Mustaa ja valkoista oli puikoilla
pidempään kuin olin ajatellut,
mutta valmistuivatpa nämäkin sukat joskus.
(Etenkin, kun sain vain aikaiseksi aloittaa
toisenkin sukan neulomisen.)
Tässäpä siis pitkään to do -listallani olleet
Niina Laitisen Metsäkukkia-sukat.
Ostin pari vuotta sitten *Kesällä kerran -ohjekokoelman*,
jossa on ohjeet neljälle erilaiselle sukkaparille,
jotka on nimetty eri valssien mukaan.
Nyt olenkin sitten neulonut kaikki neljä mallia.
Tykkäsin kovasti kaikista malleista.
Metsäkukkia oli kuitenkin selvästi työläin malli tehdä,
koska kyseessä on kirjoneulesukat,
ja tuota kukkakuviota ei opi ulkoa tehdessä.
Lisäksi sekaan mahtuu jonkin verran pitkiä langanjuoksuja.
Lopputulos on silti vaivan arvoinen.
Ehkä olisin kaivannut ohjeeseen kaaviota
toisen sukan neulomiseksi peilikuvana,
mutta toisaalta kuvio on niin eläväinen,
että identtisyys ei haittaa.
Erityisesti näissä sukissa tykkään takaosan
kauniista kuviosta ja siitä,
että kierrosten vaihtumiskohta piiloutuu
nätisti mustaan keskiraitaan.
Sopivia värejä tähän malliin mietin pitkään,
ennen kuin päädyin mustavalkoiseen.
Kuvio vaatii kunnon kontrastin,
että se näyttää hyvältä.
Mustavalkoinen sopii myös moneen makuun.
Koko on 38-39, ja neuloin kolmosen puikoilla.
Lankana Novitan Nallea.
Olisin kovasti halunnut kuvata nämä tuolla
kauniissa syysmaisemassa,
mutta valitettavasti olen kolmatta päivää kuumeessa,
joku ihmeen nuhaköhä iski ensin mieheen ja sitten minuun.
Siispä turvallisin vaihtoehto oli pysyä
pipo päässä (ja sukat jalassa) parvekkeella.
Onneksi parvekekin käy ihan hyvin,
kuvio pääsee esiin.
;)
Toivottavasti työ ootte pysyny terveinä!
Käykää muuten osallistumassa edellisen postauksen
herkulliseen sukka-arvontaan,
jos ette ole vielä osallistuneet.
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
<3
