maanantai 24. kesäkuuta 2019

Villapesusiskot-huivi


Heippa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!

Mulla ois teille esiteltävänä
Villapesusiskot-huivi.

Kas näin, elegantisti,
juhannuspäivänä ja hippimekko päällä.




Villapesusiskot on huivi,
jonka ovat suunnitelleet 
Villapesuohjelma-nimisestä neulepodcastista 
tutut Pirjo Lakkapää ja Katri Raunama.

Huivin ohje on ilmainen,
ja sen saa ladattua *Ravelrysta*.
Huivia on tänä kesänä neulottu yhteisneulonnassa 
kyseisen podcastin Ravelry-ryhmässä.

Aiemmat huiviyhteisneulonnat olen missannut,
kun en vielä podcasteja seuraillut,
mutta tähän pääsin nyt mukaan!

Kyllä kannatti muuten osallistua,
olen niin onnellinen tästä huivista.




Huivista tuli hurjan kaunis,
sopivan kokoinen ja värit ovat kohdallaan.
<3




Vaikka ohje ei missään nimessä ollut 
virheetön, niin se ei neulomista haitannut.

Neuloin aika rauhakseen, ja odottelin,
että korjauksia ja tarkennettuja silmukka-
ja toistomääriä ilmaantui yhteisneulonnan 
keskusteluketjuun siellä Ravelryssa.
Siellä sai myös kysyä, jos oli jotakin epäselvää.

Kun suuntaviivat olivat selkeitä,
niin sitten vain neuloin ja sovelsin.

Ja pääsin loppuun asti.

(Jos innostut neulomaan tämän huivin,
niin tiedoksi, että
Pirjo ja Katri lataavat jossain vaiheessa
ohjeen korjatun version Ravelryyn.) 




Lankoina käytin Ruskanlehden merinosingleä 
väreissä Ruoste, Kahvi, Asfaltti, Ruosteinen naula 
ja Pihlajanmarjat.

Neuloin 3,5mm pyöröpuikoilla.

Ainoa varsinainen poikkeama ohjeesta 
on tuo alareunan i-cord-päättely,
muuten tein ohjeen mukaan.

Tarkkasilmäinen saattaa huomata myös
aika näkyvän virheen patenttineuleosiossa,
mutta se on niin näkyvä, että piiloutuu hyvin.
Se ei omaa silmääni häiritse,
joten se sai jäädä.




Vitsit että tykkään tästä huivista.
Pelkkää lovee.
Melkein tekis mieli neuloa äidille jouluksi 
ihan toisenvärinen versio tästä.

Ja kattokaa ny kuinka hyvin tuo kuvauspaikka 
toistaa huivin värejä.
Vanha ratapenkka valikoitui taustaksi sattumalta,
kun rannassa, jossa huivia oli tarkoitus kuvata,
tuuli niin kovasti,
ettei kuvaamisesta tullut mitään.

Huivi olikin jo kuvaushetkellä tarpeen,
koska tuuli oli tosi kylmä.
Maltan tuskin odottaa, 
että saan kääriytyä tähän syksyn viileydessä...

Rakas mieheni, jota on kiittäminen kauniista kuvista,
(paitsi vikan otin itse), tuumasikin kuvaushetkellä,
että tätä olisi ollut hieno kuvata vaikka 
vaahteroiden keskellä ruskan aikaan.
Täytyy ehkä järjestää uusi kuvaushetki 
syssymmällä.

Notta semmoinen (ihana!) se nyt on.
Ootko sie ollu mukana tässä yhteisneulonnassa,
tai onko aikomus neuloa tämä huivi joskus 
myöhemmin?

Voin suositella.
:)