sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Lähivillasta pipo


Uskomatonta mutta totta;
ensimmäinen neuletyöni tälle vuodelle oli pipo,
ja se valmistui heti 2. päivä tammikuuta.

Sen esittely vaan on jäänyt odottelemaan aikaansa,
mutta kuten huomaatte,
postausta pesee täältä N-Y-T nyt.




Tämä on ihan tavallinen pipo, ihan itselle,
ja käytössäkin se on jo ollut.
Nämä kuvat on itse asiassa otettu samalla,
kun kävimme miehen kanssa lenkillä.

Ohje tähän pipoon oli 
"omasta päästä ja fiiliksen mukaan".
:D

Aloitin 100:lla silmukalla,
neuloin resorin 2 oikein 2 nurin (kaksinkertainen, 
käännetty siis kaksin kerroin ja neulottu yhteen)
ja sitten kaventelin vähän ylimääräisiä pois 
fiiliksen mukaan,
ja nuo päälaen kavennukset olen tehnyt niin,
että 8s kaventuu joka toisella kerroksella 
ihan pipon loppuun asti.




Jaa mitäkö lankaa?

Lanka onkin tämän pipon erikoisin ja ihanin juttu.
Se on nimittäin ihan lähivillaa.

Ystävystyin viime vuonna erään ihmisen kanssa,
ja hänen vanhemmillaan sattuu olemaan 
lammastila täällä Kouvolassa, Korialla.
Heillä on Oxford Down -lampaita.
Se on brittiläinen lammasrotu.

Arvannette, mitä tämä ystäväni toi minulle 
sitten joululahjaksi...




Jep, sain muutaman vyyhdin aivan ihania 
värjäämättömiä villalankoja.

Kirjaimellisesti halailin ja paijailin näitä lankoja 
koko illan, kun olin ne saanut.
Tämä on niin pehmeää ja sopivasti rasvaista 
villalankaa, että mää en kestä.
<3

Ihanasti saa käsihoidon samalla,
kun näitä lankoja neuloo.

Lanka on myös sen verran pehmeää,
että voin sitä tosiaan käyttää pipossa,
vaikka olen yleensä tosi herkkä villalle.
Kaulalla en tätäkään voisi pitää,
mutta pipossa kyllä,
ja se on jo iso plussa se.




Kyseinen lammastila on muuten nimeltään Woolenberg,
ja heidän nettisivunsa löytyvät *täältä*.
Kurkkaa ihmeessä,
jos kouvolalainen villalanka kiinnostaa.

Itse aion vielä joskus hankkia näitä lankoja 
neuletakillisen lisää.

Ja tämä ei ole mikään maksettu mainos!
Haluan vain kertoa,
että tällainenkin vaihtoehto on olemassa.
Lähivillasta ja ylipäätään suomalaisesta villasta 
ei voine liikaa tietoa saada.
:)

Tämä pipon vaaleanruskea ja tuolla ylempänä 
kuvassa näkyvä valkoinen/vaalea lanka ovat 
vähän ohuempaa (noin Nalle-vahvuista, 
veikkaus ilman vyötteitä 180tex x2) lankaa,
ja tummanruskea on sitten taas sellaista 
melko paksua (180 tex x3) lankaa.

En tiedä, kuinka hyvin heillä näitä 
ohuempia lankoja on saatavilla,
mutta aina voi soittaa ja kysyä.





Aivan ihania lankoja joka tapauksessa.
(Taas eksyin silittelemään niitä.)

Seuraavaksi voisin neuloa näistä ohuemmista 
langoista vaikka raitalapaset pipon kaveriksi
- tai säärystimet, jos innostun.

Katsotaan, mihin päädyn.

Nyt täytynee kumminkin neuloa Sukka-Finlandian
2. etapin sukat valmiiksi ensin.
Niiden kanssa jouduinkin opettelemaan intarsia-tekniikan!

No, oppia ikä kaikki, onneksi.

Leppoisaa sunnuntai iltaa ja mukavaa 
alkavaa viikkoa!
Toivottavasti sun tammikuu on sujunut kivasti.
<3