Hallittu kaaos - hääspoilereita osa 2.

Viime elokuussa postasin ekan *spoilerin häistä*. 

Silloin paljastin,

että hääkimppuuni ja pöytäkoristeluihin 

tulee auringonkukkia.

Nyt tulee lisää paljastuksia!

Olen nimittäin selättänyt kaksi ongelmaa. 

1. Olen löytänyt hääkengät!

2. Olen löytänyt auringonkukkia myös kutsukortteihin.

Kuultopaperia!

Kumpienkaan löytäminen ei ollut helppoa. 

Käytännössä vietin äidin ja toisen kaasoni kanssa 

kokonaisen päivän Helsingissä saamatta kenkiä tahi kukkia. 

Jalan koko (korkokengissä)35 haittasi ensimmäisten etsintää ja 

askarteluliikkeissä ei vaan käsittämättömästi ole 

olemassa auringonkukkia missään muodossa tällä hetkellä.
Ei kiiltokuvia, ei paperikukkia, ei kuviopaperia...

Noh. Helsinki-pettymyksen jälkeen päätin tilaisuuden tullen

 marssia kotikaupungin kauppakeskukseen ja ah, 

ei pettymystä, ei lisää kyyneleitä. 

(Itkin oikeesti sen Helsinki-päivän jälkeen ekaa 

kertaa elämässäni kenkien vuoksi...)

Reissu tuiki turvalliseen kauppakeskukseen tuotti siis tulosta.

Kenkäkaupassa iskin silmäni ensimmäiseen lupaavan näköiseen pariin.

Koko oli 36 mutta nilkkaremmi ja geelipohjalliset 

auttoivat (kerrankin!) asiaa 

ja hinta oli myös positiivinen yllätys.

Iki-ihanat Tamarikset...<3

Eiks oo kauniit?
En halunnut valkoisia, en mustia, en mitään 

vaalenpunaisia tai shampanjan värisiä. 

Toiveissa olivat juuri tällaiset tai jotkin värikkäät. 

Oikeastaan on kiva,

että nämä ovat tällaiset glitteriset. 

Tulee vähän glamouria tämänkin morsiamen taaperrukseen.

;)

Ja pöytä näytti tänään onnellisesti tältä:

Meneillään oli luova kaaos,

kun askartelin ekoja versioita 

hääkutsuista.

 

  

Huokaus. (Onnellinen sellainen.)

Tästä on hyvä aloittaa perjantaiaamu kaasojen kanssa. 

Leikkaa - liimaa - askartele. 

Siinä ei varmasti kauaa mene.

Ja tässä tietysti maistiaisiksi yksi koeversio 

kutsuista teille nähtäväksi!

Kaikista kutsuista ei tule ihan identtisiä 

mutta tässä on siis osviittaa tulevasta.

:)

 

 Ei ehkä tavanomaisin ratkaisu.

Saati hillitty tai klassinen.

Mutta meijän näkönen.

<3

Ps. Mies oli ihana ja auttoi valitsemaan tarvikkeita, 

en joutunut pähkäilemään yksin! 

Askarteluun hän ei silti aio puuttua...

:D

Kukkasukat

Muistatte varmaan 

*Joulukalenterisukat*,

jotka neuloin joululahjaksi 

äidilleni?

Nyt pääsin taas "kalenterisukkien" ääreen, 

kun Niina Laitinen järjesti facebook-sivuillaan 

taas kutojaiset,

joissa 1.-13. maaliskuuta joka päivä 

julkaistiin uusi pätkä kirjoneulesukkien ohjeesta,

joka löytyy kokonaisuudessaan nyt sekä *Ravelrysta*

että *Taimitarha-blogista*.

Kyseessä ovat siis Taimitarhan kukkasukat.

Tällaiset tulivat minun versioista.

 :)

Käytin varsiin Nallen jämälankoja.

Valkoisen ja vihreän sain kulutettua lähes 

loppuun - muita värinöttösiä jäi vielä.

Kärjet halusin tehdä yksivärisenä ja jouduin 

siksi ostamaan tuollaisen vihreän kerän,

kun ei valmiina ollut sopivaa väriä. 

Yksiväriset kärjet halusin ennen kaikkea siksi,

että ne voi tehdä sitten helposti uudet,

jos pohja kuluu puhki.

Eivät mene nätit sukat hukkaan!

 

Aika keväiset vai mitä?

Sopivasti palmusunnuntaiksi.

Näiden tekeminen ei kyllä tuntunut 

loppuvan ikinä,

kun oli kiire tehdä kaikkea muuta.

Nyt on kuitenkin kandi palautettu ja 

yhdellä viikonloppuleirilläkin oltu 

tässä välissä ja nämäkin valmistuivat.

Se on positiivista!

 

Nämä tulivatkin minulle ihan itselle,
kun en uskaltanut kokeilematta tehdä lahjaksi. 
Kokeiluversiot siis - onnistuneet sellaiset.

Nämä olivat mielestäni vähän vaikeammat tehdä 
kuin ne Joulukalenterisukat.
Tietysti oli paljon eri värisiä lankoja ja pääteltävää 
mutta muutamassa kukkaraidassa oli myös tosi pitkiä 
langanjuoksuja ja muuta säätämistä.
Etenkin nuo turkoosit ja sinapinkeltaiset kukat 
tuottivat minulle vaikeuksia.
Onneksi lopputulos on höyrytyksen jälkeen kuitenkin 
ihan hyvän näköinen.

Huh huh.
Nyt vaan toivon lisää aurinkoisia päiviä 
ja vähän lisää aikaa neuloa.
Katsotaan kuinka käy.

Aurinkoista viikonloppua!
:)

Runo 12#

Kaikki on niin kulunutta.
Nämä seinät ja vaatteet,
ajatukset,
joita pyörittelen
kynän ympärillä.
Ne hämmentävät minua
enemmän kuin ennen.  

Laitan hunajaa teehen,
jonka valitsen paketin värin
mukaan ja leikin itselleni auringon.

Ja katson,
kuinka se katoaa pilveen,
jonka olen kasannut pääni päälle.

Joskus sataa rakeita,
jotka rikkovat lasisen kuoren.

Auringonkukatkin voivat paleltua.

Vihreää olohuoneeseen

Tunnit eivät päivissä riitä tällä hetkellä. 

En ole ehtinyt käydä edes lukemassa blogeja. 

Onneksi blog(e)ista voi kuitenkin pitää myös 

pientä paussia ja palata taas takaisin 

kaikkien ihanien juttujen ääreen. 

Harrastetaan silloin,

kun ehditään ja jaksetaan,

eiks je?

:)

Miulla tuo toinen harrastus,

geokätköily on nyt "kilpaillut"

vahvasti käsitöiden kanssa,

kun on pitänyt päästä koulutöistä

irti ja ulos pihalle...

Mutta hei,

Mie sain äiteeltä ihanan synttärilahjan,

näin pari viikkoa etukäteen!

Katsokaas tässä:

Miulla on nyt ihan ikioma ompelukone, hurjaa!

Äiskällä oli hauskaa,

kun minä sitten heti pääsin tuota vempelettä

testaamaan sen verhon ompelussa.

Ei tullut kovin suoraa ommelta ei!

:D

Mutta harjoitus tekee mestarin kai 

tässäkin asiassa.

En siis todellakaan ole vielä parasta 

kaveria minkäänmoisen ompelukoneen tai 

neulan ja lankojen kanssa.

Onneksi ne mutkittelut eivät näy nyt näissä kuvissa.

Ihan hyvä verho tuli,

vaikkakin auttamattoman lyhyt.

Alaosa jää onneksi tuon sysiruman patterin taakse piiloon.

(Älkää kysykö, meillä ei talon "omat" patterit pelitä.)

Ja täs on tää miun sohvanurkkaus,

jossa niitä muita käsitöitä syntyy.

Eiks oo nyt aika raikasta,

vihreä toi vähän eloa olohuoneeseen.

 

  

Tässä tämä kangas nyt 

kokonaisuudessaan.

Tein taakse toisesta kankaasta pujotuskujan,

jonka purkaan pois,

kun otan verhon ikkunasta.

Se on ilman sitä kujaa käyttövalmis pöytäliina,

joka varmaan pääseekin siinä tarkoituksessa

parhaiten oikeuksiinsa.

Ja olkkarin isompaan 

ikkunaan ripustin tuommoiset 

ihan tavalliset luonnonvaaleat verhot,

joissa on pientä köynnöskuviota,

joka ei nyt tässä kuvassa näy.

Yritin ottaa tällaisen "taiteellisen" kuvakulman,

jotta tuo olkkarin vihreys hahmottuisi kivasti.

Huonekasvit on muuten mun juttu.

Niitä ei ole nyt vielä enempää 

(ja kultaköynnökset eivät pääse tässä kuviin),

sillä hommaan kasveja lisää vasta seuraavaan asuntoon.

Vika kerta muuten,

kun vaihdan tähän asuntoon verhoja!

Iiks, toukokuussa muutetaan...

Kiireestä huolimatta olen kuitenkin 

toki aina asian ytimessä ja kutimien äärellä.

Tällä hetkellä työn alla ovat Niina Laitisen Kukkasukat,

joihin tulee uusi ohjeen pätkä aina päivittäin maaliskuun ajan

Niina Laitinen designs -facebooksivulla.

Eli käykää tsekkaamassa, jos innostutte.

Mie oon ihan pähkinöinä näistä kukkasista.

Eiköhän näillä se juhannuskin tule? :D

Noh, kesähaaveiluni pitää kurissa toinen 

käsillä oleva työ,

nimittäin isoveikan tilaama kauluri.

Se on harmaa ja vähän tylsähkö tehdä.

Mutta pilkillehän ehtii vielä,

joten täytyy auttaa miestä mäessä,

ettei niskansa palellu.

Kunhan nyt saisin sen valmiiksi...

Jees.

Tämmöstä mulla tällä kertaa.

Hiljaiselo jatkunee taas luultavasti ainakin

viikon verran.

(Kandin palautan ensi viikolla, jee!)

Mitäs teille?

Mukavaa maaliskuun toista viikkoa!

:)