Olen nyt muutamassa blogissa nähnyt
ihania tähtivirkattuja kaulureita.
Niitä ihailtuani halusin kokeilla
tähtivirkkausta itsekin.
Naputtelin mokoman googleen ja
Novitalta löytyikin ohje tähtivirkkaukseen
ihan opetusvideon kera *täältä*.
Ei kun tuumasta toimeen.
Välityöksi sopiva pannunalunen tähtäimessä.
Tähdet eivät vain aluksi
tainneet olla oikeassa asennossa
meikäläisen virkkauskokeiluille,
koska eka tekele
(melkein valmis eka kokonainen kukkarivi)
päätyi monen ärräpään jälkeen roskikseen,
kun lanka meni niin pahaan sotkuun ja jumiin,
etten saanu sitä enää purettua.
Muutenkin olin työn jälkeen tyytymätön.
Uuden yrityksen jälkeen
alkoi vähitellen jotenkuten sujua.
Virheitä tuli ja meni ja jäikin,
mutta virkkasin menemään.
Kolmen avoimen pallosilmukan läpi langan vetäminen
oli välillä ihan ylitsepääsemätöntä!
Mutta pannunalunen siitä nyt sitten tuli.
Ja virkkasin oikein reunuksenkin!
Siihen nähden,
että olen virkannut viimeksi lähes vuosi sitten
ja muutenkin olen virkkausta vähän tehnyt,
on tämä ihan mukiinmenevä tapaus.
Virkkasin seiskaveikasta kolmosen koukulla.
Yritin nelosella ensin,
mutta siitä ei tullut mitään.
Sain tähän muuten yhden punaisen jämäkerän kulutettua!
Koko on 9x9 pallosilmukkaa ja reunuksen
virkkasin niin,
että ekalla kerroksella virkkasin aina 1 kiinteän silmukan
kahden pallosilmukan väliin
ja 3 ketjusilmukkaa.
Toisella kerroksella 1 piilosilmukka
edellisen kerroksen kiinteisiin silmukoihin
ja 6 kiinteää silmukkaa ketjusilmukoihin.
Kulmiin tein tarvittaessa enemmän silmukoita,
että asettuivat jokseenkin hyvin.
Ymmärsikö kukaan?
Amatööri täällä nimittäin yrittää selittää.
:D
Nyt tämä punainen pannunalunen
saa kuitenkin piiloutua joko omaan tai lahjalaatikkoon,
koska vaihdoin tänään jouluverhot pois.
Punainen on nyt pannassa muuten paitsi matoissa,
koska tähän hätään ei ole vaihtaa toisia.
Olohuone sai tällaisen pirteän väripläjäyksen,
kun vaihdoin vaaleat ja värikkäät Vallilan verhot
mustien punatulkkuverhojen tilalle.
Keittiö (samaa tilaa olohuoneen kanssa,
ikkuna samalla seinällä)
sai puolestaan vähän hillitymmän ilmeen,
mutta tuo oranssinruskea on itse asiassa
samaa mitä olkkarin verhoissa,
vaikka ei tässä kuvassa ehkä siltä näytä.
Koko kämpästä tuli
tilavamman ja valoisamman oloinen.
Se on se valkoinen,
mikä suurentaa.
Verhojen vaihtaminen on minusta jotenkin puhdistavaa.
Saa uutta ilmettä kotiin.
Vaihdan verhot siis ainakin neljä kertaa vuodessa.
Tykkään vaihtelusta.
Ahdistaisi katsella samoja vuodesta toiseen.
:)
Pöydällä palaa vielä joulunvihreä kynttilä.
Ah, tammikuu.
Uusi vuosi.
Kohta värikkäämmät kynttilätkin.
Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!
<3
