Sukka-Finlandian kolmas etappi
alkoi perjantai-iltana,
ja yllätys oli suuri,
kun uusi ohje olikin miestensukkiin!
Itse ainakin hämmästyin,
kun en ollut tietoinen, että tällä kertaa
myös miestensukat saattavat olla vaihtoehtona.
No, en itse tästä ylläristä kuitenkaan harmistunut,
miestensukat olisivat mukavaa vaihtelua,
mutta värivalinnat jouduin miettimään uusiksi.
Onneksi etapilla käytettiin ns. keskipaksua sukkalankaa,
eli Nalle-langan vahvuista tai hieman paksumpaa;
niitä sattui löytymään omista varastoista
"miesten väreissäkin".
Fingering-vahvuisia ei olisi ollut.
Uusi sukkamalli oli
Anna Mäkilän suunnittelema *Impromptu*.
Sukat neulottiin varpaista varteen,
ja ideana niissä oli se, että kuutta erilaista
pintaneuleosuutta vuoroteltiin oman maun mukaan.
Pintaneuleosuudet neulottiin kuvioväreillä,
joita piti olla vähintään kaksi,
ja väliin neulottiin aina pari kerrosta pohjavärillä.
Pintaneuleosuuksien korkeutta sai itse säätää,
kunhan kuvioväreillä neulottujen kerrosten
minimimäärä täyttyi.
Kantapää oli bumerang-kantapää,
eli toisin sanoen ihan perinteinen tiimalasikantapää
muutamalla ylimääräisellä oikein neulotulla kerroksella.
Malli oli siis muokattavissa omien mieltymysten mukaan.
Mie olin kuitenkin nyt mielikuvitukseton,
ja neuloin tasan ohjeen mallisukkien mukaan,
vaikka siinä tulikin vähän lisäkerroksia
minimivaatimuksiin nähden.
En halunnut alkaa laskemaan kerroksia uudestaan!
Täytyy tunnustaa, että aluksi en suuremmin ihastunut
malliin, kun näin sukkien malliversiot,
mutta mitä pidemmälle sukkia itse neuloi ja sitä mukaa,
kun näin muiden versioita sukista eri väreissä,
aloin lämmetä tälle sukkamallille.
Tässä mallissa pääsee leikkimään väreillä,
sen puolesta voin suositella mallia etenkin jämälankojen hyödyntämiseen.
Yksi asia näissä sukissa oli kuitenkin ongelmallinen,
nimittäin koko.
Etapilla vaadittiin vähintään M-koossa tehdyt sukat,
mikäli mieli pistesijoituksille.
No, minun tapauksessani tämä tarkoitti sitä,
että 2,5mm puikoilla ja 64 silmukalla näistä sukista
tuli kokoa 45-46,
vaikka M-koko tarkoitti oikealla neuletiheydellä
kokoa 42-43.
Tästä syystä, kuten huomaatte, löytyi
sopiva sukkamalli ihan kotoa...
;)
No, vaikka tämä 'pieleen mennyt' koko ensin vähän
harmitti, niin nyt olen jo ihan tyytyväinen sukkiin.
Sukista tuli kauniit, ja tämänkokoisille sukille
löytyy saajavaihtoehtoja lähipiiristä useampikin
- ellei mies ota näitä käyttöön.
Ainakin hän totesi, että on onnistuneen näköiset,
hienot sukat, vaikka hän lankoja valitessani
näyttikin hyvin epäileväiseltä tuon
vauvanvaaleansinisen suhteen.
"Kunhan tosta ei tuu hallitseva väri."
:D
Ei tullut, ei huolta, farkkusininen ja harmaa
hillitsevät mukavasti sekä vaaleansinistä että
tuota kirkkaan turkoosia. Hih.
Seuraava etappi alkaakin sitten
jo viikon päästä sunnuntaina.
Siihen asti on ehkä vähän pakko lepuutella käsiä.
Voi myös olla, että seuraavien sukkien kanssa otan
pakostikin iisimmin, kun on vähän menoja just etapin
alkupäivinä. Mutta katsotaan, eihän sitä tiedä.
Nyt toivon sulle mukavaa sunnuntai-iltaa
ja iloa alkavaan viikkoon!
:)
