Näytetään tekstit, joissa on tunniste kakku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kakku. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Kurkistus valmistujaisjuhliin


Tervetuloa!
Ota tästä vähän kuplivaa,
kohta kippistellään.





Ihanaa kun tulitte,
kiitos kun olette.
Nyt juhlitaan, viihtykää,
tehkää olonne kotoisaksi!
<3





Kohta päästään syömään,
mutta sitä ennen pari ilmoitusasiaa.

Ensinnäkin, pääsiäiskukko kuuli, että täällä on juhlat,
joten se päätti munia pieniä suklaamunia joka paikkaan!
Siispä ajattelin, että pidetään leikkimielinen kilpailu,
jossa tehtävänä on etsiä mahdollisimman monta munaa.
Niille, jotka löytävät eniten, on luvassa hyviä palkintoja!

(Lapsille pienet legopaketit ja aikuisille pullo kuoharia.)




Lisäksi, jos olette tarkkaavaisia,
saatatte huomata pari "puuhapistettä",
toinen on tässä sisällä, ohjeet liitutaululla,
ja toinen on ulkona.

(Jep, tuossa alla oli kassillinen villasukkia.
Ulkona puuhapisteellä sai istuttaa muistoksi 
gladioluksen sipulin tai useammankin.)




Ja sitten se (minun mielestäni juhlissa) tärkein
asia, eli hyvä ruoka!

Suolainen kattaus:

- kananmuna-alkupalat
- kylmäsavuporo-juustokakku
- erilaisia pitsoja
- kreikkalainen, tuore- ja kanasalaatti
- leipäjuustokuutioita ja oliiveja
- lihapullia
- savustettua lohta ja kuhaa
- coctailpiirakoita ja munavoita




Makea kattaus:

- mustaherukka-valkosuklaajuustokakku
- överisuklainen täytekakku
- appelsiinijuustokakku, jossa myös sitruunaa 
sekä ns. kiille papaijasoseesta




Muistinkohan kaiken?
En juhlimiseltani ehtinyt ottaa kuvia 
koko kattauksesta!
Kaikki tuntui kuitenkin maistuvan juhlaväelle hyvin.

Herkulliselta maistuu näin jälkikäteenkin vielä.

Niin, ja kaiken tämän loihdimme äidin kanssa 
omin pikku kätösin parina päivänä ennen juhlia.
Vain lihapullat ja suklaakakkupohjan äiti oli tehnyt 
jo etukäteen.

Olihan siinä hommaa, mutta minusta oli ihana tehdä itse.
Siitä tulee itselle se juhlan tuntu.




 Tuliko masu täyteen? Hyvä.
Sitten ihmetellään vielä vähän lahjakukkia.
Mistähän ne tiesi, että keltaisesta tykkään?
Tsih! ;)

Hauskasti sattuvat kukkien värit myös 
keittiön verhokappaan.




Tälle punertavalle erikoisuudelle lupasin 
kunniamaininnan.
Hän on nimittäin kurkuma!
Ystävä oli noteerannut uuden "puutarhaharrastukseni"
ja käynyt jossain erikoistaimimyymälässä.
Aika ihanasti ajateltu.
<3

Katsotaan, kuinka kurkuma hoidossani viihtyy.
Kesäksi se pääsee ulos parvekkeelle.




Korttejakin sain paljon, ihanaa!
On jotain muistoja sittenkin, kun kukat lakastuvat.




Myös parvekkeella ensimmäiset (punaiset) tulppaanit 
ilahduttivat pääsiäisviikonloppua ja 
juhlapäivää.





Hih, toivottavasti viihdyitte!
Teologian maisteri kiittää ja kumartaa,
ja siirtyy kohti seuraavia haasteita.

Minusta juhlat olivat tosi onnistuneet.
Munajahti herätti suurta hilpeyttä,
villasukista melkein kaikki löysivät sopiviin jalkoihin 
ja lapset jaksoivat kukkiakin istutella.

Ruoka ja juoma oli hyvää, ja sitä oli riittävästi.
Myös rääppiäisiin ja yöksi jääneille vieraille 
ja kotiin viemisiksi riitti kaikkea herkkua.
Namnam. Niilläpä olen elänyt tässä pari päivää,
ja ottanut rennosti.

Leppoisuus-esimerkkiä näyttää tässä Tiltu-koira,
 jonka yökyläilijät olivat ottaneet mukaan.
Hän hurmasi kyllä kaikki iloisella ja kiltillä 
olemuksellaan.




Kiva kun piipahdit juhlissani näin 
virtuaalisesti!
<3

Minäkin yritän nyt piipahtaa lukemassa blogeja,
kun sain viimein tämän uuden läppärin hajonneen tilalle.
Viime aikoina on blogimaailma jäänyt ihan huomiotta,
kun en puhelimella tykkää selailla.
Mutta palailen!

Käsityöjuttujakin tulee taas pikku hiljaa,
kunhan jotakin valmistuu.

Ihanaa huhtikuun loppua!
Joko on vappu mielessä,
vai meneekö vielä hetki pääsiäisestä toipumiseen?

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Kakkukahvit


Tervetuloa pieneen kaksioomme 
kakkukahville tällä viikolla olleiden
synttäreideni kunniaksi näin ruudun välityksellä!

Tänään oli tarjolla 
punaherukka-valkosuklaakakkua kaurakeksipohjalla
- siis ensimmäinen koskaan leipomani juustokakku,
joka onnistui yli odotusten.
Oli muuten taivaallista, vaikka itse sanonkin!

Ohjeen laitan ylös, niin voin tehdä toistekin,
se löytyy netistä *täältä*.
Suosittelen!




Nam. Hyvin se kaikille maistui.
Moni otti useamman palan,
enkä ihmettele, koska punaherukan kirpeys ja 
valkosuklaan makeus toimivat yhdessä herkullisesti.
Hih, onneksi sitä pikkuisen vielä jäikin,
just sopivasti kahvin kaveriksi huomiselle.

Lisäksi pöydästä löytyivät myös joululahjaksi 
tee-se-itse-muodossa saadut kaneliset kaurakeksit/lastut,
joista, totuuden nimissä, ensimmäinen 
pellillinen tietenkin paloi.
Niitä palaneita en toki vieraille syöttänyt,
vaan niistä napsittiin mustat reunat pois, 
ja nassutetimme keskustat miehen kanssa
parempiin suihin.
;)




Itse tehtyä pitsaakin oli kahta sorttia,
mutta ne eivät olleet kovin kuvauksellisia.

Niiden sijaan otin kuvan kahvikupeista,
auringon lämmittämästä parvekkeesta ja 
trullista, joka lennähti meille 
erään vieraan mukana...




...ja tietenkin kauniista kukkasista.

Just ehdin miehelle todeta ennen kuin 
kukaan tuli, että toispa joku kukkia!
Toiveeni kuultiin, ja synttärikukat sain,
ja vieläpä vähän kestävämpää sorttia.

Tete-narsissit pääsevät huomenna partsille,
ja ruusut yritän pitää hengissä 
lämpimämpiin keleihin.




Mie tiiän, että moni välttää syntymäpäivien 
viettämistä, eikä tykkää tehdä niistä numeroa,
mutta mie tykkään, että on kakku,
 ja tulee vieraita ees kerran vuoteen.
(Nyt on muuten nähty sekin,
että täällä pikku luukussa on kymmenen ihmistä 
yhtä aikaa. Historiallista!
Kaikille löytyi istumapaikkakin.)

Elämää pitää miun mielestä osata vähän juhliakin,
vaikka sitten näin pienestikin,
eikä vain märehtiä vuosien määrää.

 Siispä kysynkin, että mitä sie oot viimeksi juhlinut,
ja mikä on ollut mielestäsi paras kakku,
mitä olet tähän mennessä koskaan syönyt?
 Palaan muuten tässä lähipäivinä esittelemään 
taas yksiä miestensukkia.
Siihen asti, mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
:)

perjantai 25. elokuuta 2017

Salmiakki-laku-kakkua ja ei niin kivoja yllätyksiä

Meikäläisen aamu alkoi siitä,
kun mies oli lähdössä kalaan ja soitti pihalta:
"Moi. Tota. Meidän autoon on murtauduttu."
(Mitä?!)
"Joo, ei oo mikää vitsi. Kaikki on viety."

Äkkiä sängystä ylös ja vaatetta päälle.




Kuskinpuoleinen etuikkuna paskana, lukkoa ronkittu huolella,
ja about kaikki mitä mukaan sai, oli viety.

Ei muuten mitään arvokasta, 
lähinnä vanhoja CD-levyjä, aurinkolasit, kasa panttipulloja,
ea-laukku yms.
 mutta kun ostin eilen uudet iskarit autoon,
että pääsis vaihtamaan ens viikolla.
Sieltä ne paksista kätevästi lähti jonkun matkaan.

Poliisisedät kävi kattomassa,
ja rikosilmoitus tehtiin jne.

Ikävältä tuntuu! Ei kiva aamuherätys.




Että niin sitä vaan, rauhallisen kerrostaloalueen 
sisäpihalta röyhkeästi yön aikana...
Naapurien autot on niin hienoja ja uusia,
että ei oltu niihin koskettu 
(varmaan varashälyttimien pelossa), 
mutta minun armas vanha koslani kelpasi sitten kohteeksi.

Kyllä ottaa päähän.
Onneksi vakuutus korvaa oven ja muuta,
mutta onhan sitä omavastuuta aina,
että rahaa menee joka tapauksessa. 
:(

Tuli kyllä huonoon saumaan, kun piti just autoremppaa tehdä.
En ois kaivannu sitä yhtään lisää.
Ja jäähän tästä ikävä olo joka tapauksessa.
Onko teille käynyt joskus vastaavaa?

Huokaus. No, eiköhän tästäkin selvitä.




Auttaiskohan vaikka kakun syöminen?

Pyöräytin tämmöisen salmiakki-laku-kakun miehen 
synttärikakuksi.




Pohja: Ihan tavallinen suklaakakkupohja.
Välissä: kermavaahto-maitorahkaseos,
jossa lisäksi vähän lakukastiketta ja turkinpippurirouhetta.
Annetaan olla yön yli sisuksineen jääkaapissa.
Päällä: Lakukastiketta ja reunoilla kermavaahto-maitorahkaseos,
koristeena turkinpippurirouhetta.

Ohje oli jostain vanhasta Pirkka-lehdestä,
isänpäiväkakkuehdotus ollut jonain vuonna.
Minä en (taaskaan) saanut pohjasta niin korkeaa,
että siitä olisi tullut kolmikerroksinen kakku,
mutta hyvä tuli näinkin.

Että semmosta!
Yritetään tässä nyt vähän kahvitella,
vaikka tulikin tuommoinen vastoinkäyminen.

Mukavaa ja toivottavasti parempaa 
viikonlopun alkua teille!
<3

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Moi moi maaliskuu!

Maaliskuu meni nopsaan,
valoa ja väriä tuli lisää 
käsitöihinkin.
:)



Tavarataikkiksen maaliskuuhun kuului
sukkia, kukkia, kakku ja kynttilöitä!
Aika värikäs kattaus.
Kevät on selvästi tullut!
:D

Välissä ehdin käydä myös parilla viikonloppuleirillä,
kirjoitella gradua ja lukea tenttikirjoja.
Kaiken kaikkiaan jäi kyllä hyvä fiilis,
vaikka olikin paljon kaikenlaista hommaa.

Sen *helmikuun kollaasipostauksen* jälkeen jäin 
myös miettimään koostepostauksia.
Tuli fiilis, että näitähän voisi tehdä lisää.

Ehkä tästä voisi tulla tapa?
Olisihan se itsellekin kiva,
että näkisi kootusti, 
mitä on tullut kuukauden aikana tehtyä.

Mitäs te tykkäätte ajatuksesta?
Oisko kollaasipostaus kuun lopussa kiva juttu?
:)

Oikein ihanaa huhtikuuta kaikille!
Täällä puikot viuhtoo jo seuraavia juttuja.
<3

Ps. Jos oot facebookissa niin käy tykkäämässä
Tavarataikkiksen *facebook-sivusta*!

torstai 16. maaliskuuta 2017

Synttärifiilistelyjä

Vuosi on taas mennyt.
Vaan en silti koe olevani kovin vanha,
enkä sitäkään vähää viisas.
:D

Miulla oli siis synttärit tällä viikolla.
Varsinainen päivä itsessään meni 
kuitenkin viimeisessä graduseminaarissa
istuskellen ja illalla kullan 
kanssa Logania leffateatterissa katsellen.
Siispä kakunsyönti siirtyi tälle päivälle.

Ja joo-o, leipasin pitkästä aikaa synttärikakun.
Pari vuotta taisi mennä edellisestä.




Moni kakku päältä kaunis,
tämä ei niinkään.
Koristukset saivat nyt jäädä,
mutta maku oli kohdillaan.

Perus suklaakakkupohja,
välissä kermavaahtoa ja appelsiinimarmeladia,
reunoilla ihan vaan kaakaolla värjättyä 
kermavaahtoa pursotettuna ja päällä se juttu,
josta koko kakun idea lähti:
mokkapaloista tuttu kahvikuorrute 
(eli tomusokeria, kahvia, kaakaojauhetta ja voita).

Voin sanoa,
että omasta mielestäni tämä yhdistelmä 
oli onnistunut.
Namskis.
;)





Kakun lisäksi paistoin ihan pakaste-karjalanpiirakoita.
Siinä oli sitten makeaa ja suolaista,
sopivasti tämän opiskelijabudjetin
 kahvipöydän tarpeiksi.

Kahvipöydän kattaus säilyi myös hyvin yksinkertaisena.
Koska meillä tiskataan käsin,
päätin hommata kertakäyttölautaset ja lusikat
tiskikasan vähentämiseksi.
Muumimukit sentään saivat jäädä.
Ja noi isoäidinneliö-servetit oli hauska löytö!
;)




Ja nyt on kukkiakin!
Mies oli ostanut miulle paaaljon narsisseja.
Kukkakassi odotti pöydällä,
kun saavuin seminaarista kotiin.
Aikas ihana ylläri.
<3

Niin, ja 3v. veljentyttö oli valinnut mulle 
myös kaksi saintpauliaa,
mutta niistä en ehtinyt valoisaan aikaan 
ottaa kuvia.

Kävimme hänen kanssaan myös hellyttävän keskustelun:
Minä: "Onpas sulla jo pitkä tukka, 
ihan ku prinsessalla!"
Äiti: "Oot kyllä semmonen prinsessa."
Tyttönen minulle: "Näytän ihan sinulta!"
<3

Hih, ollaan me sitten kai prinsessoja.
Tätsylle synttärilahjaa kerrakseen.
;)





Ja kun kerran on kukkia ja kaikkea,
niin esittelenpä vielä yhden lahjan.
Ystävältä sain tämän ihanan 
violetin Iittalan tuikkukipon.
Jotenkin tosi kauniin värinen tämä.
Marimekon kanssa ilmeisesti yhteistyössä 
tehty näitä violetteja.
:)





Kaunis on.
<3

Notta vähän on juhlittu tässä arjen keskellä,
mukavaa välillä vähän juhlistella.
Ja onhan kaikkea muutakin menemistä ja tekemistä
ollut ja tulossa.
Siksi myös käsityörintamalla näyttää keskeneräiseltä,
kuten kuvasta näkyy.




Mutta hiljaa hyvä tulee.
Hyvillä fiiliksillä on mukava 
elellä taas kevättä eteenpäin.

Niin, ja vielä yksi iloinen yllätys;
voitin *Näppituntuma-blogin* arvonnasta 
lahjakortin Neulovillan nettikauppaan.
(Odottelen jo tilausta saapuvaksi!)

En ole aiemmin voittanut blogiarvonnoista mitään, 
mutta kyllä näköjään kannattaa osallistua,
ei sitä koskaan tiedä.

Että tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa.
Kakkua, kahvia, karjalanpiirakoita, 
kippoja ja kukkia.
Kivasti menee.

Mitäs teille kuuluu?
Onko jo kevätfiilikset?
Mullon ainaki,
ku oon tämmönen kevätipana.
;)