Kesäsateen väriset sukat

Lähikaupassa olivat kaikki poistuvat 

langat 50% alennuksessa jokin aika sitten.

Hyllyssä oli vierekkäin vaaleansinistä Nallea 

sekä Nalle Gardenia,

jonka raidoitus näytti tosi raikkaalta 

tuon vaaleansinisen rinnalla.

En yleensä ihastu tällaiseen värimaailmaan,

mutta nyt näistä tuli mieleen ihan kesäsade.

Järven ranta, raikas sade, koivut, 

lehtien kahina tuulessa, sateen tuoksu...

Missä maisemassa sinä näkisit nämä sukat?

Värien lisäksi näissä sukissa ei ole kyllä 

mitään erityistä, ovat ihan tavalliset, raidoitetut:

aina kolme kerrosta vaaleansinisellä ja 

kolme kerrosta Gardenilla.

14s/puikko, kolmosen sukkapuikot.

Koko 37-38.

Jäin nyt koukkuun tuohon tiimalasikantapäähän,

kun ostin kokeeksi 15cm alumiiniset sukkapuikot.

Niillä tulee napakampaa neuletta,

joten tiimalasinkin saa tehtyä ilman reikiä.

Tykästyin puikkoihin muutenkin,

mutta unohdin ottaa kuvan niistä...

Ajattelin lähettää nämä sukat 

joululahjaksi kummitädille,

joka tykkää sinisestä.

Ja mitä joululahjoihin tulee,

niin en ole edes ajoissa.

Neuletauko sotki suunnitelmia,

ja toisaalta lähipiiri on sukitettu 

aika hyvin parin viime joulun ajan,

joten en edes yritä ehtiä neuloa 

hirveää kasaa sukkia.

Näille kuitenkin keksin heti sopivan saajan,

joten siksi pukinkonttiin...

Raikkaat ja kesäiset, eikö?

Meillä myös oikeasti ukkoskuuro raikasti 

ilmaa eilen illalla.

Ei satanut kauaa, mutta saimme vähän helpotusta 

tähän tukalaan kuumuuteen.

Ja ai mikä vointi muuten?

No, hmm, vaihtelee tosi paljon.

Aamut ovat hankalimpia...

Hetki kerrallaan mennään,

ja niitä hyviäkin hetkiä onneksi on.

Neulominen kuuluu niihin!

Iloa ja hyviä hetkiä sun viikonloppuun!

Ja muistutus *sukka-arvonnasta*,

käy kurkkaamassa jollet ole vielä osallistunut.

:)

Ikävämpi juttu

Heipparallaa rakkaat lukijat,

mitäs teille kuuluu?

Minun totta tosiaan oli tarkoitus palata 

postailemaan vasta elokuussa, mutta kävikin nyt ikävästi niin,

että meikäläisen loppurutistus töissä vaihtui sairaslomaan.

Joku teistä ehkä muistaa, kun valittelin vatsaongelmia alkukesästä.

No, niiden kanssa ollaan tultu siihen pisteeseen, että vietin eilen puoli päivää päivystyksessä tippaletkun jatkeena.

Pari aamua meni siis ripulin lisäksi oksennellessa,

joten aloin olla jo aika heikossa hapessa.

Lisänesteytys tuli tarpeeseen; mussa on nyt kuusi neulanreikää,

kun ei meinannut tulla verta sormenpäästä,

ja tippaneulan sai vasta kolmannella yrittämällä hyvään paikkaan.

Suonet olivat siis kuivat. Normit verikokeet sentään sai ekalla yrityksellä...

No, onni tässä hässäkässä on se, että kohtasin lääkärin, joka vihdoin oli sitä mieltä että selvitetäänpä tämä oireilu 

nyt perin pohjin. (Niin, 2-3kk tässä on kärvistelty välillä enemmän, välillä vähemmän, kaksi lekurikäyntiä on jo alla.) Nyt sain vihdoin lisää lähetteitä ja lisää troppeja, asia alkaa rullaamaan.

Toki joudun koko ajan tarkkailemaan oloani,

ja yhtään en oikein tiedä mitä uskaltaisin syödä.

Mutta ainakin tämä vointini on nyt otettu tosissaan.

En vielä spekuloi, mikä mahtaa olla päivittäisen ongelmani syy, (enkä kaipaa arvailudiagnooseja) mutta luotan siihen,

että ainakin syy selviää, ja sitten toimitaan tulosten mukaan.

Sitä ennen yritän ottaa rauhallisesti ja pitää lipun korkealla. Kipuja mulla ei onneksi ole, mikä on kyllä ihme, mutta olo osaa olla kyllä muuten kurja... Välillä ihan itkettää, mutta vähemmästäkin.

No, ainakin ehdin nyt neuloa ja levätä. Se on ihan positiivista.

Seuraavaksi valmistuvatkin taas yhdet sukat, sellaiset kesäsateen väriset. Ja hei, hienoa, kun käyneet osallistumassa *sukka-arvontaan*! Vielä ehtiikin osallistumaan tosi hyvin, aikaa on sinne elokuun 13. päivään.

Tällaisia kuulumisia miulla tällä kertaa. Toivottavasti teillä menee paremmin! Mukavaa loppuviikkoa! <3

Violetin sävyjä + arvonta!

Violettia, violettia 

- sitä on yleensä aina lankalaatikoissani.

Ei siis ihme, että ajatus violetinsävyisistä sukista 

on kummitellut mielessäni jo keväästä asti.

Koukulle ja puikoille tämä visio pääsi 

kuitenkin vasta vähän aikaa sitten,

kun olkapäätä vaivannut jumi alkoi hellittää.

Olin noin reilun kuukauden neulomistauolla.

(Nytkin otan ihan iisisti, en hötkyile...)

Violetin sävyistä syntyivätkin sitten 

jälleen yhdet Mummoruutusukat,

joihin on olemassa summittainen ohje 

blogissani *täällä*.

Aiemmat värivariaatiot voit kurkata 

myös *tästä* ja *tästä*.

Näissä sukissa on kuitenkin 

hieman eroa aiempiin versioihin.

Näissä on erilainen nirkkoreuna varrensuussa,

ja kantapää on tällä kertaa tiimalasikantapää.

Jälkimmäinen voisi vähän nätimpi olla kummassakin 

sukassa, mutta annettakoon se anteeksi;

oli ehkä kolmas kerta elämässäni,

kun tein kyseisen kantapään.

Sukkien langat ovat ihan Novitan Nallea.

Isoäidinneliöt on virkattu vanhasta Nalle Taikasta.

Neliöiden yhdistämiseen ja varrensuuhun on 

käytetty tavallista Nallea,

ja kantapää ja siitä eteenpäin on neulottu 

Nalle Gardenilla.

3,5 virkkuukoukku ja 3mm sukkapuikot.

KOKO 38-39.

Sukista tuli mielestäni kauniit,

juuri sellaiset kuin toivoinkin.

Ilokseni myös kuvausmaisema oli kohdallaan!

Kiitos kuvista ja kuvauspaikan keksimisestä 

kuuluu taas rakkaalle miehelleni.

<3

Nämä kuvat on otettu Kymijoen rannalla.

Taustalla näette Kuusankosken kuuluisat ja rapistuvat 

betoniset sähköpylväät ja jokakesäisen suihkulähteen.

Näissä maisemissa olen viettänyt suurimman osan elämästäni,

tänne palaan aina uudestaan.

Mutta palataanpa vielä myös näihin sukkiin.

Miulle tuli sellainen spontaani ajatus,

että voisin arpoa juuri tämän kyseisen sukkaparin

teidän lukijoiden kesken!

Ihan vaan koska olette ja jaksatte höpinöitäni 

seurailla tauoistakin huolimatta.

Arvonnan SÄÄNNÖT tulevat tässä:

Osallistuaksesi sinun tulee olla blogin lukija

vähintään yhdessä näistä kolmesta:

- Saat yhden arvan olemalla blogin lukija

täällä Bloggerissa

(voit liittyä myös nyt, ks. blogin oikea sivupalkki)

- Saat toisen arvan tykkäämällä blogin 

*facebook-sivusta*

- Saat kolmannen arvan seuraamalla blogia 

blogit.fi-sivuston kautta

KERRO KOMMENTISSASI monellako arvalla (max.3) olet mukana

ja lisäksi, mikä väriyhdistelmä sopisi 

mielestäsi erityisen hyvin juuri Mummoruutusukkiin.

Vain sääntöjenmukaiset kommentit lasketaan osallistumiseksi.

Osallistumisaikaa on elokuun 13. päivään klo 12 asti.

Voittaja ottaa sitten yhteyttä minuunpäin,

joten sähköpostiosoitetta ei tarvitse laittaa kommenttiin.
(Huom, lisäys: postitan vain Suomen sisällä.)

Paljon onnea arvontaan ja ihanaa heinäkuun loppua!

Mie palailen postailemaan taas elokuun puolella,

nyt kutsuu kesän viimeinen ja hyvin tiivis työrupeama!

Tapaamisiin, kiva kun olette.

<3 :)

Vanha kuin uusi

Muistatteko vielä sen keittiön pöytäryhmän,

jonka tuoleja verhoilin *väliaikaisratkaisuna*

 farkkukankaalla uudestaan?

Nyt se pöytäryhmä on muuttanut meiltä pois,

ja tuskailuni eriparituolien kanssa on ohitse!

Saimme nimittäin "uuden" keittiökaluston.

Kyseessä on tosiasiassa jo melkein parikymmentä 

vuotta vanha pöytäryhmä,

jonka muistan äidin ostaneen, kun olin pieni.

Tämä pöytä tuoleineen on ehtinyt palvelemaan 

jo kolmessa eri kodissa sellaisena juhlavampana

pöytänä olohuoneessa.

Keittiön pöytäryhmänä tämä ei ole ollut koskaan,

mutta meille siitä tuli sellainen.

Muutoksia piti kuitenkin tehdä, 

ennen kuin pöytä pääsi meille muuttamaan.

Lähtötilanne oli nimittäin suunnilleen tällainen:

Kuvakrediitit velimiehelle.

Jep. Puupinta.

En ole koskaan perustanut tämän värisistä 

huonekaluista.

Pöydässä ja tuoleissa oli myös elämisen jälkien 

lisäksi maalitahroja yms.,

 koska pöytä oli ollut viimeisimmäksi

olohuoneremontin keskellä remonttipöytänä...

 Ei siis ollut kyse enää mistään priimakuntoisista

huonekaluista.

Mutta kun pöytäryhmää oltiin kerran pois laittamassa,

niin ilmaisin olevani kiinnostunut 

pöydästä ilman jatkopalaa ja neljästä tuolista,

JOS joku muu tämän voisi hioa ja maalata.

Minulla ei ole tiloja eikä välineitä moiseen.

No, tähän JOS-kohtaan tarttui sitten veljeni,

joka ilmoitti, että hänellä olisi mahdollisesti 

tilat ja maalit käytettävissä.

Jee!

Mie annoin vapaat kädet,

ja hän hioi ja maalasi pöydän ja neljä tuolia,

ja jätti vielä puumerkkinsäkin 

- tuolien kaiverretut kuviot on korostettu 

punaruskealla maalilla.

 Ihan hauska yksityiskohta,

muttei kuitenkaan hypi silmille.

Kaksi huonoimmaksi mennyttä tuolia valikoitui 

pois, ja jatkopalaa en pöytään tarvitse.

Se ei meille mihinkään mahdu,

eikä suuremmalle pöydälle ole 

tässä elämäntilanteessa tarvetta.

Tällainen kokonaisuus niistä sitten tuli.

Ai että lopputulos on min mielestä nätti!

Just sellainen kuin toivoinkin.

Iso KIITOS veljelle tästä pelastusoperaatiosta.

Hän tuumaili, ettei siitä nyt ihan täydellistä 

tullut, mutta mie en kattele niin tarkkaan.

Olen vain onnellinen eheän näköisestä ryhmästä,

ja parempi vaan että vanhatkin kolhut näkyvät 

- uusia tulee varmasti ihan omatoimisesti.

Sitten kun vielä saan hankittua pehmusteet tuoleihin.

Nuo kaksi ovat vain väliaikaisesti pehmentämässä

istuskelijan takamusta.

Hih. Tykkään!

Tykkäätkö sie?

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

<3

Ps. Vanha pöytäryhmäkin kierrätetään.

Paikallisen roskalava-facebookryhmän kautta 

menivät jo tuolit tuunauskäyttöön.

Vuodenaika-haaste: Kesä

Kesä on jo pitkällä!

Huh haipakkaa!

Havahduinkin jo viime viikolla siihen, 

että *Vuodenaika-haasteen*

emännänkin olisi saatava jotain 

kesäistä aikaiseksi lähiviikkoina.

Jotain pientä, helppoa ja värikästä sen täytyisi olla.

Kävisikö vaikkapa tiskirätti?

Niitä tarvitaan aina, ja sen verran 

olkapääkin kestäisi jo tekemistä.

Tuumasta toimeen.

Edellisten rättiprojektien jäljiltä oli vielä 

jämälankojakin varastossa - 

Hjertegarnin Blend Bamboota juuri sopivissa väreissä.

Samalla sain myös hyvän syyn ottaa esiin kirjan,

jonka voitin keväällä Mummo ja koira -blogin arvonnasta.

Kyseessä on alunperin tanskalainen kirja Raikkaat rätit,

johon on koottu parikymmentä erilaista ja kaunista 

rättiohjetta.

Puolet ohjeista on virkkaukseen ja puolet neulontaan.

Kaikki mallit olivat mielestäni kauniita,

mutta koska käytössäni oli jämälankoja,

niin valitsin Aamukaste-nimisen mallin,

sillä se sopi myös raidoitettavaksi.

Valinta ei kaduttanut.

Rätti syntyi nopeasti (3,5 koukulla),

ja siitä tuli raikas ja kesäinen,

kuten oli tarkoituskin.

En tosin tehnyt siitä neliötä, kuten ohjeessa,

koska lankaa ei ollut tarpeeksi.

Kokoa on siitä huolimatta ihan sopivasti 27X21cm.

Sitä paitsi, tykkään itse eniten tällaisista 

suorakaiteen muotoisista räteistä.

Minkäs malliset rätit on sun suosikkeja?

Hih, värit kuuluvat kesään,

etenkin heinäkuuhun!

Vai mitä?

Tämä väriläiskä jää kotikäyttöön.

Sopisi tämä myös mökille tai kesäkeittiöön,

jos minulla sellaisia olisi...

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!

<3

Mummolasukkia

Kesä on mennyt lähes neulomatta,

olkapäätä kuntouttaen,

mutta jalkapallon MM-kisoja seuratessa

olen kuitenkin yhdet lastensukat tikutellut,

vähän kerrallaan, kierros silloin toinen tällöin.

Näillä sukilla on pituutta 14cm,

ja lankoina on Gjestalin Maijaa (lila)

ja Novitan Nalle Taikaa (kirjava violetti).

Neuloin 9s/puikko.

Nyt on siis valmiina kolme paria

sukkia sukulaislapsille.

Kaksista edellisistä on postaukset 

tehty jo aiemmin:

*Toukokuun ainoat*

*Lomalle lompsis*

Pienet tytsyt saavat näistä

saapassukkia mummolatouhuihin.

Maalla kun ollaan, on sekä saappaille

että villasukille käyttöä.

Näistä tuli minusta veikeän värisiä.

Nättejä ovat,

niin kuin muuten tämä viimeisimpänä ihastuttanut 

liljakin miun parvekkeella...

Suorastaan majesteettinen ilmestys.

Kukat ovat miun kämmentä isompia.

Kauneutta on tähän aikaan vuodesta 

kyllä paljon ympärillä.

Nautitaan siitä.

Ja voi että, miulle meinaa tulla kiirus 

Vuodenaika-haasteen kanssa,

kesään liittyvä työ on vielä tekemättä!

Mietintämyssy tiukasti päähän nyt.

Missäs vaiheessa teidän kesäosio on?

Onko jo valmista vai ideointiasteella?

Tai jos et ole haasteessa mukana,

niin mitä siulla on työn alla muuten?

:)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

<3

Heinäkuun hehkua

Muutos kevään ensikylvöistä tähän hetkeen on valtava.
Värien hehku, vihreyden runsaus ja ilon määrä,
jota tästä pienestä paratiisista parvekkeellani saan,
on jotain, mitä en oikein osannut kuvitellakaan.

Kun istahdan vanhaan rottinkituoliin kahvikupposen kanssa
näin sadepäivänä, ja kääriydyn vilttiin,
olen onnellinen.

Heinäkuu antaa parastaan.
<3 

Krassien kukat loistavat siellä ja täällä.

Jännityksellä seuraan, mitä kaikkia värejä kukissa

lopulta onkaan.

Tähtisilmät kurkottelevat valoa kohti,

ja kukkia riittää.

Auringonkukista ensimmäiset ovat jo lakastumassa,

mutta nuppujakin on vielä runsaasti.

Mikä ihana ränsistynyt ja silti niin kaunis 

sekamelska!

Orvokit puolestaan ovat lähteneet ihan uuteen

kukoistukseen.

Leikkasin nämä jokunen aika sitten ihan matalaksi,

kun ne alkoivat olla rumia roikkanoita

- ja se kannatti.

Runsas uusi kukinta palkitsee.

Tomaattisato kypsyy vähitellen.

Molempiin lajikkeisiin on tulossa runsaasti tomskuja.

Tässä mulla on kädessä Pink Baby Plum F1 -tomaatin 

seuraavaksi nopeiten kypsyvä terttu...

Aranka on vähän hitaampi, mutta paljon sekin jo lupaa.

Mustasilmäsusanna kiipeilee jo katonrajassa asti,

ja kukkia aukeaa tasaiseen tahtiin.

Tästä en olisi uskonut saavani niin upeaa ja runsasta

köynnöstä kuin mitä se nyt on.

Isot lehdet, huima kasvu ja paljon kukkia.

Onnistuin!

Myös yllätyksiä on mahtunut tämän 

ruukkupuutarhan elämään.

Esimerkiksi tämä keltainen lilja hämmästytti 

minua tänä aamuna.

Minulla kun ei keltaisia pitänyt 

olla näissä korkeissa liljoissa.

Noh, hollantilaisilta kun ostaa irtosipuleita,

niin yllätyksiä saattanee tulla,

etenkin kun messuväki ei aina 

palauta sipuleita oikeisiin paikkoihin.

En kuitenkaan ole harmistunut,

keltaisesta tykkään ja se sopii sekaan oikein hyvin!

Sitä paitsi, yksi niistä matalista keltaisista 

liljoista iti sittenkin!

Aika myöhään se nousi, mutta ehkä se vielä ehtii kukkia.

Ja tässä vielä viimeiset kesäkukkahankinnat:
oranssi daalia ja tummanpunaiset samettikukat.
Nämä näyttävät minusta niin kauniilta yhdessä,
ja väreissä on ripaus syksyä.
Näitä täytyy vaan vähän seurailla, pari vihreää
toukkaa mellasti lehtien kimpussa,
toivottavasti niitä ei ole enempää...
Täytyy yrittää tuo daalia talvettaa sitten jossakin.





Sateista on,
mutta tunnelma on levollinen ja lämmin.





Täällä kelpaa aikaa viettää,
kauneuden keskellä.
Vettä on saanut toki kantaa,
mutta minulle tämä on ollut sen arvoista.

Mikä sinua ilahduttaa puutarhassa,
parvekkeella tai elämässä ylipäätään just nyt?
Mistä tulee hyvä mieli tällä hetkellä?

Ihanaa viikonloppua!
<3