Reilu viikko sitten
vaihdoin kuulumisia erään kesätyökaverini kanssa,
ja hän kertoi yllätyksekseni lähtevänsä
ensi vuoden alussa
puoleksitoista vuodeksi Ranskaan.
Mie siinä sitten tuumasin,
että se on aika pitkä aika olla poissa Suomesta.
Siispä vienosti kysyin,
haluaisiko hän reissuun mukaan jotain niinkin
suomalaista ja kotoisaa kuin villasukat...
Ehdotukseni otettiin vastaan ilmeisen ilahtuneena.
Lemppariväriä sinistä toivottiin,
ja sehän sopi hyvin Suomi-henkisiin seikkailusukkiin,
jollaiset miulla oli jo mielessä.
Pussillinen jämälankoja houkutteli mielikuvitusta liikkeelle,
ja neuloja oli jokseenkin innoissaan jo pelkästä ideasta.
Lähtötilanne oli lankojen kanssa tämä kasa
7 veljeksen ja Regian jämiä.
Koska saajan toiveissa sinistä,
jota minulta ei yleensä kauheasti langoista löydy,
kysäisin äidiltäni,
olisiko hänellä vielä sinisiä jämiä antaa avuksi.
Hyvä että kysyin!
Nuo kaikki isommat yksiväriset kerät
sain äiskän jemmoista.
Vältyinkin korkkaamasta uutta kokonaista harmaata kerää,
jota aluksi ajattelin ns. pohjaväriksi,
ja pääsin taiteilemaan jälleen pelkillä jämälangoilla.
Jee!
Ei näistä nyt ehkä niin harmoonisia tullut kuin
niistä *edellisistä jämälankasukista*,
koska langoissa oli enemmän kirjavuutta,
mutta mielestäni sain ujutettua näihin
järvimaisemaa, metsää, suota, revontulia,
kesän valoa ja talven kaamosta...
Vai mitä sie näät näissä sukissa?
Onko liian kirjavat?
Toivon, että sain neulottua näihin
palan kotimaata mukaan.
Saaja kun ei lähde reissuun lomailijana,
vaan Kansanlähetysopiston opiskelijana.
Hänellä on kutsumusta lähetystyöhön
ja siitä muutaman kuukauden verran kokemustakin.
Nyt hän lähtee taas uuteen seikkailuun opintojen kautta,
ja nostan siitä kovasti hattua.
Itselläni ei lähetystyöhön ole mitään paloa,
mutta sen verran siitä hommasta ymmärrän,
että ihailen heitä, jotka lähtevät.
Rohkeaa.
Ihan joka kerta ei tule tällaiselle
matkalle sukkia neulottua.
Siksi näiden sukkien tekeminen olikin mielenkiintoinen,
vähän erilainen projekti.
Muuten näissä ei kyllä mitään ihmeellistä ole:
koko 39, neulottu 3,5mm puikoilla muuten paitsi
sukansuun resori 3mm puikoilla,
ja silmukoita yhteensä 48.
Ranskassa on kuulemma oikeasti tarvetta villasukille,
kun siellä ei talvisin lämmitetä samalla tavoin kuin
mihin me olemme tottuneet.
Tästä syystä uudet ja lämpimät matkasukat lienevät
ihan paikallaan.
Koitin neuloa myös lämpimiä ajatuksia mukaan!
Ilokseni saan myös seurata kyseistä reissua
sähköpostien välityksellä.
Reissaaja kirjoittaa kerran kuussa ns. ystäväkirjeen,
jonka hän lähettää tietyille ihmisille,
ja jossa hän kertoo reissun tapahtumista ja
voi esittää vaikka rukouspyyntöjä.
Mielelläni olen hengessä mukana!
Mikä on siun erikoisin tarina villasukkien taustalla?
Tämä on ehdottomasti minun.
Ihanaa alkanutta viikkoa
ja tsemppiä arjen aherrukseen!
Kukin meistä seikkailkoon omia polkujaan.
<3
