Fiilikset ruukkupuutarhan kesästä

Kesä alkaa olla loppusuoralla,

ehkäpä se on jo kääntynyt syksyyn.

Siispä on aika jo vähän summailla mennyttä 

kesää parvekkeen ja ruukkupuutarhan osalta.

En olekaan nyt hetkeen postaillut aiheesta mitään.

Syynä on se, että vihannespunkit, nuo pienet pirulaiset,

ovat koko loppukesän aiheuttaneet tuhoa parvekkeella.

Niille kelpasivat samettiruusut, mustasilmäsusanna,

parvekemansikka, timjami, tähtisilmät ja daalia, 

ja ehtivätpä ne mustan värinokkosenkin kimppuun.

Lisäksi kirvat ja paahtava kuumuus

auttoivat ihan kiitettävästi.

No, onneksi tuholaiset löysivät tiensä parvekkeelle

vasta loppukesästä.

Mutta totuus on, että puolet ruukuista olen

jo tyhjentänyt ja pessyt.

No, ihan kaikkea ei toki ole menetetty.

Mårbacka-pelargoni on ollut mun suosikkipelakuu.
Tämän toivon saavani talvetettua!

Pelakuut ovat viihtyneet paahteessakin koko kesän,

ja vielä ne jaksavat kukkia aina vaan.

Myös vihreä värinokkonen on ollut aivan upea.

Nyt sekin saa muutaman kukan tehdä,

kun en jaksa enää nyppiä kukkavanoja pois.

Riippapelakuut ovat olleet nättejä,
mutta eivät pääse jatkoon, kun tippuvat terälehdet
saavat hirveän sotkun aikaan...

Satoakin piisaa.

Tomaatteja ja napostelupaprikoita 

olen keräillyt jo pitkään.

Ne ovat parvekkeella viihtyneet hyvin.

Aranka-tomaatteja. Eivät kovin makeita,
mutta sopivat kivasti ruoanlaittoon.

Paprikaa on saanut suihkutella kovasti,

ja ötököitä on saanut olla kyttäämässä jatkuvasti,

mutta ihmeen hyvin se on satoa tehnyt kaikista

vastoinkäymisistä huolimatta.

Nämä paprikat eivät mitenkään erityisen makuisia ole,

aika tavanomaisia sellaisenaan,

mutta ruoanlaitossa olen niitä käyttänyt ja tykännyt.

Aromit tulevat kivasti esiin lämpimässä ruoassa.

Myös tämä sotkuinen kasa, ei kun pensaskönnöskrassi,

 on ilahduttanut kukillaan tosi pitkään,

vaikka välissä oli ihan liian kuumaa ja kuivaa,

ja gammayökkösen toukat rei'ittivät lehtiä tunnollisesti.

 Keltainen miljoonakello puolestaan on ollut 

ihan kesän yllättäjä.

Ensin taimet antoivat odottaa kukintaa tosi kauan,

mutta sitten kun ne aloittivat, ei ole loppua näkynyt.

Nämä eivät myöskään ihmeekseni ole kelvanneet

millekään ötökälle!

Vielä siis kukkia riittää.

Tässä kuitenkin jo pari ajatusta siitä,

 mitä kesästä opin ja mitä jäi mieleen.

Erityisesti minua ilahdutti:

- onnistuminen mustasilmäsussun kasvatuksen kanssa,

siitä tuli yhtä upea kuin millaisia näkee

yleensä vain mainoskuvissa

- pelargonien kestävyys paahtavassa kuumuudessa,

värinokkosten kauneus, tomaatti- ja paprikasato,

liljojen kasvatuksen onnistuminen

- auringonkukat juhannuksena!

Minua harmitti:

- ötökät ja liika kuumuus

Ensi kerralla teen toisin:

- käytän vain ja ainoastaan isoja ruukkuja,

ja hieman vähemmän kuin nyt

- siirrän kukkahyllykön parvekkeen toiselle,

aavistuksen varjoisammalle puolelle

- en hanki kesäkukkia, jotka sotkevat,

esim. petuniat tahmaavat lattiaakin ja riippapelakuut,

lumihiutale ja verbenat tiputtelevat terälehtiä hurjasti

(liljat ja auringonkukatkin vähän sotkevat,

mutta eivät niin pahasti että niistä luopuisin)

- valitsen pensas- tai/ja amppelitomaatteja,

koska en tykkää narujen virittelystä ja haluan,

että ruukun/ruukut saa toiseen kohtaan partsilla

Oletuksena siis, että ensi kesänä vielä asutaan tässä,

sehän ei ole varmaa kun meinaan kuitenkin 

valmistua talven aikana yms...

Mutta saahan sitä suunnitella!

Ja mitäs tässä kuvassa tapahtuu?

Kyllä, olen maalannut ruukkuja.

En tykkää ruskeasta ruukkuvärinä,

joten se saa nyt väistyä ainakin muutamasta ruukusta.

Näistä kerron lisää myöhemmin,

kunhan saan vielä yhden tai pari lisää maalattua,

ja kun tulee syysistutusten ja kukkasipulien aika.

;)

Notta tämmöisiä ajatuksia.

Mitäs siun kasveille kuuluu?

Ja joko odotat syysistutusten tekemistä

ja lyhtyjen virittelyä?

Mukavaa viikkoa!

<3

Ps. Innostus puutarhailuun ei kyllä
yhtään ole hälvennyt kesän aikana, päin vastoin,
joten kukkajuttuja pääsette lukemaan jatkossakin.