Eräänä iltana pyörittelin sukkapuikkoja
ja lankoja käsissäni,
mutta ajatus neulomisesta ei oikein huvittanut.
Joo-o, ei se aina huvita!
Ei ollut ideoita,
eikä to do -listalla ollut siihen hetkeen mitään
mieleistä mallia aloitettavaksi.
Lankojenkin kanssa tuskailin,
että jämäkerät olisi hyvä saada käytettyä loppuun.
Niitä kun on kertynyt!
Nihkeää, nihkeää.
Sitten sytytti jossain mielen ideavaraston perukoilla
- teki mieli virkata!
Siispä jämä-Nallet esiin ja isoäidinneliötä
kolmosen koukulle.
Ensin syntyivät nämä yksilöt hempeästä
Nalle Taikasta.
Mutta vain kaksi! Halusin neljä!
Sitten otin vähän isomman jämäkerän toisenväristä
Taikaa, ja johan alkoi lyyti kirjoittaa.
Sukanvartta alkoi syntyä ja sukkaa hahmottua muutenkin,
kun valkoista Nallea löytyi kaveriksi.
;)
Miul on semmonen kutina,
että näistä tulee aikas ihanat,
kunhan valmistuvat.
Tuon lopun Taikan aion raidoittaa teräosan sekaan,
ja hempeämmät ruudut pääsevät johonkin
toiseen sukkapariin, kunhan saan funtsittua,
että minkälaiset ruudut teen niille kaveriksi.
Hih, toistaiseksi tämä sukkaidea tuntuu niin
hauskalta että voipi tulla useammat ruutusukat.
Ei tämä toki ole mikään uusi idea,
erilaisia variaatioita on netti pullollaan,
mutta tämmöiset versiot ovat nyt minulla tuloillaan.
;)
Vai mitäs työ tuumaatte,
onko mummoruutusukilla potentiaalia?
Ja asiasta kukkaruukkuun, nää orvokit
ovat valloittaneet min sydämen ihan täydellisesti,
melkein joka päivä on auennut joku uusi
kaunokainen...
Ja takaisin sukkiin.
Nämähän eivät ole ensimmäiset ruutusukat,
jotka olen tehnyt, virkistäkääs muistianne
mutta sanoisin että tuotekehittely on mennyt
näiden kohdalla eteenpäin.
Jees. No, maltetaanhan siihen asti,
kun ovat valmiit, sitten tarkempia speksejä.
Nyt täytyy keskittyä tekovaiheeseen,
palataan sitten valmiiden sukkien kanssa asiaan.
Mukavaa loppuviikkoa teitille!
:) <3
