Ruskasukat

Tilasin tässä taannoin 

testiksi Vikingin Nordlys-sukkalankaa

muutamassa eri värissä,

ja ihan ensimmäiseksi puikoille 

pääsi tämä "minun väripalettini".

Niin ihanat ruskan värit,

ja se minun rakas metsänvihreäni.

Väreihinhän tässä langassa ihastuinkin.

Mikään muu ei sitten harmikseni kovin 

ihastuttavaa ollutkaan.

Tämän langan neulominen ei  

ollut mitenkään nautinnollista.

Aloitin neulomaan 2,5mm koivupuikoilla,

 mutta koska puikot ovat jo vähän kärjistään 

kuluneet ja pyöristyneet, niin ei neulomisesta 

meinannut tällä höttölangalla tulla mitään.

Siispä ekan sukanvarren jälkeen kävin 

investoimassa 2,5mm alumiiniset 15cm puikot.

Neulominen helpottui hitusen,

mutta aika tökkivää se silti oli.

Lanka tuntui hieman muoviselta,

ja kierteestä en tykännyt yhtään;

välillä langassa tuntui olevan tiukempi 

ja välillä löyhempi kierre,

ja langan paksuuskin vaihteli jonkin verran.

Ja katsokaapa tarkkaan noita värejä.

Kohdistin värit mutta yllätys yllätys,

väriportit eivät olekaan keskenään identtisiä,

sen huomaa etenkin tuossa keltavihreässä kohdassa 

kantapään jälkeen.

Toisessa sukassa on selkeä 

vihreä osio keltaisen keskellä,

toisessa sukassa vihreää oli seassa ihan hitusen.

Tummuusasteetkin vaihtelivat ärsyttävästi.

Lisäksi lanka on tosi pörhöistä.

Ei juossut puikoilla ei.

Valmiissa sukassa tuntuma on jalassa ihan ok,

mutta jotenkin nämä ovat liukkaan oloiset,

vaikkakin hyvin pehmoiset.

Täytyy seurailla, millaiseksi nämä muuttuvat 

käytössä, ja mitä nämä tykkäävät pesusta.

Tulevaisuudessa en aio tätä lankaa ostaa,

mutta uskon saavani testikerät käytettyä.

Taidan tehdä raitasukkia tms.,

joissa voin neuloa jotain toista lankaa sekaan.

Onneksi ostin alehinnoilla,

muuten voisin olla pettyneempi...

No, ihan kivat sukat kaikesta huolimatta.

Koko 36, varressa 52 silmukkaa ja kantapäästä 

tein kuitenkin 28krs korkean ja jatkoin jalkaterän 

sitten 54:llä silmukalla.

Kuulostaa varmaan pieniltä silmukkamääriltä,

mutta halusin paljaaseen jalkaan tyköistuvat sukat.

Varressa ja jalkapöydän päällä neuloin joustinta,

jossa on kolme kerrosta 2n, 2o ja kaksi kerrosta nurin.

Vahvistettu kantapää ja kärjissä leveä nauhakavennus.

Jees. Välillä näitäkin.

Mut hei, väreistä tuli mieleen,

että bongasin eilen ekan oranssin haavanlehden.

Sateisissa päivissä on jo syksyn tuntua.

Mie nautin just tästä hetkestä.

Ihanaa päivää ja kuluvaa viikkoa sulle!

<3

Sukkia sadepäiviin

Meillä sataa.

Sataa kuulemma koko viikon.

Ei haittaa!

Luonto kiittää.

On se jo aikakin, kastelkoon kunnolla.

Sadepäivinä voi myös hyvin neuloa,

tai pitää villasukkia,

niin kuin vaikka tällaisia.

Jep. Kahdet sukat olen saanut aikaan.

Aloitetaanpa näistä vaaleista.

Näistä tuli aika reilut, oisko kokoa 40-41.

Neuloin 3mm puikoilla (alumiini, 15cm),

ja silmukoita oli 56.

Lankana näissä on Novitan Nalle Pelto,

värissä 825 eli 'kukinta'.

Ihan perussukat muuten,

mutta tuo varsi on käännetty.

Neuloin siis 30 krs resoria,

käänsin aloitusreunan sukan sisään,

ja neuloin reunan kiinni.

Varsi on toisin sanoen kaksinkertainen.

Sen kääntäminen oli ihan hetken mielijohde,

mutta lopputulos on mielestäni hauska.

Edes jotain erikoista tavalliseen sukkaan,

jossa on hollantilainen kantapää ja tällä kertaa 

jopa sädekavennukset.

Mitään kovin mullistavaa ei ole 

näissä seuraavissakaan sukissa,

vaikka ne onkin aloitettu varpaista.

Nämä sukat aloitin jo heti niiden 

vihreäraidallisten sukkien jälkeen,

ja ajatus oli tehdä samanlaiset sukat,

mutta eri väreissä ja pienempinä.

Näistä tulikin kokoa 36-37.

Lankoina oli jämiä:

 Roosanauha sukkalanka (tumma harmaa),

Novitan Venla (vaalea harmaa) sekä 

Hjertegarnin Sock 4 (violetti).

Neuloin 2,5 puikoilla (koivupuikot)

 ja 56:lla silmukalla.

Vaaleanharmaan jämän sain käytettyä kokonaan,

ja kahta muutakin jäi hyvin vähän.

Näistä tuli mielestäni hauskat,

vaikka tehdessä tökki välillä ihan tosissaan.

Värit tuntuivat vähän tylsiltä ja ennen 

viimeistelyä sukat eivät näyttäneet asettuvan

ollenkaan nätisti.

Niin vaan se höyryttäminen tekee kuitenkin ihmeitä.

Sukista tuli loppujen lopuksi siistit,

ja väritkin puhuttelevat valmiissa sukissa.

Nämä ois mulle melko sopivat,

mutta taidan kuitenkin 

jemmata molemmat sukat lahjalaatikkoon.

Millaisia villasukkia sinä neulot tai käytät kesällä?

Vai käytätkö/neulotko kesäisin ollenkaan?

Mulla on nyt puikoilla yhdet ja 

suunnitteilla useammatkin sukat,

kun ei sitä oikein tekemättäkään osaa olla.

;)

Kesäpaita

Terppa.

Olen aloittanut niin monta edellistä 

postausta sanalla 'heippa',

että piti keksiä jotain muuta.

Aloitussanat ovat joskus vähän hukassa.

Älkää antako sen haitata.

Kesäistä tervehdystä tässä yritän 

kuitenkin nyt kirjoitella teille,

koska, katsokaas,

mulla on viimein esiteltävänä

tämä mun kesäpaita.

Tämä on ollut valmiina ja käytössä 

jo parisen viikkoa,

mutta postaus on odotellut aikaa 

ja fiilistä kuvien ottamiselle.

(Niistä kiitos taas miehelle.)

Tänään kävin myös kampaajalla,

joten samalla esittelyssä kesätukka!

Mut keskitytääs nyt paitaan.

Paitamalli on Saara Toikan suunnittelema,

ja ohje on Novitan Syksy 2017 -lehdessä 

sekä kätevästi *Novitaknitsissä*.

Mitään sen ihmeempää nimeä mallille ei ole 

kuin "Naisen saumaton neulepusero".

Neuloin puseron 3,5mm puikoilla muuten,

mutta hihojen pitseihin otin 3mm puikot.

Valitsin ohjeesta koon xs, ja se oli mulle just hyvä.

(Novitan koot on yleensä mulle aika reiluja,

joten suosiolla valkkaan pienimmän koon,

ja, niin kuin nytkin, suositusta pienemmät puikot.)

Sen verran ohjeesta poikkesin, 

että neuloin hihojen pitsit peilikuviksi,

ja tein hihat ja helman 

hieman ohjeenmukaista pidemmiksi.

Lisäksi neuloin tietenkin eri langalla.

Ohje on Novitan Wool Cottonille,

ja mie käytin Novitan Suvi-lankaa värissä Pellava.

Tästä tuli oikein mukava kesäneule.

Koska langassa on viskoosia ja pellavaa,

niin paita hengittää mukavasti.

Kuumalla ilmalla ei hiosta,

ja viileällä kelillä hieman lämmittääkin.

Vähän tämä paidan väri on semmoinen,

minun värimaailmaani nähden hajuton ja mauton,

mutta toisaalta tykkään kyllä,

että tämä on neutraali.

Aina ei jaksa pukeutua huutomerkiksi.

Nudet värit on mulle usein hankalia,

ne vie värit naamasta, 

enkä niistä niin välitä muutenkaan,

mutta tämä sävy on ihan ok.

Näköjään paita oli jo ihan rypyssäkin kuvatessa,

mutta ihmekkös tuo, 

kun tämä on jo pariin otteeseen pestykin. 

Olen tätä jo paljon käyttänyt.

Olkapäille on myös jäänyt henkarista vähän venymää,

kun laiskotti viimeisimmän pesun jälkeen,

enkä jaksanut asetella paitaa vaakatasoon kuivumaan.

Noo, ens pesun jälkeen sitten taas,

ei noita nyt käytössä niin huomaa.

Jos haluatte nähdä, miltä paita

näyttää 'livenä',

niin katsokaa min neulepodcastin (Pipotusta)

uusi jakso YouTubesta.

Mulla on tämä siinä päällä.

:)

Jeejee.

Vähän tekis mieli neuloa toinenkin kesäpaita,

jollain toisella mallilla.

Oisko teillä hyviä ehdotuksia paitamalliksi?

Ei mitään kokopitsipaitoja, semmosia en pidä,

mutta voi olla pitsikuviota sillai vähän 

jossain, just hihoissa tai helmassa.

No, paitamallia etsiskellessä aion 

neuloa valmiiksi yhdet keskeneräiset sukat,

ja varmaan aloitan ihan uudetkin,

kun ostin kokeiluun liukuvärjättyjä lankoja

(Viking Nordlys).

Yhdet sukat ovat myös jo valmiina,

mutta ajattelin,

että esittelen sitten useamman sukkaparin 

samalla kertaa - tai ainakin kahdet.

Kauhia kun mieli meinaa muuttua jo kesken lauseen.

Hih. Tämmöstä tää välillä on.

Ihanaa keskikesän aikaa teille kaikille,

ja leppoisaa viikonloppua!

Mitäs teillä on puikoilla tai 

muuten tekeillä nyt?

<3

Villapesusiskot-huivi

Heippa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!

Mulla ois teille esiteltävänä

Villapesusiskot-huivi.

Kas näin, elegantisti,
juhannuspäivänä ja hippimekko päällä.

Villapesusiskot on huivi,

jonka ovat suunnitelleet 

Villapesuohjelma-nimisestä neulepodcastista 

tutut Pirjo Lakkapää ja Katri Raunama.

Huivin ohje on ilmainen,

ja sen saa ladattua *Ravelrysta*.

Huivia on tänä kesänä neulottu yhteisneulonnassa 

kyseisen podcastin Ravelry-ryhmässä.

Aiemmat huiviyhteisneulonnat olen missannut,

kun en vielä podcasteja seuraillut,

mutta tähän pääsin nyt mukaan!

Kyllä kannatti muuten osallistua,
olen niin onnellinen tästä huivista.

Huivista tuli hurjan kaunis,

sopivan kokoinen ja värit ovat kohdallaan.

<3

Vaikka ohje ei missään nimessä ollut 

virheetön, niin se ei neulomista haitannut.

Neuloin aika rauhakseen, ja odottelin,

että korjauksia ja tarkennettuja silmukka-

ja toistomääriä ilmaantui yhteisneulonnan 

keskusteluketjuun siellä Ravelryssa.

Siellä sai myös kysyä, jos oli jotakin epäselvää.

Kun suuntaviivat olivat selkeitä,

niin sitten vain neuloin ja sovelsin.

Ja pääsin loppuun asti.

(Jos innostut neulomaan tämän huivin,

niin tiedoksi, että

Pirjo ja Katri lataavat jossain vaiheessa

ohjeen korjatun version Ravelryyn.) 

Lankoina käytin Ruskanlehden merinosingleä 

väreissä Ruoste, Kahvi, Asfaltti, Ruosteinen naula 

ja Pihlajanmarjat.

Neuloin 3,5mm pyöröpuikoilla.

Ainoa varsinainen poikkeama ohjeesta 

on tuo alareunan i-cord-päättely,

muuten tein ohjeen mukaan.

Tarkkasilmäinen saattaa huomata myös

aika näkyvän virheen patenttineuleosiossa,

mutta se on niin näkyvä, että piiloutuu hyvin.

Se ei omaa silmääni häiritse,

joten se sai jäädä.

Vitsit että tykkään tästä huivista.

Pelkkää lovee.

Melkein tekis mieli neuloa äidille jouluksi 

ihan toisenvärinen versio tästä.

Ja kattokaa ny kuinka hyvin tuo kuvauspaikka 

toistaa huivin värejä.

Vanha ratapenkka valikoitui taustaksi sattumalta,

kun rannassa, jossa huivia oli tarkoitus kuvata,

tuuli niin kovasti,

ettei kuvaamisesta tullut mitään.

Huivi olikin jo kuvaushetkellä tarpeen,

koska tuuli oli tosi kylmä.

Maltan tuskin odottaa, 

että saan kääriytyä tähän syksyn viileydessä...

Rakas mieheni, jota on kiittäminen kauniista kuvista,

(paitsi vikan otin itse), tuumasikin kuvaushetkellä,

että tätä olisi ollut hieno kuvata vaikka 

vaahteroiden keskellä ruskan aikaan.

Täytyy ehkä järjestää uusi kuvaushetki 

syssymmällä.

Notta semmoinen (ihana!) se nyt on.

Ootko sie ollu mukana tässä yhteisneulonnassa,

tai onko aikomus neuloa tämä huivi joskus 

myöhemmin?

Voin suositella.

:)

Arvonnan voittaja ja juhannuskuulumisia

Heippa.

Lupailin arvonnan suorittamista 

tähän juhannusviikonlopulle,

joten täältä pesee.

Hoidetaan se ihan ensimmäiseksi alta pois.

Samettiruusu 'Strawberry Blonde'

Elikkäs, tänään on ollut vielä mahdollisuus 

osallistua toissapostauksen 

sukka- ja tiskirättiarvontaan.

Siksi odotinkin näin iltaan asti

ennen arvonnan suorittamista.

Osallistumisia ei ole nyt kuitenkaan enempää tullut,

joten uskallan julistaa arvonnan päättyneeksi.

Siispä arvotaan!

Laitoin arvontapostauksen 

kriteerit täyttävät kommentit

 numerojärjestykseen niin, 

että viimeinen kommentti oli nro 1

 ja ensimmäinen oli nro 31.

Random number generator kertoo 

meille nyt, että voittaja on...

...nro 19 eli nimimerkki Alore!

Onnittelut! 

Laitappa minulle osoitetietoja tulemaan 

tuon yhteydenottolomakkeen kautta,

niin saadaan palkinnot postiin.

:)

Aloren ihanaan *Värkkäystä-blogiin*

kannattaa muuten tutustua,

jos et vielä ole tutustunut.

Sitten hiukan kuulumisia.

Kesäkuu on mennyt tosiaan vahvasti leirielämää viettäen,

ensin 4-7-vuotiaiden kanssa (huh!), ja sitten 

rippikoululaisten kanssa.

Eilen kotiuduin just riparilta,

ja olo on sen mukainen.

Oli oikein kiva leiri, rauhallinen ja seesteinen,

mutta aina siinä menee muutama päivä,

että leirin jälkeen palautuu.

Ja on kyllä nyt pakko sanoa,

että voi näitä nykynuoria!

Osaavat käyttäytyä, mokomat.

Ihan oikeasti.

Ystävällisiä, fiksuja, toiset huomioon ottavia.

Uuden roskapussinkin osaavat teinipojat pyytää,

jos huoneen roskis täyttyy(!).

Kyllä piti miettiä pariin otteeseen,

että mistä ihmeestä tämmösiä nuoria oikein tulee.

Hattua nostan sinne kotikasvatuksen puoleen,

ja toki uskallan myös väittää,

että niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.

;)

Jepajee.

Oli kuulkaas ihana tulla kotiin,

kun mies oli pitänyt hyvää huolta 

kesäkukista.

Nuput alkoivat aukeilla just sopivasti 

kotiinpaluuni kunniaksi,

ja etenkin tuo päärynätomaatti näyttää 

pukkaavan satoa ihan hurjasti,

tosi monta terttua ja raakiletta jo.

Alkaa olla aikas vehreä tunnelma parvekkeella!

Tässä on mun tän kesän pelargoniasuosikki,

joka pääsi yllättämään kauneudellaan.

Hän on tulppaanipelargoni 'Red Pandora'.

Se ei tästä kuvasta varmaan välity,

mutta nuo kukkatertut (tai mitä ovatkaan)

ovat aivan valtavia,

samoin kukat itsessään.

Väri on myös aivan hurmaava, sellainen 

tumma lohenpunainen.

En olisi siitä pienestä, vähän raaskusta 

taimesta uskonut, että vielä hullaannun 

just tähän yksilöön.

Uusi Mårbacka-pelargoni 'Drottning Ingrid' 

kukkii myös luotettavasti,

ja talvetuksesta selvinnyt kaima 

alkaa kukkia ihan tuota pikaa.

Nämä ovat nyt siis ne pelakuut, jotka ostin sieltä 

kevätmessuilta Helsingistä.

Mulla oli myös 'Pink Pandora', 

mutta se ei selvinnyt kesään asti,

ja tämä toinen Mårbacka oli vahinko-ostos.

En tarkistanut nimilappua ostohetkellä.

(Se ei kuitenkaan haittaa, koska ei näitä 

kaunokaisia voi liikaa olla.)

Ruusunnuppupelargonit ('Apple Blossom')

voivat myös hyvin,

mutta niistä otan kuvia sitten,

kun nuput ovat kunnolla auenneet.

Kasvit kasvavat,

mutta mitenkäs on neulomusten laita?

No, niitä on valmistunut.

Tässä maistiainen Villapesusiskot-huivista,

ja siitä paidantekeleestä kerrottakoon,

että se on jo pariin kertaan pestykin.

Postauksia on tiedossa lähitulevaisuudessa,

kunhan rakas hovikuvaajani ehtii toteuttamaan 

mun visioita.

Varmaan jokin erillinen kukkapostauskin on luvassa.

Pysykäähän siis kuulolla.

Hyvää, leppoisaa ja siunattua juhannusta 

teille kaikille!

<3