tiistai 17. marraskuuta 2015

Valmiit kirjoneulesukat

Valmista tuli!






Mitäpä siihen enää lisäämään?
Kuvion ohje on Novitan Sukkalehdestä 
vuodelta 2015 mutta
muokkasin mallia
omaan ajatukseen sopivaksi. 

Ohje ei löydy vielä Novitaknitsin sivuilta 
mutta jos lehti kiinnostaa,
niin sen sisältöä voi vilkaista vaikka tästä:
https://www.youtube.com/watch?v=lkCCU2DZxA0&feature=youtu.be



maanantai 16. marraskuuta 2015

Joulutorttui ja pienii sukkii

On miul vaa ihana mies. 
Tulin kotiin rättiväsyneenä 
ja tadaa, 
sillä aikaa kun nukuin päikkäreitä,
ilmestyivät ekat joulutortut 
ja kahvia.
<3



Mutta oon mie iteki taas 
jotain voinu tehdä.
Sain neulottua veljentytölle sukat,
jotka jäi kesken, 
kun tuo käsi tul nii kipiäks.
Eiköhän kohta oo sillä
kirjoneulesukallakin
pari... 

Sitten pääsenkin
puurtamaan loppujen lahjasukkien 
parissa.

Miksi ne tärkeimmät lahjomukset 
jääkin aina viime tippaan?
:D


torstai 12. marraskuuta 2015

Jouluverhot


Lämmintä ja sateista. Hyi.
Tulis jo lunta!
Mut taitaa olla turha toive.

No, onneks kohta on joulu. 
Sillä ajatuksella koitan 
päivä kerrallaan 
elellä kouluhommien keskellä.


Tabletit on vaan siksi,
ettei kukaa sotke min liinaa,
eikä miul o nätimpii tähän hätään!

Olen tosiaan jouluihminen. 
Glöginjuomisenkin aloitamme 
miekkosen kanssa aina jo lokakuussa...




Siispä vaihdoin jouluverhotkin 
jälleen hyvissä ajoin ikkunoihin.
Tuli sellainen fiilis.
Jouluvalot pääsi pihalle
jo heti ekana marraskuun päivänä.
:)

Pitää olla jotain valoa 
ja silmäniloa
tässä pimeydessä.

Nauttitteko te joulunodotuksesta? 

maanantai 9. marraskuuta 2015

Maanantai

Maanantait eivät ole aina
mukavia päiviä. 
Mutta kaikissa päivissä
on jotain hyvääkin.


Niin kuin vaikka 
kynttilänjalat,
jotka vihdoin sain keittiöön.


Tai valoilla piristetyt verhotangot, 
joita ei voi ottaa pois ku ei oo min...
 Ja mummon virkkaamat verhot, 
joita on monta metriä!
<3


Ja tämä ihanuus,
jonka ostin viikonloppuna,
kun en silmiäni irti saanut.
Ehkä jonkun ihanan kuvankin 
saan tuohon vielä...
(Koristeelliset kehykset 
on mun heikkous.)

Ja jos maltan vielä olla 
neulomatta muutaman päivän niin käsikin 
lakkaa vihoittelemasta 
ja pääsen taas asian ytimeen.
(Voihan vieroitusoireet...)

Kyllä tää(kin) viikko tästä!



perjantai 6. marraskuuta 2015

Kirjoneule(kokeilu)sukka

Siinä se nyt on.
Eka kirjoneulehärpäke pitkään aikaan!




Mallailin jonkin aikaa lankakeriä, 
ennen kuin kokeilin tätä väriyhdistelmää. 
Piti nimittäin löytää Novitan uusimman
Sukkalehden Ystävänpäiväsukkien
sydänkuviolle
jokin yhdistelmä, 
enkä jonkin päähänpinttymän takia
 halunnut mitään ihan tavanomaista.
Sitten päädyin sinapinkeltaiseen ja vauvan-
vaaleansiniseen.
Aika jännä tuli!
Ohjetta näihin ei vielä ole netissä,
niin en valitettavasti voi linkkiä 
tänne laittaa 
mutta eiköhän sekin joskus tuonne NovitaKnitsiin ilmesty.

Se oli muuten jännää, 
kun en ole aiemmin näin isolla 
silmukkamäärällä(18s/puikko) sukkia tehnyt,
 niin piti ihan funtsailla välillä. 
Kärjen purin sukista pariin otteeseen, 
ennen kuin sain sen menemään nätisti! 
Ensin siis kavensin sädekavennuksen tapaan 
pari kierrosta välikierroksineen, 
että joka puikolle jäi 14s 
ja sitten vasta aloin tehdä leveää 
nauhakavennusta.




Olen saanut siis vasta ekan sukan tehtyä,
sillä vasen käsi sanoi itsensä irti 
- liikaa neulomuksia!
Ranne ja kyynärpää saa levätä nyt, 
vaikka kuinka kutkuttaisi tehdä jotain...

Tästä harjoituskappaleesta tuli 
kuitenkin yllättävän hyvä, 
vaikka en siis ihan suoraan mallinmukaisia 
polvipituisia sukkia teekään.
Kuviosta tykkään kyllä paljon,
sitä on helppo neuloa, 
vaikka jälki ei täydellistä vielä olekaan.
:)

Nyt sitten vaan dotellaan, 
että käsi palautuu toimintakuntoon. 
Sitten tämäkin saa kaverin.





keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Lehtivihreää



Puut varastoivat viimeisiä 
lehtivihreitä, 
kun minä varastoin vaan villasukkia. 
Puikoilta tipahti nyt miesten sukat, 
oisko kokoa 41-42.
Silmämääräisesti tein.
Puikot nro 3 ja 13 silmukkaa/puikko.





Kantapää vahvistettu ja kärjissä 
leveä nauhakavennus.
Lankoina kolmea eri 7-veikkaa.
(Kirjava valko-vihreä on joku ikivanha jämä, 
mulla on vieläkin siitä tehdyt lapaset käytössä.
Ensimmäisiä vanttuita, mitä olen tehnyt.)

Vahvennetun kantapään korkeuteen on 
muuten mulla semmoinen nyrkkisääntö,
että yhtä monta nostettua silmukkaa 
kuin on puikoilla silmukoita.
Eli siis nostettuja 
silmukoita pystyrivissä on esimerkiksi
näiden sukkien kantapäässä 13
ennen kavennuksia.

Ymmärsikö kukaan mitä tarkoitan?
:D

Mie vaan teen kantapään yleensä tuolla 
periaatteella,
joskus vielä kierros kiellon päälle.

Että näin. 
Syksyn viimeisiä auringonsäteitäkin 
sain vielä kuviin!
Pian käy kuvausaikakin päivästä lyhyeksi.







tiistai 27. lokakuuta 2015

Runo 8#

Olisin suudellut rosoisia huulia,
sileitä tai veden kuluttamia,
tuulen tekemiä rohtuneita.

Halannut havuntuoksuista syliä,
hengittänyt pihkaa ja tulta.

Kulkenut paljain jaloin pitkin
vihreää untuvapeittoa.
Hipaissut viimeisiä valonsäteitä
latvojen yllä.

Silittänyt syvään uurtuneita ryppyjä
naavaisissa kasvoissa,
jotka nukkuvat ikiuntaan.

Maannut kallioilla
kuunnellen haavanlehtiä,
joiden kaiku soi hiljaisuudessa,
kun pian sataa lunta.

Mutta minun täytyy mennä

sinne,
missä sade murtuu betoniin, 

ja syksy on meren harmaa.