Kevään ensimmäisiä

Piipottaa piipottaa!

Keväinen tunnelma alkaa olla käsinkosketeltava,

kun lumi ulkona sulaa suorastaan liristen,

ja ensimmäiset kasvun merkit ovat havaittavissa.

Syyskuun lopussa istuttamani tulppaanien

sipulit ovat nimittäin alkaneet itää lasitetulla

parvekkeella.

Tällaisia iloisenvärisiä ihanuuksia

pitäisi ruukuista nousta.

Katsotaan, päästäänkö sinne asti!

Toivotaan ainakin hurjasti.

Se oli jo maaliskuun kolmas päivä,

kun ikkunasta ulos vilkaistessani huomasin

ruukuissa muutamia uhmakkaita piiponkärkiä.

Hyvä etten kaatanut aamukahvia kupista ohi.

Säntäsin parvekkeelle ihmettelemään saman tien.

Joko nyt?! En ollut yhtään valmistautunut

mihinkään kasvutapahtumaan vielä hetkeen.

No, tämä on taas osoitus siitä, että kasvuolosuhteet

ovat lasitetulla ja vieläpä etelänpuoleisella 

kolmannen kerroksen parvekkeella 

melko lailla kasvihuonemaiset, suojaisat.

Aurinko lämmittää parvekkeen päivisin lämpimäksi 

jo helmikuun puolella.

Tämä seuraava kuva on otettu 11.3.

...ja tämä on tilanne 19.3.

Kasvua ei voi estää!

Vielä toistaiseksi pidän sanomalehtiä piippojen päällä,

mutta huhtikuussa ne saavat luvan pärjäillä jo ilman,

paitsi tietysti silloin, jos tulee vielä kovia pakkasia.

Jos piipot pilkistävät usein jo lumienkin alta,

niin eivätköhän ne selviä partsillakin sitten

ihan mainiosti.

Ovathan sipulit selvinneet näköjään 

talvenkin pakkasjaksoista,

vaikka en ruukkuja mitenkään suojannut.

Sijoitin ne vain parvekkeen 

suojaisimpaan ja varjoisimpaan

nurkkaukseen kukkahyllykön päälle niin,

etteivät ruukut saa kylmää suoraan lattian kautta.

Viime vuonna mulla meni narsissikokeilu

ihan plörinäksi liian pienissä ruukuissa

ja liian aikaisella kastelulla yms.

Olenpahan siitä ainakin jotain oppinut, hih.

Sanoisin, että tällä kertaa toivoa on!

Lisäksi kevät on nyt virallisesti saapunut

 myös sisätiloihin,

koska olen aloittanut tämänvuotiset esikasvatukset.

Eilen kylvin mustasilmäsussut ja kosmoskukan siemenet.

Ne pääsivät saunaan itämään, kun siellä on sopivasti tilaa.

Siirrän nämä itämisen jälkeen sitten keittiön pöydälle

ja olohuoneeseen, mihin nyt saan mahtumaan.

Mustasilmäsusannan kanssa onnistuin viime 

vuonna yli odotusten, siksi haluan kokeilla sitä

nyt ehdottomasti uudestaan.

Viime vuonna tosin kylvin sussut jo kuukautta aiemmin.

Tällä kertaa ajattelin, että vähän lykkään esikasvatusta,

niin saan kukinnan sijoittumaan heinäkuun alkuun,

mikäli hyvin käy.

Kosmoskukkiin taas ihastuin viime kesänä niin paljon,

että nyt haluan kokeilla niiden kasvattamista itsekin,

kun se on kuulemma aika helppoa. Katsotaan, onko!

Ihania värivaihtoehtoja on monia, mutta tuo

vaaleankeltainen viehätti tässä hetkessä eniten.

Saa nähdä, millaisia kukista todella tulee,

koska siemenpussin kuva hämää keltaisuudellaan.

Kyse on ennemminkin valkoisesta kukasta häivähdyksellä

keltaista.

Jännityksellä odotan!

Ja sitten kylvämistä odottaa vielä tämä viime kesän hitti,

'Strawberry Blond' -samettikukka.

Itsehän innostun kaikesta aina jälkijunassa,

mutta mitäpäs se haittaa.

Pääasia on, että innostun.

Mie oon aina tykänny samettikukista hajusta huolimatta,

ja iloisen keltaisen, oranssin ja punaisen sävyt

ovat olleet aina lähellä sydäntä.

Tämän lajikkeen värit eivät ole ihan perinteiset,

mutta huikean kauniilta ne ovat ainakin

kuvissa näyttäneet, joten odotukseni ovat korkealla.

Ja kuten huomaatte, niin minun tämänvuotisten

kesäkukkaistutusten värimaailma on alkanut jo hahmottua.

Keltaista, oranssia, punaisen sävyjä,

roosan ja keltaisen yhdistelmä kiehtoo erityisesti.

Ja hei, iloisia uutisia myös tästä

Mårbacka-pelargoniastani.

Se innostui kovasti mullanvaihdosta,

ja siitä ottamani pistokaskin on ilmeisesti

onnistunut juurtumaan,

koska uusia lehtiä on ilmestynyt!

Ah. Tää on niin ihanaa.

Suunnittelu, kevät, kasvu, kokeileminen, onnistuminen.

Kyllä se viherpeukalogeeni on selvästi aktivoitunut.

Mitäs kevään merkkejä teilläpäin näkyy?

Entä mitä kaikkea teillä on esikasvatuksessa tai

suunnitelmissa kasvattaa ensi kesänä?

Ja mitkä värit teitä puhuttelee kukissa just nyt?

Ihanaa ja valoisaa viikkoa!

<3

Syysjuttuja

Monin paikoin on koettu jo ensimmäiset hallat.

Itsekin lauantaiaamuna ikkunasta katselin,

että autojen ikkunat olivat paksussa jäässä.

Tuo aamuinen kuura tuntui tosi hyvältä.

Mie nautin jo pakkasen puraisusta 

ja kuulaudesta.

Äidin sommittelusilmä ei petä.

Lauantai olikin täydellinen syyspäivä.

Aurinko paistoi, välillä vähän pilvistyi.

Oli kuivaa ja raikasta, 

toisin sanoen aivan ihana ilma olla ulkona.

Lähdin äidin kanssa aamupäivällä hakemaan

tarpeita syysasetelmiin,

ja sen jälkeen päivä hurahtikin äidin pihamaalla

syyspuuhailuja tehden.

Teimme syysasetelmat ruukkuihin,

siistimme kukkapenkkejä, leikkasimme ison tatar-puskan

alas ja istutimme kevään kukkasipuleita.

Lisäksi minun liljani pääsivät jatkamaan elämäänsä

kukkapenkkiin.

Minun versio. ;)

Oli aika hauska päivä.

Välillä toki juotiin kaffet ja syötiin jäätelöä

pihatuoleilla!

Nuorimmainen isoveljistänikin sattui samaan aikaan 

paikalle ja pääsi myös työntelemään kottikärryjä.

Meni ihan perheaktiviteetiksi koko homma.

:D

Rakastan koristekaaleja! Kuin rouheita ruusuja!

Tuli tarpeeseen tuollainen puuhailupäivä.

Viikolla kun reissaan Helsingissä, välillä olen yötäkin,

ja luen valtavaa kasaa kirjallisuutta ynnä muuta,

niin käytännön homma tuntuu autuaalliselta!

Kädenjälki ja tulokset näkyvät saman tien.

Vastapainoa pitää olla.

Kun kerran äiskän pihalla pääsin vauhtiin,

niin jatkoin sitten vielä iltamyöhään kotosalla.

Parveke sai syysjärjestyksen.

Valoisa puoli parvekkeesta muuttui istuskelu- 

ja tunnelmointinurkkaukseksi.

Toiselle puolelle siirrettiin kukkahyllykkö 

niin sanotusti talviteloille.

Pyykkitelinekin saa siellä olla vielä

mielellään mahdollisimman kauan,

koska sisällä sen venkslaaminen kylppäriin ja sieltä

pois aina kun käy suihkussa, on aika ärsyttävää.

Voi auringonkukka aukeaisit nyt kunnolla!

Viimeiset kukkaruukut odottavat vielä tyhjennystä

ja pesua, mutta odotan, että pakkaset vievät 

vielä loputkin kukkijat.

Noita riippapelakuita en säilö,

mutta tavalliset pelakuut ovat päässeet jo sisälle

pöytineen päivineen tappelemaan vähäisestä

ikkunatilasta marraskuunkaktusten kanssa.

Pitäkäähän peukkuja, 

että edes yksi näistä säilyy hengissä talven yli!

Kevätkin on siis jo mielessä.

Siksi kukkasipulitkin, tällä kertaa tulppaanit,

pääsivät jo multiin.

Tänä syksynä olen näiden kanssa ajoissa, 

ja ruukutkin ovat asianmukaiset.

En onneksi lannistunut viimeksi pieleen menneestä 

narsissien kasvatuksesta, vaan viisastuin.

;)

Värimaailman pitäisi olla aurinkoinen.

Aurinkoahan sitä keväällä kaipaakin!

Katsotaan, mitä ruukuista sitten lopunperin nousee.

Nyt on kuitenkin vielä syksy, 

ja pian se joulukin jo ovella kolkuttelee.

Muistetaanhan siis nauttia tästä hetkestä!

Mitä kukkasipuleita sinä olet istuttanut 

tai aiot istuttaa?

Entä mikä on sun lempparikukka syysasetelmissa?

Leppoisaa sunnuntaita!

<3

Helteen jälkeen

Mistä huomaa, että mie oon lomalla?

No siitä, että oon ehtiny järjestellä vaatekaapin,

siivota, laittaa ruokaa, tiskata, pestä pyykkiä...

Ku kerran on kotona, niin on kivempi 

kattella siistiä kämppää.

Arkisetkin hommat on mukavia silloin,

kun ei ole kiire mihinkään ja voi tehdä just

siihen tahtiin ku huvittaa.

Toisekseen tiedän myös sen, 

että töiden alettua en jaksa 

kovin intensiivisesti huushollata.

Sitä paitsi, olen hyvällä omallatunnolla 

nukkunut aamuisin toosi piiiiiiitkään.

Tosi reilua, kun mies lähtee aikaisin töihin.

:D

Timjami, salaatti, rosmariini ja parvekemansikka.<3

Ja olenhan saanut nauttia kunnon helteistä!

Nyt nautin kuitenkin vielä enemmän näistä 

viileämmistä keleistä.

Tänään illan viiletessä olikin ihana päästä 

vähän istutuspuuhiin,

pientä lisäystä on parvekkeelle tullut

- muun muassa herkkuruukku.

Ruukussa on kahta tämänhetkistä lempiyrttiäni,

timjamia ja rosmariinia,

pari tavallista kaupan lehtisalaattia

sekä itselle uusi tuttavuus parvekemansikka.

Saas nähdä, saadaanko suut makiaks.

Ainakin saan nyt salaattia ja tuoreita yrttejä

kesän kokkailuihin.

Timjamia käytän vähän kaikkeen,

mutta erityisesti kanaruokiin.

Rosmariini taas on lihapatojen 

ja keittojen vakiovaruste.

Nams!

Yksinäisen keltaoranssin tähtisilmän kaveriksi 

puolestaan istutin keltaista miljoonakelloa.

Kokonaisuus ei ole vielä hääppöisen näköinen,

mutta tiedän, että jo kuukauden päästä 

näyttää ihan toisenlaiselta.

Siinäpä ne uudet jutut sitten olivatkin.

Muuten olen keskittynyt ihailemaan kasvien kasvua 

ja kauniita yksityiskohtia...

Liljat kasvavat huimaa vauhtia.

...ja äidin pihan kevätkukkien loistoa.

Olin ohimennen käväisemässä äiteellä,

enkä voinut pihasta poistua ennen kuin sain 

otettua muutaman kännykkäräpsyn.

Äiteen pihalla tulppaanit ovat nyt kauneimmillaan,

ja iso osa on vielä nupullaankin. Värejä riittää! 

Täytyy viikonlopun aikana käydä tekemässä toinen kierros,

niin ihanalta näytti jo nyt.

Narsissit olivat jo suurimmaksi osaksi kukkineet,

mutta oli niitä vielä muutama ilostuttamassa.

Helmililjaa oli useampaa sorttia,

mutta kuvasin vain tämän valkoisen.

Kollaasissa on myös särkynytsydän ja mahonia,

joka oli minulle entuudestaan tuntematon 

(muuten kuin nimeltä).

Mahoniassa oli kauniin keltaiset kukat.

Pionit näyttivät olevan hyvässä kasvussa ja reheviä,

liljoja puski esiin vähän joka penkistä,

ja sitten on niin paljon kukkia joita en edes kaikkia 

nimeltä tunne.

Huokaus! Niin nättiä ettette uskokaan.

Toivotaan, että viileämpi sää pitää kukat kauniina pitkään.

Onni on äiti, jolla on kaunis piha.

Olen aina ollut sitä mieltä, että äidillä on silmää 

niin puutarhalle kuin sisustuksellekin.

Oi jospa sitä silmää vähän suotaisiin minullekin.

Sisustamisen kanssa on toki vähän niin ja näin,

mutta jos näissä kukkahommissa...

;)

Noo, vähän kerrassaan alkaa partsillakin kukoistaa,

vaikka vielä näyttää hieman autiolta.

(Tiesittekö muuten, että sana 'autio' on tarkoittanut 

joskus veronmaksukyvytöntä tilaa.)

Hmm. On tää vaan mulle sellainen rentouttava näky.

Tääl mie viihdyn.

Toivottavasti viihtyvät myös kukkaset!

Ihanaa viikonloppua

blogiystäväiset!

Nautitaan tästä alkukesästä.

<3