Jäkä jäkä... Ei ku Jäke!

 
Terve ja terveisiä Sukka-Finlandian kolmannen etapin 
jälkimainingeilta.

Kolmas etappi starttasi 28.1. klo 12.

Sieltä paljastui Eva Roos-Rautakorven suunnittelema *Jäke Sock* -malli,
joka on jatkoa Jäpäsille, eli Järvenpään nimikkolapasille.

Mallin nähtyäni ajattelin, että okei, ihan kiva perusmalli ja unisex on aina plussaa.

Mutta, kuinkas kävikään.
Tästä etapista tuli tuskien taival.

Ohje ei ollut ihan loppuun asti hiottu, tähtirivistöjen lukumäärän suhteen oli 
tulkinnanvaraa, ja sanalliset osiot ja kaaviot olivat useammassa 
kohdassa ristiriidassa keskenään.

Suoraan sanottuna tällä etapilla tuli tunne, että olen mukana 
suuressa testineulonnassa.
Ohjeesta tuleekin itse asiassa korjattu
versio saataville myöhemmin.

No, totta kai ymmärrän, että inhimillisiä virheitä tapahtuu,
ja että tällaiset kisat pitää kisata ei-niin-kireä-pipo päässä,
mutta harmittihan se ihan vietävästi, kun näiden epäselvyyksien 
takia itse purin yhden kokonaisen kantapään.

Luulin tehneeni väärin, ja hetken päästä selvisi,
että olinkin tehnyt täysin ohjeen mukaan, vaikka aluksi 
sain muuta informaatiota.

Olin saanut kyllä myös luvan jatkaa, ei olisi ollut pakko purkaa,
mutta perfektionisti iski,
ja halusin korjata virheen, koska luulin sitä omakseni.

Siinä meni parin tunnin työ hukkaan.
Se on tällaisessa kisassa paljon se, kun nopeudessa 
minuutitkin saattavat ratkaista sijoituksen.

Siinä kohtaa sitten purin hammasta, neuloin kantapään uusiksi 
ja menin nukkumaan.
:D

Seuraavana päivänä neuloin sitten sukat valmiiksi.
Toinen sukka syntyi vähän vähemmällä tuskailulla,
kun ei tarvinnut tarkistella ohjeen kommervenkkejä koko ajan.

Räps ja räps kisakuvat sähköpostiin
 puolen yön aikaan ja taas unten maille...

Nyt parin päivän jälkeen, kun sukat on päätelty ja viimeistelty,
pystyn katsomaan niitä jo vähän toisin silmin,
kun ei ärsytä enää.

Olin tälläkin etapilla 23., vaikka tuli takapakkia!

Lisäksi sain sukista ihan inhimillisen kokoiset, vaikka muuta pelkäsin.

Isot nämä ovat minun jalkoihini, kuten näkyy, mutta niin pitääkin, 
koska nämä ovat noin kokoa 39/40.
Veikkaan, että mahtuvat isompaankin jalkaan, koska tuo kantapää 
tekee sukkiin tilaa tosi paljon.

Nyt ei ollut tarvetta sovittaa miehen 46-koon jalkoihin.
;)

Neuloin 2mm puikoilla ja lankoina on Novitan Venlaa 
kolmessa eri värissä, valkoisena, hiilenharmaana ja petroolina,
ja tuo vaalea turkoosi on Regiaa.

Ai missä sitä harmaata on?
No sitä on yksityiskohtana sukanvarren taitereunassa.
Ihan hauska detalji, mutta kisatessa mietin, että aavistuksen turha;
lisää pääteltäviä lankoja.

Toki se antaa sukille viimeistellyn ilmeen.

Enemmän tällaista tarkkuutta olisin kuitenkin kaivannut 
esimerkiksi tuon tähtimäisen pintaneuleen sijoittelussa.
Häiritsee vieläkin, että tähdet sijoittuvat kantapäässä 
epäsymmetrisesti keskikiilan (en keksinyt sopivampaa termiä)
molemmin puolin.
Olisin mieluummin neulonut selvästi erottuvan kantapään 
jollain samantyyppisellä ratkaisulla, mutta niin,
että tähtikuvio ei jatku kantapäässä.

Noh, mussutus loppuu nyt, ja totean,
että tällä etapilla on myös mukavasti luova sarja olemassa.
Jos haluaa tehdä luovia ratkaisuja,
niin siihen on ihan mahdollisuus!

Olenkin jo nähnyt sukista hauskoja modattuja versioita,
joissa nuo tähtikuviot on tehty eri värillä!

Summa summarum,
sukista tuli lopulta nätit ja kokokin on oikein hyvä.

Kun ohje vielä korjataan selkeämmäksi,
se on varmasti ihan neulomiskelpoinen.

Puuh. Nyt minä koitan vähän lepuutella käsiä ja hartioita.
Tämä malli sai nimittäin kirjaimellisesti päänsäryn aikaan.
;)

Onneksi sain vähän hierontaa ja olen ollut 
pari päivää neulomatta (no okei ihan pari kerrosta tein).
Se tekee ihan hyvää se.

Seuraavaksi pitäisi neuloa paidan hiha loppuun 
ja tehdä yhden lastensukat, kun sellaisia pyydettiin.
Toiset pikkusukat ovat jo valmiina,
mutta esittelen niitä sitten kahdet samalla kertaa.

Peittoprojekti etenee ja ideoita ois vaikka kuinka.

Ihan mukavin kässäfiiliksin kohti uutta kuukautta.

Iloa alkavaan helmikuuhun!

<3