Kaivoinpa taas ompelukoneen
kaapista esiin.
Miehen geokätköilyliiviin
piti nimittäin ommella uusi hihamerkki.
Kyse on siis ihan perus ulkoiluliivistä,
jossa on paljon taskuja
kaikille kätköilyhärpäkkeille:
gps:lle, kynille, vihkolle, taskulampuille jne.
Mies on kuitenkin keräillyt liiviin myös
kätköilyaiheisia hihamerkkejä.
Nyt piti ommella 3000 löydön merkki.
Se onnistui (onneksi) ihan mallikkaasti,
kun ensin palautin taas mieleeni,
miten mikäkin lanka laitetaan ja mistä
tapahtui mitäkin...
Suhteeni ompeluun kun ei ole niin kovin ruusuinen.
Siitä voit halutessasi lukea *täältä*.
Mutta, niin,
kun nyt olin sen koneen esille kaivanut,
niin ajattelin sitten vähän
harjoitella.
Pussukathan olisivat helppoja ja nopeita,
löysin kivan ohjeenkin *Vaapula-blogista*.
Tirsk.
Moooonta tuntia, purkamista, lankojen sotkeentumista,
ärsyyntymistä ja pään sisällä manailua myöhemmin...
Kaksi kappaletta kunnon harjoituskappaleita
tosiaankin, vetoketjut miten sattuu ja
ompeleet sitä sun tätä.
Yksinkertainen osaa olla joskus niin
vaikiaa!
Ne kesällä tekemäni tetrapussukatkin
onnistuivat paremmin...
Mutta valmista tuli,
virheistä ja kiukusta huolimatta.
Kaikki kankaat ovat jotain äiskän
vanhoja jämiä,
lastenvaatteista pääosin.
Päällyskankaasta on kuitenkin kerrottava eräs juttu.
Minulla oli joskus lapsena
tuosta kankaasta ommeltu,
serkun vanha collegepuku.
Muistan, kun sain sen.
Rakastuin kankaaseen oikopäätä.
Onnellisena tokaluokkalaisena puin
sen sitten kouluun.
Siellä minulta sitten kysyttiin,
että miks sulla on tommoset vaatteet.
Tyhmät, lapselliset ja nolot.
Voi että itketti.
:(
Vaatteet olivat varmaan kyllä vähän
"vanhanaikaiset", siihen aikaan kymmenisen vuotta
muodista jäljessä, mutta kuitenkin.
Noh, rakkauteni kankaaseen on säilynyt,
ne "kaverit" ja ajat eivät.
Että tämmönen perjantai-ilta mulla.
Oppia taas kantapään kautta.
Ja loppujen lopuksi nää on ihan käypät pussukat
nenäliinoille, huulipunalle ja muulle tilpehöörille
laukunpohjalle ja reppuun.
Toinen on just passeli vaikka kännykkäpussiksi,
jos en muuta keksi.
Notta tulipahan tehtyä!
Ja ihan ittelle,
kun ei näitä kehtaa kelleen antaa.
Mulla siirtyi lettujenpaistokin
seuraavalle päivälle,
kun tussasin noitten kanssa.
Pyhpah.
Nyt vaikka neulomaan,
niin tulee parempi mieli.
Sen mie osaan!
:D
Mukavaa viikonloppua!
Toivottavasti teillä on ollut
rentouttava perjantai-ilta!
<3
