Blogin tuunausta!

Heipä hei!

Älkää säikähtäkö,

olette tulleet ihan oikean paikkaan.

Mutta hieraiskaapa vaan silmiänne.

Mitäs tykkäätte blogin uudesta ulkoasusta?

Se on kokenut nyt melkoisen 

muodonmuutoksen.

:D

Mie nimittäin kyllästyin bannerittomuuteen 

ja tunkkaiseen harmaaseen.

Toisekseen blogi täytti myös 3 vuotta viikonloppuna,

joten synttäreiden kunniaksi on myös kiva 

saada vähän päivitystä ilmeeseen.

Siispä tässä eräänä iltana otin pitkästä aikaa 

kynän kauniiseen käteen,

ja aloin hahmotella blogiin uutta banneria,

joka syntyikin sitten yhdeltä istumalta.

Lopputuloksen näette ihan paraatipaikalta,

mutta laitetaan se nyt vielä tähänkin.

Ei se täydellinen ole,

 mutta sitäkin enemmän persoonallinen.

Fiilispohjalta raapusteltu, liikaa hiomatta.

Oma kädenjälki saa nyt näkyä.

Ei ne auringonkukatkaan suorassa kasva.

Ja voinhan tehdä uuden bannerin tästä lähin 

vaikka joka vuosi (tai useammin) jos siltä tuntuu...

;)

Bannerin värkkäilystä innostuneena tein

blogiin myös uuden taustakuvan

eräästä vanhasta valokuvasta

kuvanmuokkausohjelmalla.

Siitä tuli tuommoinen posterimainen.

Voi olla, että sitä vielä fiilailen,

mutta se saa nyt toistaiseksi olla noin.

Lisäksi muokkasin vähän fontteja,

ihan vaihtelun vuoksi.

On hauskaa saada välillä vähän väriä elämään

ja päivitystä blogiin!

Kun ei täällä nyt kuitenkaan ihan väritön tyyppi 

postausten takana majaile,

vaikka eräs ystävä tässä taannoin 

tätimäiseksi tituleerasikin.

Hmhhp! Vaikka oonhan mie

kahden ihanan ipanan täti ihan kirjaimellisesti.

;)

Heh, maljakossa olleet valkoiset tulppaanitkin 

saivat seurakseen vähän värikkäämpiä kavereita.

Kevätfiilis alkaa nostaa päätään toden teolla!

Sen innoittamana taidan myös tarttua puikkoihin,

 ja neuloa ne *Taimihässäkät-KALin* sukat.

Pitääkin katsella lankoja valmiiksi, 15. päivä alkaa!

Voipi nääs olla, että kyseisistä sukista saisi myös  

mainion työn *Vuodenaika-haasteen* kevätosioon.

Onko sulla jo ideoita Vuodenaika-haasteeseen?

Entä aiotko osallistua tuohon 

mainitsemaani yhteisneulontaan?

Ja mitenkäs kevätfiilis,

joko on kevätvärejä puikoilla/koukulla 

tai sormet suurin piirtein mullassa?

Mitä muuta kuuluu?!

Ihanaa alkavaa viikkoa just sulle!

<3

Ystävänpäiväsukat 2018

Ystävänpäiväsukat vuosimallia 2018 

ovat valmistuneet minunkin hyppysissäni,

ja jälleen kerran on todettava, 

että todella kauniit sukat on 

*Niina Laitinen* taas suunnitellut.

<3

Näitä oli tosi kiva neuloa.

:)

Värit valitsin sukkiin tällä kertaa 

ihan saajaa ajatellen;

äitini täyttää maaliskuussa 60v.,

ja pinkki, musta ja valkoinen 

kuuluvat hänen suosikkeihinsa.

Harmaa olisi ollut vielä neljäs väri,

jota olisin voinut käyttää.

;)

Sukat ovat kokoa 37,

eli jonkin verran lyhensin niin vartta kuin teräosaakin.

Varresta jätin yhden kuvion kokonaan pois nilkasta,

ja kiilakavennusten kohdalla muokkailin oman mielen mukaan,

ja vielä yhden kuvion jätin lavasta pois.

Sopivat tuli!

Voin siis tyytyväisenä kääriä sukat lahjapaperiin.

Uskallan väittää, että äiskä tykkää.

(Toivottavasti ei jo kohta kyllästy,

kun näitä pitkävartisia hänen lahjapaketeistaan 

kummasti putkahtelee tasaisin väliajoin!)

;)

Minusta tämä sukkamalli on muuten 

yksi kauneimmista malleista,

mitä Niina Laitisen yhteisneulonnoissa on ollut.

Nättiä, nättiä!

Näissä sukissa muuten kivana yksityiskohtana 

on tuo kantapää.

Se on vahvistettu kantapää,

jossa oikea puoli neulotaan ihan normaalisti 

*nosta 1 oikein neulomatta, neulo 1 oikein*

mutta nurjalla puolella

nostetaan eka silmukka nurin neulomatta,

ja loput neulotaan *1o, 1n* 

ja viimeinen silmukka vielä nurin.

Tulee hauskannäköinen neulepinta niin oikealle 

kuin nurjallekin puolelle!

Ja yhteisneulonnathan eivät kuulkaas tähän lopu.

Seuraava Niina Laitisen yhteisneulonta 

starttaa huhtikuussa (pvm ei tiedossa vielä),

ja silloin neulotaan Äitienpäiväsukat.

Ja jos sitä ennen haluaa jotkin 

sukat yhteisneulonnassa neuloa,

niin suosittelen lämpimästi vilkaisemaan 

*Vanuttunut villasukka -blogia*,

jossa alkaa Taimihässäkät-KAL 15.2.!

Kyseinen yhteisneulonta on Marjan eka laatuaan,

mutta eiköhän sieltä kaunista 

mallia ole tulossa tuttuun tapaan.

;)

Itse ainakin seuraan mielenkiinnolla 

kyseistä KALia, mutta katsotaan nyt,

jaksanko toisia pitkiä sukkia heti tähän perään.

Äitienpäiväsukkien neulomisestakaan en ole 

vielä ihan varma, mutta katsellaan.

Nyt toivon mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua

teille kaikille!

Pitäkää varpaat lämpiminä!

<3

Bohemian Oasis

Fanfaareja - peittoprojektini on nyt valmis!

Aloin vuosi sitten helmikuussa 

virkkaamaan paloja Bohemian Oasis -peittoon,

ja tässäpä tuo peitto nyt on ihan kokonaisena.

Ilmainen ohje on saatavilla suomeksi

 *DROPS Design -sivustolla*.

Ajatus peiton virkkaamisesta lähti siitä,

että minulla oli ihan hillitön määrä 

Novitan Puro Batik -lankaa varastossa.

Tein kyseisestä langasta muutama vuosi sitten *paidan*,

joka jäi loppujen lopuksi kaappiin lojumaan.

Paita tuntui turhan painavalta päällä,

enkä tuntenut oloani kotoisaksi värin takia 

(=liikaa pinkkiä).

Paitaa tehdessäni jouduin myös tekemään reklamaation 

käyttämistäni keristä mustien tahrojen vuoksi,

ja sain uudet kuusi kerää tilalle.

Summa summarum - yhtäkkiä mulla oli 

kasa koskemattomia keriä

 ja yksi purkamista odottava paita.

Mietin pitkään, mihin sellaisen lankakasan käyttäisin,

kunnes bongasin ohjeen tähän peittoon.

Virkattavat ruudut näyttivät kivoilta,

ja kokeilun jälkeen huomasin ne myös helpoiksi tehdä.

Niinpä ruutuja alkoi syntyä kotisohvalla,

junassa, graduseminaarissa...

Ja lopulta jäljelle jäi enää yksi vajaa kerä 

ja pätkä paidan helmaa.

Lankakasan tuhoaminen onnistui!

Ja onhan tää lopputulos aika huikee.

Ainakin siihen nähden, 

että tämä on eka koskaan tekemäni peitto.

Virheitä bongasin jonkin verran palojen 

yhdistämisvaiheessa, ja jouduin vähän kikkailemaan,

mutta eivät ne mokat valmiissa peitossa edes näy,

saati käytössä mitään haittaa.

Käytin ruuduissa ja palojen yhdistämisessa 3,5 koukkua,

ja reunus on virkattu nelosen koukulla.

Virkattu aaltoreunus on min lemppariyksityiskohta!

Totta puhuen olen lopputulokseen 

paljon tyytyväisempi kuin olisin osannut 

edes kuvitella niitä ekoja ruutuja virkatessani!

Langan väritys toimii tosi hyvin tässä mallissa,

ja valmis peitto on materiaalinsa (akryyli) 

takia tosi pehmeä ja suht kevyt.

Peitto on mm. helppo pestä tarvittaessa.

Kyllä se kivasti lämmittikin tuolla pakkassäässä, 

kun siihen kääriydyin.

:D

Itselleni peitto ei kuitenkaan jää,

vaan paketoin sen synttärilahjaksi 

eräälle 3-vuotiaalle pikkuneidille.

Hänelle tätä alun alkaenkin suunnittelin,

ja peiton valmistuttua saaja tuntuu oikealta.

Ei oo nyt mitään Frozen-aiheista,

mutta luulen, että neitokainen tykkää kyllä.

Menee päikkäripeittona tai päiväpeittona tms.

;)

Ja tällaisia lahjoja osaa arvostaa viimeistään 

sitten vähän isompana.

Sitä paitsi tämän alle voivat toki kömpiä isi ja äitikin.

Vitsit, voisin kyllä höpistä peitosta

 vielä vaikka kuinka paljon,

mutta ehkä kaikki sanomisen arvoinen välittyy

näista aurinkoisista kuvistakin.

Vai mitä?!

Ihanaa ja valoisaa alkanutta viikkoa

teille kaikille!

<3

Söpöstelyä

Keskiviikko on hyvä päivä 

esitellä keskeneräiset sukat.
EDIT: Siis torstai tietysti...
Olinpas päivistä sekaisin.

:D

Tässäpä siis muutama vilkaisu tekeillä oleviin

Ystävänpäiväsukkiin vuosimallia 2018...

Näitä neulotaan Niina Laitisen järjestämässä

 yhteisneulonnassa parhaillaan,

ja siihen voi osallistua 

*Niina Laitinen designs* tai *Taimitarha*

-facebook-sivuilla.

Ohjepätkät saa ladattua, vaikkei olisi 

facebookissa itse käyttäjänä.

Kokonainen ohje tulee yhteisneulonnan

päätyttyä Ravelryyn.

:)

Tällä kertaa alkuperäisissä sukissa väreinä 

ovat pinkki, valkoinen ja keltainen.

Minäkin aluksi ajattelin mennä ihan niillä,

mutta sitten mietin sukkien saajaa ja totesin,

että musta voisi sopia paremmin

- ja olen valintaani tyytyväinen.

Näistä tulee aika söötit.

:D

Hyvin olen ehtinyt kiriä sukkia,

vaikka aloitin viikon "myöhässä".

Jokainenhan toki tekee ihan omassa aikataulussaan,

kun ei yhteisneulonta mikään kilpailu ole.

Yhden kuvion skippasin,

ettei tule liian pitkiä varsia.

Värien kanssa myös vähän kikkailin,

kun en halunnut mustia tulppaaneja

- tai mitä kukkia ovatkaan,

vaikka onhan niitä mustinakin nykyään.

Hih.

En itse ole mikään varsinainen hempeilyn ystävä,

 mutta näissä sukissa on kyllä 

jotain valloittavaa ihan värejä myöten.

Näitä on tosi kiva neuloa!

Mielenkiinnolla odotan, 

millainen on lopputulos.

Mitäs sulla on työn alla, 

puikoilla tai muuten?

Mukavaa viikonjatkoa!

:)

Finlandia-sukat

Niina Laitisen suunnittelemat 

*Finlandia-sukat* voittivat syksyllä 2016

Novitan Suomen juhlavuoden kunniaksi

 järjestämän villasukkien suunnittelukilpailun.

Itsekin tuolloin ihastuin kyseiseen sukkamalliin, 

ja sitä myös kilpailussa äänestin.

Samalla näin jo mielessäni vision samaisista sukista,

mutta kaikkea muuta kuin sinivalkoisina versioina.

Niinpä ostin Novitan Kevät 2017 -lehden,

jossa malli julkaistiin, pian sen ilmestyttyä,

 ja jätin idean hautumaan.

Viime syyskuussa sukat pääsivät vihdoin puikoille,

ja reilun neljän kuukauden jälkeen ne ovat 

myös vihdoin valmiit.

Näitä aloittaessani en todellakaan tiennyt,

miltä lopulliset sukat tulisivat näyttämään.

Ketunoranssi ja tummansininen olivat ne värit,

joista lähdin liikkeelle.

Kaikkia muita värejä yhdistelin sitten 

matkan varrella mielen ja riittävyyden mukaan.

Kuvioissa on siis sekä jämälankoja

että vähän isommista keristä otettuja pätkiä.

Kaikki muut värit ovat Nallea, paitsi tuo 

varren köynnöskuvion keltainen,

joka on Gjestalin Maijaa.

Malliin tein matkan varrella pieniä muutoksia.

Resorista halusin tuollaisen ihan simppelin,

ja joitakin kuvioita olen hieman yksinkertaistanut.

Lisäksi kärkikavennukset on tehty joka 

kerroksella alusta loppuun.

Sukat ovat kokoa 38-39,

vaikka vähän lyhensinkin kärkiosuutta.

Mulla on kuvissa toiset villasukat alla,

ja silti on väljää.

:D

Näköjään kuvissa on myös toinen sukka 

vähän huonosti aseteltuna jalkaan,

ja toisekseen, sukat tarttuivat vähän 

tarrakiinnityksen tapaan tuohon lumeen.

Piti aina vähän varoen irrotella 

tassuja maasta, niin siinäkin saattoivat 

mennä vähän miten sattuu...

Kuvaushetki oli ihan hauska mutta hyinen 

tuolla laiturilla!

Valitettavasti aamun auringonpilkahdukset 

olivat jo puoleen päivään mennessä kadonneet 

pilvien taakse,

joten ihan haluamaani valoa ei kuviin saatu,

mutta kyllä nämä ajavat asiansa.

Ja nytpä muuten vasta tajusin tässä kirjoittaessani,

että tuo kuvassa näkyvä huivini on myös 

kuvattu elokuussa samaisessa paikassa.

Postauksen siitä voi kurkata *tästä*.

Hihi! Hrrr...

Ohje näihin sukkiin on 

tosiaan saatavilla ilmaiseksi 

*Novitaknitsissä*,

ja jos ohjeen haluaa ladata PDF-tiedostona,

niin sekään ei paljoa maksa *Ravelryssa*.

Myös Novitan Kevät 2017 -lehdessä ohje on,

kuten jo mainitsin.

Kauniit sukat, vaikka itse sanonkin.

Eivät ehkä jokaisen värisilmää miellytä,

mutta minusta näissä on sopivasti

hillittyä ja hillitöntä!

Kotoisa on se sana, jota käyttäisin.

Ja vaikka näiden neulomisessa oli 

vähän kaikenlaisia hidasteita matkalla,

kuten kipeytynyt olkapää, joulu, muut projektit 

ja väliaikainen innostuksen puute,

niin valmistumista ei tarvinnut silti hetkeäkään epäillä.

Ja näissä sukissa oli jo vähän haastettakin, 

kun nuo kuviot eivät ole mitään pieniä ja nopeita tehdä.

Lopputulos on kaiken vaivan arvoinen!

Että enköhän mie voi nämä ihan hyvällä 

omallatunnolla johonkin lahjapakettiin kääriä.

Vai mitäs sie tuumaat?

;)

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa 

ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

<3

Muistakaas muuten käydä tutustumassa 

*Vuodenaika-haasteeseen*,

vielä ehtii mukaan oikein hyvin!

Junassa ja luennolla

 Arki on koittanut;

seitsemän tenttikirjaa odottaa lukijaansa,

ja kerran viikossa istun junassa ja luennolla.

Mutta voin pitkästä aikaa sanoa rehellisesti,

että nautin tästä!

Gradu ei ole enää häiritsevänä mörkönä mielessä,

ja voin keskittyä ihan vaan opiskeluun.

Voin oikeastaan viettää loput opiskeluajastani 

tehden just sitä, mikä sattuu kiinnostamaan.

Nytkin tuo kirjakasa on ihan mielekäs ja mielenkiintoinen,

ja kurssi jolla käyn, on piristävästi jotain 

ihan muuta kuin mitä olen opiskellut pitkään aikaan.

Ja ei varmaankaan yllätä ketään,

että junassa ja luennoilla ehdin neuloa myös

villasukkia tasaiseen tahtiin!

;)

Tässä onkin nyt eka luentopäivinä
valmistunut sukkapari.
Nämä sukat on neulottu 
Novitan 7 veljestä Joulu-langasta,
johon olen nyt jostakin syystä ihastunut
(tietysti heti silloin kun se poistuu valikoimasta),
mutta jota en ehtinyt joulun alla neulomaan.

Ekana luentopäivänä valmistui eka sukka,
ja tokana luentopäivänä olisi valmistunut toinen,
mutta lanka loppui,
joten kärkikavennukset jatkoin toisesta kerästä
 vasta myöhemmin kotona.

Näistä piti tulla sukat ihan itelleni,
mutta tulikin sukat koossa 39-40.
Mikä meni pieleen?
Noh, yksinkertaisesti neuloin 3,5 puikoilla 
tajuamatta pienentää silmukkamäärää
- ja huomasin tämän tietenkin 
vasta jossain ekan sukan puolivälissä.
Suunnitelmaan tuli siis muutos, mutta se ei haittaa,
koska lähes täysi kerä samaa lankaa on vielä jäljellä,
ja joku muu saa näistä varpaille lämmikettä.

Myös Finlandia-sukat valmistuivat 
tässä pari iltaa sitten,
mutta ne odottavat valoisaa päivää,
jotta saan otettua niistä kuvat ulkona.
Niiden neulominen on vaatinut paljon vaivaa ja aikaa,
joten tuntuisi tylsältä kuvata 
ne vaan jossain parvekkeella!
Eli maltetaan vielä hetki ennen esittelyä.

Tätä keskeneräistä peittoa sen sijaan vähän taas vilautan.

Vielä täytyy paloja virkkailla yhteen,
ennen kuin päästään reunukseen,
mutta hyvältä näyttää toistaiseksi.
Edistystä, edistystä.

Että sillai tääl hurisee,
opiskellen ja ihmetellen.
Geokätköilyäkin on tullut miehen kanssa 
taas harrasteltua vähän enemmän,
reissuja ollaan nyt tehty sinne sun tänne.

Vielä tulee kynttilöitäkin polteltua.
Fiilistelen vaihteeksi tätä vihreää,
ihan arjen ilosta.
:)

Iloa toivon myös sinun loppuviikkoosi!
<3