,
johon pystyi osallistumaan kertomalla,
mikä oli oma suosikkiluukku ja miksi.
Tuo arvonta on nyt päättynyt,
ja onnetar suosi tällä kertaa
seuraavaa kommenttia:
Kati 30. joulukuuta 2017 klo 21.08
Tämä luukku, koska nuo sukat on tosi hienot!
ksefedini@suomi24.fi
Paljon onnea Katille!
Sähköpostia lähtee hänelle tuota pikaa.
Mikäli en kuitenkaan viikon kuluessa saa vastausta
meiliin, arvon uuden voittajan.
Suuri kiitos kuuluu myös ihan kaikille kyseistä
postausta kommentoineille
ja joulukalenteria seuranneille!
Kommenttejanne oli ihana lukea.
Ne lämmittävät mieltä varmasti pitkään.
<3
Ja mitä parhaaseen luukkuun tulee,
niin äänestyksen perusteella erityisesti
tykättiin 8. luukun raitakynttilöistä,
12. luukun karkkipurkista,
18. luukun puhdistuslapuista säilytysrasiassa
sekä tietysti luukusta 24.
Myös moni muu luukku mainittiin,
joten jokaiselle taisi löytyä
kalenterista jotakin mieluista.
Kiva niin.
:)
Kokonaisuutena joulukalenterin tekeminen
oli itselle tosi myönteinen kokemus.
Aion tehdä kalentereita vastaisuudessakin,
mutta seuraavaa en tälle vuodelle vielä lupaa.
Ideoiden kerääminen ja toteuttaminen
vievät paljon aikaa, ja on siinä oma hommansa
olla 24. päivää kiinni blogimaailmassa.
Harkitsen ja pohdiskelen siis vielä.
Vuosi on onneksi niin alussa,
että hyvin ehdin tuumaillakin.
Jees.
Mutta hei, meille on tullut kotiin jo kevät!
Kuusi ja koristeet on pakattu laatikoihin,
ja keittiön jouluverho ja pöytäliina otettu pois.
Tilalle vaihdoin mustan kevyen kapan ikkunaan
ja vihreän pöytäliinan pöydälle.
Joku blogia kauemmin seurannut saattaa muistaa,
että tämä *vihreä kangas* oli edellisessä asunnossamme
*verhona*, ja silloin jo tuumasin,
että kun tankokujan purkaa,
niin tästä saa kauniin pöytäliinan.
Nyt on tankokuja purettu pois,
ja kangas pääsee oikeuksiinsa.
Pala oli nimittäin lyhyt verhoksi.
Ja ei sen puoleen, tämä on myös näköjään vähän
leveähkö pöytäliinaksi meidän pöydälle,
mutta en millään jaksaisi kaventaa...
:D
Saa mennää nyt tällaisena siihen asti
kunnes sotken!
Joulusta muistona ovat ainoastaan amaryllikset,
jotka ilahduttavat vielä pitkään
- toivottavasti myös ensi jouluna.
Hontelovartiset katkaisin maljakkoon ja tämä
ei liikaa kasteltu yksilö saa pysyä ruukussaan.
Mutta kevättä kohti mennään jo!
Siltä ainakin tuntuu nyt,
kun meilläpäin paistaa aurinko ja
on ihana pikkupakkanen.
:)
