Kasvivärjäystä osa 2. - lupiinin lehdet

Terkkuja värjäyskattiloiden ääreltä!

Maaliskuun lopulla sipulinkuorilla värjäämäni 

aurinkoiset kerät ovat saaneet jotain 

vihertävää kaverikseen.

Kävin nähkääs hakemassa ison kattilallisen

lupiinin lehtiä

 - niitä kun kehtaa leikellä 

vaikka lenkkipolun varrelta.

Lupiinit ovat vieraslaji,

 eli toisin sanoen rikkakasveja.

Lehdet saivat ensin liota kattilassa useamman tunnin,

ja sitten keittelin värjäyslientä tunnin verran,

ja annoin sen jäähtyä.

Seuraavaksi lisäsin alunalla esipuretetut langat 

(luonnonvalk. Nallea) sekaan,

ja taas lientä keiteltiin tunti (80-90 asteessa).

Lopuksi annoin lankojen lillua ja jäähtyä liemessä 

vielä seuraavaan päivään asti.

En muuten tällä kertaa siivilöinyt lientä,

kun siitä ei tullut kovin vahvaa,

vaan annoin lehtisilpun olla siellä lankojen seassa,

jotta kaikki mahdollinen väri irtoaisi.

Roskat lähtivät tosi hyvin pois jo huuhtelussa.

Ekaan huuhteluveteen lisäsin hieman pyykkietikkaa,

jotta viimeisetkin värinrippeet tarttuisivat kiinni.

Sitten huuhtelin vielä ihan vaan vedellä,

ja väriä ei lähtenyt enää yhtään.

Väriliemikin oli jo tosi väritöntä.

Kaikki kiinnittyi, mikä lehdistä irtosi.

Lopputulos vähän jännitti.

Väriliemessä lanka näytti sellaiselta 

kylmältä keltaiselta.

Kun nostin langan liemestä pois ja huuhtelin 

etikkavedessä, niin väri muuttuikin vihreäksi.

Vihreää itse asiassa tavoittelinkin,

mutta arvelutti silti, tuleeko langasta kuitenkin 

kuivuessaan keltaista.

Ei sekään olisi haitannut,

mutta olen iloinen,

että langasta tuli lopulta melko heleä ja

raikas vaaleanvihreä.

Toki väri taittaa vahvasti keltaiseen,

mutta on silti selkeästi vihreä.

Kuvissa valo laimentaa väriä jonkin verran,

luonnossa väri on yllättävän kirkas,

mutta saatte nyt kuvan ainakin siitä vihreydestä.

Hih. Värjäri on tyytyväinen!

Tämä vihreä itse asiassa kuiskuttelee 

minulle hieman siihen suuntaan,

että väri voisi olla ihana pitsisukissa.

Mitäs mieltä olette, oisko pitsisukka-ainesta?

Minusta sävy ja vaaleus olisivat  

omiaan pitsineuleeseen.

Pitsi erottuisi kauniisti.

Ja hei, arvatkaas mitä, mulla on

nyt uusi paitaprojektikin aluillaan.

Löysin yllätyksekseni Novitaknitsistä

mielenkiintoisen, 

saumattomana neulottavan *paitamallin*,

joka sopii myös sille Suvi-langalle.

Semmoinen ois nyt sitten työn alla,

ja olen siitä aika innoissani.

Kesemmällä täytyy muuten värjäillä myös lupiinin 

kukilla ja kokonaisilla kasveilla lehtineen päivineen,

ja toki muitakin kasveja on tarkoitus testata.

Millaisia kesäneulesuunnitelmia teillä on?

Mukavaa loppuviikkoa!

<3

Paketti

Kuten viime postauksessa mainitsin,

niin odottelin kivaa postia.

Nyt se odottamani paketti on tullut perille,

tänään hain sen postista.

Taisin ihan hymyillä koko matkan kotiin,

kun kävelin kyseinen paketti kainalossa,

sen verran olin jo etukäteen sisällöstä iloinen.

;)

Kyseessähän oli nimittäin, tietenkin, lankapaketti.

Tilasin koko rahan edestä lankaa,

 kun sain valmistujaislahjaksi 

Novitan lahjakortin.

Voi että oli neuloja onnessaan,

kiitos vaan lahjakortin antajille.

<3

Kurkataanpas, mitä sitä sitten tuli tilattua,

ja miksi.

Koska sen villapaidan (ks. edellinen postaus) 

neulominen onnistui niin mukavasti,

tekee pitkästä aikaa mieli ottaa 

muitakin paitaprojekteja työn alle.

Tällä kertaa mielessä on jonkinlainen kesäpusero,

joten siihen tarvitsin sitten lankaa.

Toiveissa on jotain väljää, 

laskeutuvaa ja pitkähihaista.

Siihen tarkoitukseen valkkasin 

tällaista itselleni entuudestaan tuntematonta 

Suvi-lankaa värissä Pellava.

Suvissa on 70% viskoosia ja 30% pellavaa.

Katsotaan, millainen paita syntyy.

Tosin, lankaa hypisteltyäni olen myös sitä mieltä,

että siitä saisi ihanan huivinkin...

No, eiköhän pysytä nyt paitasuunnitelmassa.

Tästä väristä tulee mulle jostain syystä mieleen 

hämärtyvä kesäilta ja hiekkatie,

sellainen levollinen tunnelma ja hiekan narskunta 

jalkojen alla.

Muuten lankaläjä koostuukin sitten 

sukkalangoista,

joista osa oli myös sopivasti alennuksessa.

Koitin valkata sellaisia lankoja,

joita olen halunnut päästä kokeilemaan.

Niistä esimerkkinä nämä Nallen Pelto-langat.

Näiden pilkullinen mutta melko rauhallinen 

ilme on kiehtonut minua kovasti.

Itseltäni Pelto-lankaa löytyi jo valmiiksi 

kaksi kerää vihreillä pilkuilla,

mutta nyt pääsen testaamaan muitakin värejä.

Vihreistä tulee sukat itselle,

ja muille väreillekin tulee varmasti käyttöä.

Hieman samantapaista lienee 

tämä 7 Veljeksen Napapiiri-lanka.

Tämän kerän valitsin lähinnä siksi,

 että jokaisesta myydystä 

Napapiiri-kerästä Novita lahjoittaa 10snt WWF:lle 

Arktisen luonnon suojelutyöhön.

Tämä sininen oli värivaihtoehdoista rauhallisin 

ja raikkain.

Kokeiluun pääsee nyt myös tämä

 Tähti-lanka (poistuva tuote),

jossa on ripaus blingblingiä.

Langan seassa kulkee mukana sellainen 

kuparinvärinen säie.

Jos klikkaatte kuvaa isommaksi,

niin alimmassa kerässä säie jotenkuten erottuu.

Olen tämän langan kohdalla ollut vähän kahden 

vaiheilla, että onko se nättiä vai ei.

Toisaalta ripaus blingblingiä on ihan hauskaa,

ja värimaailmatkin ovat ihan ok,

mutta nuo väriportit mietityttävät,

saako niitä nätisti esimerkiksi sukkiin.

Se jää nähtäväksi.

Ihan toiveikas kumminkin olen,

ja lankojen kohdistamisesta en ole kyllä 

mitenkään erityisen tarkka...

Viimeisimpinä, vaan ei vähäisimpinä,

valkkasin myös muutaman ihan peruslangan.

Nalleen on vihdoin saatu taas ihan perusvihreää,

joten sitä halusin, ja harmaalle on aina käyttöä.

Valkoisen Juhani-kerän otin värjäystarkoituksiin.

Jos jotain jäi puuttumaan,

niin se oli Nallen Luontopolku-lanka.

Sitä olisin vaaleanpuna-vihreänä ostanut,

mutta juuri sitä väriä ei verkkokaupasta saanut.

No, se ei haittaa, kyllä tässä taas on lankaa 

ihan yllin kyllin, kun vanhoillekaan ei vielä 

hetkeen loppua näy.

Eiköhän näistä kaikkea kaunista taas synny.

Vai mitä luulette?

;)

Uskokaa tai älkää, mutta ainakin näille on 

taas jotenkin säilytystilaa syntynyt 

lankalaatikoihin, hih.

Mukavaa viikkoa kaikille!

<3

Ps. Jos sulla on vinkata hyvää pitkähihaista 

kesäpuseromallia,

niin kerroppa mullekin!

Keltaiset kynsikkäät ja muita hullaantumisia

Peukut pystyyn, nyt on kevät!

Saanen esitellä, 

ensimmäinen itse värjätyllä langalla 

neulottu työ on tässä: kynsikkäät minulta minulle.

Muutaman päivän tikuttelin 2,5 puikoilla,

ja Nalle-lankaahan tämä edelleen on.

Käytin hyväksi havaittua *Novitaknitsin ohjetta*,

jolla neuloin jouluksi myös veljelleni kynsikkäät,

ne mustat jos muistatte.

Ai että näistä tuli hyvät.

En käsitä, miten vasta nyt sain aikaiseksi neuloa 

itselleni kynsikkäät! 

Nämä ovat ihan superkätevät.

Ainahan mulla on kynsikkäät keväällä ja syksyllä 

käsissä, kun käyn lenkillä ja pelaan PokemonGota,

tai kun käymme geokätköilemässä.

Tähän asti käyttämäni ostokynsikkäät eivät vaan ole 

olleet näin lämpimät saati hienot,

 ja niissä sojottaa lankoja.

Ne ovat myös ikivanhat. Niiden selkäpuolella 

on ankannaama, jonka silmät hohtavat pimeässä.

:D

Mutta nytpä mulla on ihanat ja lämpimät 

ja iha itte tehyt kynsikkäät.

Näissä näkyy nyt myös tuo langan 

eläväinen väripinta.

Tämä oli se rusehtavapohjainen Nalle,

joka oli 50g vyyhtinä värjätessä.

(Sipulinkuorilla värjäsin, siitä juttua 

toiseksi edellisessä postauksessa.)

Tosiaan, nämä kynsikkäät kädessä kelpaa lenkkeillä,

ja bongailla vaikka leskenlehtiä.

Kattokaa ny millasesta paikasta löysin kevään ekat!

Ja koska värit on parasta,

niin esittelenpä vielä nämä herkut,

jotka hain tällä viikolla postista.

Hieman saatoin hemmotella itseäni...

Ostin kolme kerää merinolankaa 

Ruskanlehden verkkokaupasta.

Nämä on niitä Ruskanlehti-podcastin Terhin 

käsinvärjäämiä lankoja,

joita olen kuolannut jo monta kuukautta.

Tuo pieni kellanvihreä kerä oli kaupanpäällinen.

Näillä väreillä on hauskoja nimiä,

vasemmalta oikealle

'Kahvi', 'Ruosteinen naula' ja 'Ruoste.

(Keltainen on 'Oliiviöljy'.)

<3

Olen rakastunut. Niin mun värejä.

Huhuh. Kalliita tällaiset hullaannukset vaan.

En ole ikänäni ostanut näin kallista lankaa,

eikä tästä tapaa tule tällä budjetilla,

mutta kerrankos sitä.

Mies on nyt töissä niin uskaltaa rouvakin 

tehdä vähän omia ostoksia.

;)

Ja ai miks just nyt?

No kummää haluan ohkasen ja 

unelmanpehmeen villapaidan.

Oon alottannu sen jo.

Ehkäpä joku valveutunut tunnistaa paitamallin?

Tämä on ollut aika suosittu ilmaisohje,

siksi minäkin sitä nyt kokeilen.

Lisää kerron, kun olen pidemmällä.

;)

Hih. Hyvää huhtikuun alkua kaikille!

<3

Kasvivärjäystä osa 1

Hyvää viikonloppua blogiystäväiset!

Kevät lienee tullut, 

mikäli sääennusteita on uskominen.

Ja tuntuuhan se nyt muutenkin! Jihuu!

Sen kunniaksi pääsette mukaan

pieneen väri-ilotteluun.

Olen nimittäin värjännyt hieman lankaa

sipulinkuorilla.

Aurinkoa teille olkaa hyvät.

Kasvivärjäys on kiinnostanut minua oikeastaan

siitä lähtien, kun moisesta kuulin.

Ajatus kokeilemisesta on muhinut jo pitkään mielessä.

Nyt olivat tähdet viimein oikeassa asennossa,

joten pääsin sitä kokeilemaan.

Kevään leiritienestit mahdollistivat alunan

(puretusaine, auttaa värejä kiinnittymään)

ja sopivan lämpömittarin ostamisen.

Lisäksi kuin tilauksesta porukoiden vanha liesi

meni lopullisesti rikki, ja he vaihtoivat induktiolieteen,

joten äiti auliisti lahjoitti minulle sitten vanhat

induktiolle sopimattomat kattilansa värjäyskattiloiksi.

Niin, ja sipulinkuoria olen kerännyt kurkkupurkkiin

vuodenvaihteesta lähtien,

joten niitä oli yllättäen sopiva satsi

ensimmäistä kokeilua varten.

Ei kun tositoimiin. Näin se tapahtui:

Päivä 1:

Lankojen esipuretus.

Luin netistä, että esipuretuksella saa parhaita tuloksia,

eli pysyvimpiä värejä. Otin siitä vaarin.

Tehdään nyt sitten kunnolla kun kerran tehdään.

Siispä kattilaan kädenlämpöistä vettä.

Sitten alunan sekoittaminen 

pariin desiin melkein kiehuvaa vettä.

Alunaa noin 16g/100g lankaa.

Alunaseos kattilaan ja 

(huuhdellut, tarpeen mukaan pestyt)

langat perässä.

Kuumennetaan hissukseen 80-90 asteeseen ja

keitellään tunti noissa asteissa. Ei saa kiehua.

Annetaan jäähtyä yön yli.

Päivä 2:
Väriliemen keittely ja värjäys.

Ensin huuhdellaan puretetut langat.

Itse jätin ne myös lillumaan siksi aikaa,

kun touhusin kaiken muun valmiiksi.

Sitten keitellään väriliemi.

Sipulinkuorille riittää noin 30-60min.

Mie keittelin tunnin, 

kun kuoria oli kuitenkin suhteellisen vähän.

Jos olisin muistanut, 

olisin liottanut kuoria yön yli ensin,

mutta lähti väriä onneksi ihan näinkin!

Liemestä tuli vahvan teen väristä.

Sitten annetaan liemen jäähtyä ja noukitaan

kuoret pois - vanha teesiivilä oli kätsy tässä.

Olennaista näissä jäähdyttelyissä on se,

että lankoja ei rääkätä vaihtamalla lämpötilaa

liian nopeasti.

(Kunnon villalanka voisi huopua.

Nämä Nallet nyt kestävät vähän ronskimpaakin

käsittelyä...)

Jäähtyneeseen ja siivilöityyn 

liemeen laitetaan kosteat langat,

ja taas nostetaan lämpö sinne 80-90 asteeseen

ja annetaan lillua siellä tunti.

Ja taas jäähdytellään seuraavaan päivään,

mikäli toivotaan vielä syvempää väriä.

Minähän toivoin, varman päälle.

;)

Päivä 3:

Langat kuivumaan!

Märkinä ne näyttivät tältä.

On aika hauskaa seurata, miten värit muuttuvat

värjäysprosessin eri vaiheissa!

Päivä 4:

Kuivat langat keritään ja niitä ihastellaan.

Lopulliset värit ovat selvillä.

Ja tadaa, tällaisia minun langoista lopulta tuli.

Harmillisesti en kyllä saanut värejä toistumaan

kuvissa ihan täydellisesti.

Nämä vyyhdeille kieritetyt langat

 ovat selkeimmin tasaisen oranssinkeltaisia,

niiden pohjana oli luonnonvalkoista Nallea.

Tämä isoin, 50g pallero taas on livenä sellainen

ruosteenkirjava, vähän sinappinen.

Pohjavärinä tuollainen haaleanvaalea beige,

joka märkänä näytti ihan harmaalta,

kuten ämpärikuvasta näittekin jo.

Tuo pieni pallero taas on kaikkein oranssein,

koska sen pohjana oli se oikein latkunkeltainen Nalle-jämä,

jolle en ollut löytänyt mitään fiksua käyttötarkoitusta.

:)

Niin ihania ja aurinkoisia kaikki!

Mitähän näistä tekisin?

Onko ehdotuksia?

Onni on, että kasvivärjäyksen helpoimmassa

päässä on näitä minun suosikkivärejäni.

Aion myös ehdottomasti värjätä lisää.

Erityisesti odotan, että perheenjäseniltä

tilaamani punasipulinkuoret pääsevät käyttöön.

Niillä pitäisi saada sellaista ihanan vihreää.

Ja juu, hyödynnän häikäilemättä suhteita

saadakseni tällaisia aarteita.

Toki kaupoistakin käsittääkseni saisi 

sipulinkuoria sen kun hakisi vaan.

Hih. Olen tyytyväinen tähän ekaan kokeiluun.

Seuraavana odottaa valmiiksi puretettu toinen

puolikas tuosta rusehtavapohjaisesta langasta.

Lisääkin saan puretettua vaikka hur mycket,

koska ostin alunaa vähän isomman satsin kerralla.

Notta semmosta mulla tällä kertaa.

Nyt mie jatkan koulinta- ja kylvöpuuhia.

Näkemisiin! Nauttikaahan auringosta!

Seuraavan kerran palailen tänne varmaan viikon päästä,

kun Tajunnanvirta-KAL on saatu vihjeiden

osalta taputeltua.

<3

Vuosi väriterapiaa: turkoosi toukokuu

Jotain turkoosia oli jo sukkapuikoilla,

mutta se oli ihan väärä turkoosi.

Vaalea, vähän minttuinen,

eikä käynytkään mielestäni niihin sukkamalleihin,

joita olin mielessäni pyöritellyt.

Suunnitelma turkoosin toukokuun osalta meni siis uusiksi.

Tai no, yhtäkkiä sellaista ei ollut!

Sitten satuin näkemään HappyBerry Crochetin 

YouTube-kanavalla virkkausohjeen 

aivan ihanalle kirjovirkatulle sydänkuviolle.

Ohjevideon pääsette katsomaan *tästä*.

Ohjeen nähtyäni minun oli pakko seuraavalla 

kauppareissulla ostaa pari kerää sopivaa lankaa.

Sellaiseksi valikoitui Novitan Cotton Bamboo,

kun ei muuta bambusekoitelankaa ollut saatavilla.

Tavoitteenani oli tiskirätti.

Niiden tekemistä olen pohtinut jo pitkään!

Ja sellainenhan sydänkuviolla sutjakkaasti syntyikin.

Vai sanotaanko kauniimmin - tiskiliina. 

Vitsit että mie tykkään tosta sydänkuviosta!

Olen pitkään ollut skeptinen näitä tiskiliinoja kohtaan,

mutta niin monenlaisia rättejä nähtyäni ja 

kehuja käyttökokemuksista luettuani 
päätin rohkaistua kokeilemaan.

Eteeni tuli tässä kuitenkin ongelma.

Ei miul oo keittiös mitään turkoosia!

Eihän tuo eka versio sopisi min köökkiin ollenkaan.

Toisekseen olisi kiva antaa se vaikka lahjaksi.

Siispä täytyi tehdä uusi testiliina ihan itelle, 

lankaakin oli vielä.

Vaan millainen?

No sellainen.

Yksinkertaisempi tapaus,

jonka sydänkuvioon myöskin löytyi *ohjevideo* 

samaiselta kanavalta.

Ja ja.

Ei kahta ilman kolmatta,

kun kerran vauhtiin pääsin ja uutta opin.

Olihan se kokonaan turkoosikin sitten tehtävä.

Lisää sydämiä,

mitäs muutakaan?

<3

Tämän sydänkuvion sovelsin Prinsessajuttu-blogin 

suositun *rättipostauksen* pohjalta.

Minun sydänkuvioni on pienempi kuin kyseisen 

postauksen ohjeen sydänkuvio,

mutta idea on ihan sama.

Aika söpöt sydänliinat sain aikaan,

vai mitä.
Ainakin siihen nähden, etten ole koskaan 
aiemmin kokeillut kirjovirkkausta tai tehnyt 
noita reiällisiä kuvioita.
Eihän kumpikaan toki tähtitiedettä ole,
mutta kuitennii!
Tähän mennessä on jo moninkertaisesti 
täytetty uudenvuodenlupaus 
virkkuutöiden ja uuden opettelun osalta.

Noista, missä on turkoosia, saa kivan lahjan, 

kun ne laittaa etiketillä nippuun.

Sopivat nimittäin minusta kivasti yhteen.

Täytyykin kehitellä nätti etiketti,

mihin saa pesuohjeen.

;) 

Ai niin, muut Vuosi väriterapiaa -haasteen 

postaukset löydät *täältä*!

Voin kertoa,

että jäin tähän tiskiliina-touhuun koukkuun!

Kivoja pieniä töitä vaikka välihommiksi muiden 

neulomusten ja virkkuiden seassa.

Tulette todennäköisesti näkemään näitä vielä paljon lisää.

On vähän sellainen olo, että joulupukin lahjaloota

saa täytettä muistakin kuin sukista...
Rätei ja lumpui?

Ensin kuitenkin testaan tuota omaa rättiä.

Pesin sen jo koneessa imukyvyn parantamiseksi,

ja se on tuntunut ihan käyttökelpoiselta,

mutta pidemmän ajan käyttökokemuksista 
kerron sitten jonkin ajan päästä!

Mikäs näistä kolmesta on sun suosikki?

Oikein ihanaa toukokuuta kaikille!

Toivotaan, että hyvin pyyhkii. ;)

<3