Pääsiäissukat

Osallistuinpa taas Niina Laitisen 

järjestämään yhteisneulontaan

 tässä pääsiäisen tienoilla.

Sen tuloksena syntyivät nämä 

Pääsiäissukat.

Ohje on jo kokonaisuudessaan 

saatavilla *Ravelrysta*.

Se on 7-veljestä langalle ja 

puikkosuositus on 3,5,

mutta sukat tehneenä suosittelisin 

kirjoneuleosuuksille nelosen puikkoja.

Höyryttäminen ja venyttely auttoivat kyllä,

mutta silti ois voinut olla vähän väljemmät,

kun eivät itselleni jää.

Ohjeen mukaiset sukat ovat kokoa 39,

mutta nää min on kyllä nyt jotain 38-39.

Ensin ajattelin olla osallistumatta koko yhteisneulontaan,

mutta enhän minä sitten malttanut olla osallistumatta.

Tosin tietysti palmusunnuntaina unohdin koko 

yhteisneulonnan alkamisen,

 ja havahduin yhdeltätoista yöllä siihen,

etten ollut katsonut edes lankoja valmiiksi.

Siispä nappasin hyppysiini ekana silmiin osuvan

 värikkään satsin jämäkeriä ja 

täyden oranssin kerän,

mitkä olin eritellyt sivuun ihan 

muita juttuja ajatellen,

ja aloin vaan neuloa.

:D

Hetken mielijohteessa tehty valinta kannatti,

pääsiäisen väriset sukat niillä jämillä tuli! 

Täytyy kuitenkin tunnustaa,

että lampaat ja puput aiheuttivat värien osalta

sen verran päänvaivaa,

että turvauduin lopulta tuohon mustaan,

jota ei muuten olisi käyttänyt ollenkaan.

Musta tuo kivasti kontrastia väreille.

Lampaiden naamat keksin silmukoida mustalla 

ihan vasta viime metreillä.

Varsien ja teräosien väritys 

onkin nyt paremmin tasapainossa,

vaikka tuo lampaiden taustalla oleva vihreä 

ei ole ihan sitä mitä hain.

Mutta ei ollut muuta vihreää riittävästi,

ja halusin välttämättä lampaat laitumelle...

Pässi mikä pässi neuloja itsekin siis välillä,

itsepäinen.

;)

Pupujen taustaväri 

(ainut joka tuohon pätkään saattoi riittää)

taas määritti pupujen värityksen.

Valkoinen ei olisi erottunut keltaisen seasta kauniisti.

Oli taas kiva ohje neuloa,

mutta väreissä oli aikamoinen sommitteleminen!

Viimeisessä kuviossa tuo luumunpunaisempi violettikin

 loppui kesken, ja jouduin jatkamaan pinkillä.

Tämän olin kuitenkin 

langan loppumisen varalta suunnitellut etukäteen.

Ja se näyttää onneksi just niin kivalta kuin 

kuvittelinkin!

Ja silmukointijälkeen olen tyytyväinen.

Silmukointi alkoi vihdoin sujua,

kiitos vinkin, jonka sain jokin aika sitten

 ystävälliseltä sielulta instagramin puolella.

:)

Hih.

Nämä olivat oikein sopivat sukat valmistuviksi

pääsiäis- eli riemuviikolla.

Nyt vaan tarttis löytää ihminen,

joka huolis laittaa nää jalkaansa.

Täytyypä kysellä.

:D

Olittekos te mukana tässä yhteisneulonnassa 

tai teittekö pääsiäisen kunniaksi muuten 

värikkäitä sukkia tai muita luomuksia?

:)

Ps. Tervetuloa uudet lukijat ja iiiiso kiitos 

*huhtikuun hilpeänväristen lapasten*

kommenteista ja postauksen kurkkailuista,

siitä tuli yhdessä illassa 

suosituin teksti ikinä min blogissa!

<3

Iloista pääsiäistä!

Tällä kertaa ajattelin vain 

piipahtaa täällä toivottamassa 

Iloista ja siunattua pääsiäistä kaikille!

<3

Miun pääsiäisviikonloppu on mennyt 

vahvasti geokätköilyn merkeissä,

mutta kiirastorstaina kävin iltamessussa 

jakamassa ehtoollista, kun avustajaa tarvittiin,

eli on välillä hiljennytty pääsiäisen sanoman äärellekin.

Se on kyllä vaikuttava messu.

Kiirastorstaina messun lopussa alttari puetaan mustiin, 

valot himmennetään ja 

pitkäperjantaiksi jää vain Jeesus-kynttilä palamaan 

punaisten yksittäisten ruusujen keskelle.

Kotikirkossani myös musiikillinen perinne on vahva,

joten musiikki toi taas oman osansa tälläkin kertaa.

Eräs seurakuntalainen myös jakoi kauniita pääsiäiskortteja.

Tulipa hyvä mieli,

kun sain tuntemattomalta ihmiseltä ainoan pääsiäiskortin

tänä vuonna.

Se on tuossa ylemmässä kuvassa nojaamassa pulloa vasten.

Kuvassa on viittaus jakeisiin Matt. 26:26-28,

ehtoollisenasetussanat siis, 

kiirastorstain teeman mukaisesti.

:)

Ja onhan tässä pääsiäisviikolla vähän neulottukin.

Olen ollut mukana taas Niina Laitisen järkkäämässä yhteisneulonnassa.

Pääsiäinen on ollut sukkien teemana tällä kertaa.

Vähän olen jäljessä, tänään on viimeinen päivä, 

mutta perässä tullaan.

Esittelen sukat sitten tuttuun tapaan,

kun ne valmistuvat, eli piakkoin.

;)

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

Iloitaan pääsiäisen ihmeestä,

sen sanoma antaa syyn juhlaan joka päivä.

<3

Väliaikaisratkaisu

Olemme nyt kohta vuoden 

asuneet rakkaan mieheni kanssa  

nykyisessä asunnossamme.

Pääosin tavarat ovat löytäneet paikkansa 

tässä vuoden aikana,

mutta vieläkin on jotain juttuja laittamatta.

Tauluja puuttuu seiniltä,

ja vuoden elo ilman kokovartalopeiliäkin 

päättyi vasta viime viikolla...

Nyt tietää taas, miltä näyttää, kun lähtee ulos.

Mutta asiaan,

päätin vähän ehostaa keittiön tuoleja.

Suurin osa huonekaluistamme on sukulaisilta saatuja,

kuten tämä ruokailuryhmä.

Olen kalusteista kiitollinen

 - eihän meillä ollut vuosi sitten juuri yhtään huonekaluja.

Aikaisemmat asunnot olivat olleet vuokralla kalustettuina, 

niin omia ei tarvinnut hommata.

Saaduissa huonekaluissa on kuitenkin se juttu,

että ne eivät välttämättä aina vastaa omaa makua,

ja elämän jälki niissä jo näkyy.

Suurin osa saamistamme huonekaluista on kyllä ollut 

tosi hyväkuntoisia ja muutenkin mieleisiä,

mutta pieni poikkeus on ollut juuri 

tämä keittiön ruokailuryhmä.

Minua ei haittaa naarmuuntunut pöytäpinta,

koska sitä ei sitten tarvitse varoa,

eikä koiran nakertamat tuolinjalat, 

ne voi maalata - mutta tuota 

tuolien istuinosan kangasta on ollut vaikea katsella.

Kangas on karheaa ja ajan mittaan likaantunutta,

jotain juuttikankaan ja villan väliltä 

- en oikeasti tiedä mitä se on.

Oli mitä oli mutta väri, 

kuvio ja kunto eivät ole oikein napanneet.
Ja koirankarvojakin tuolit olivat kiitettävästi syöneet.

Siksipä olen jo pitkään suunnitellut 
mieleisen huonekalukankaan ostamista, 

että saisin istuinosat päällystettyä uudelleen. 

Budjetti ei ole kuitenkaan viime aikoina 

antanut yhtään periksi, 

joten olen tyytynyt vain nauttimaan siitä, 

että keittiössä ylipäänsä on tuolit.

Sehän on vain esteettinen haitta, 

kuten lääkäri sanoisi.

Mutta häiritseehän se, 

jos sitä joka päivä katselee.

Siispä täytyi keksiä jokin ratkaisu.

Kai mulla nyt jotain kangasta olisi varastossa... 

Hetken kaivelin kangaslaatikkoa.

Poimin sieltä ohuehkon farkkukankaan,

jota näytti olevan riittävästi keittiön kolmeen tuoliin.

(Neljäs on vaatetuolina makuuhuoneessa.)

En ole farkkusisustamisen ylin ystävä,

mutta farkku käy vähän kaiken kanssa värinsä puolesta,

ja tässä kohtaa se ajaisi asiansa.

Tarkoitushan oli saada tuoleista siistimmän näköiset.

Sitten olikin aika ruumiinavaukselle.
Istuinosat sai helposti ruuvattua irti,
mutta vanhan kankaan kiinni pitävien 

niittien irrottamiseen meni aikaa.

Ja hyi ku se vanha kangas pöllysi irrotettaessa!

Sitten vaan vanhasta päällisestä mitat,

sopivien palojen leikkaus ja operaatiota 

varten lainattu niittipyssy laulamaan.

Noin tunti meni per tuoli.

Ja ei, en vaivautunut edes siksakkaamaan 

ompelukoneella kangaspalojen reunoja, 

kun tiedän, että kyseessä on väliaikaisratkaisu.

Edelleen on siis mieleinen huonekalukangas hakusessa,

ja vielähän on se yksi tuoli jäljellä muutenkin.

Mutta ei tästä väliaikaisratkaisusta yhtään 

hullumpi tullut!

Paljon siistimmältä näyttää nyt,

vai mitä tuumaatte?

Keittiön maton kun saisi vielä vaihdettua...

Sekin on tätä ei-oo-osastoo.

Täytyy äipältä käydä hakemassa lainaan joku,

että saa tuon punaisen pesetettyä.

Ja en pitäisi kyllä punaista mattoa ympäri vuoden,

jos mulla ois joku mihin vaihtaa!

:D

Tää tuunaaja on nyt ihan tyytyväinen lopputulokseen. 
On ainakin siistit ja puhtaat ja mukavamman tuntuiset
päälliset tuoleissa.
Saa nähdä, miten käytössä kestävät.

Mutta juu, oishan tässä kaikkea hommaa.
*Kiikkustuolikin* on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa,
että siinä ei istuta.
Se oli ollut aiemmin ulkovarastossa säilytyksessä,
niin tietäähän sen, mitä käy, 
kun tuolin tuo sisälle lämpimään ja kuivaan.
Siitähän pettivät liimaukset, kun puu kuivui kunnolla.
Ja hiomista ja uutta maalia se kaipaa myös.

Riittäishän tuota tekemistä.
Ei vaan oo esim. tuommoselle hiomisprojektille tiloja
missä tehdä, niin on aina vähän säätämistä.
Joku kaunis päivä sen saa sitten kuntoon...
Ja partsia on turha vielä sisustaa,
kun nyt kesällä on tulossa julkisivuremppa.

Kaikenlaisia väliaikaisratkaisuja vähän 
väliaikaisessa elämäntilanteessa,
kun toinen vielä opiskelee ja toinen vasta valmistunut 
on toistaiseksi työtön.

Mut emmie valita.
Kivasti on asiat muuten.
On oma tupa ja oma lupa.
Vähän kerrassaan paikkoja kuntoon
budjetin ja ehtimisen ja viitsimisen rajoissa.
Turha ressata!
Ja verhoja voi vaihtaa mielialan mukaan,
niitä riittää.
;)

Saatte siis varmaan kuulla näistä tuoleista 
joskus lisää.
On vähän muitakin suunnitelmia niiden varalle.
Aikansa kaikella auringon alla.
Mukavaa viikkoa kaikille!
<3

Pääsiäisjuttuja palmusunnuntaiksi

Sehän on ihan tänä viikonloppuna,

 palmusunnuntai.

Mie havahduin tällä viikolla siihen,

että hei,

ekaa kertaa ikinä voin laittaa ihan omassa 

kotona jotain pääsiäiskoristeluja,

kun olen tosiaan omassa kotona,

 enkä muiden nurkissa.

Niitähän ehtisi jopa ihan itte ihastella!

:)

Sen kunniaksi järjestin tiput riviin 

vartioimaan rairuohovenettä

ja hain muutaman pajunoksan.

Ihan koko kämppää en siis alkanut koristelemaan,
mutta jotain pientä kivaa on kiva laittaa.

Näyttää minusta ihan siltä,

että tirppasilla ois kuoroharkat

meneillään!
Saisivat vähän lauleskellakin,
että rairuoho varmasti itää.

Pajunoksat koristelin mitä-kaapista-löytyy-menetelmällä.

Paperiruusu, lahjapakettiruusukkeita, silkkinauhaa,
pyykkipoikasydän...

Oli sellainen fiilis,
että yksinkertainen on kaunista.
Oranssi pullokin on jo itsessään koristeellinen,
ja tavoistani poiketen kaivoin nuo virkatut
pienet pitsiliinatkin esiin.
Retropurnukatkin pääsivät paraatipaikalle, 
kun ovat niin teemaan sopivan värisiä.

Omaan silmään näytti kivalta,
vaikkei nyt ollutkaan monivärisiä höyheniä sun
muita tilpehöörejä.

Ihan kuin tulevan pääsiäisen kunniaksi myös ikkunan 
edessä kukkia on niin mahottoman paljon.
Saintpauliat ovat kukkineet jo monta viikkoa.
Synttärilahjaksi sain, veljentytön 3v. valitsemat.

Käsityökattilassa on sen sijaan jotain 
ihan kummallista - ei yhtään pääsiäisen tai 
meikäläisen väristä,
mutta sinisen ystävälle tulevatkin nämä.
Kokeilussa Regian 6-säikeinen sukkalanka.

Mutta lattialla sen sijaan on tilapäisesti
kuvan ottamista ja tilannekatsausta varten 
paljon jotain kirkasta ja värikylläistä.
Mitäs kummaa?

Juu-u.
Muutama pala on tullut lisää,
ja lisää näitä tulee vastakin!
Projektin etenemisestä kertoilen sitä mukaa,
kun kerrottavaa on.

Toistaiseksi koukku saa heilua vielä tovin.
Näitä ruutuja on kyllä kiva tehdä aina 
välitöinä, yksi silloin ja toinen tällöin,
sitten niitä alkaakin yhtäkkiä olla iso kasa.

Kai siitä nyt pienempi tai isompi peitto on tulossa.
Katsotaan, kuinka pitkälle lankaa riittää.

Tällaisia fiilistelykuvia tällä kertaa.

Oikein hyvää ja rauhallista viikonloppua 
ja siunattua palmusunnuntaita kaikille!
<3

Mie aion ainakin syödä muutaman pääsiäismunan.
Ne symboloivat muuten elämää ja hedelmällisyyttä,
kuten tiput, rairuoho ja pääsiäispuputkin.
Mutta toisaalta pääsiäismunat symboloivat myös
 Jeesuksen tyhjää hautaa ja 
uutta elämää Kristuksessa.
Pajunoksat taas ovat korvaavia palmunoksille,
jotka symboloivat toivoa ja voittoa.

Tiesittekös?
:)

Vuosi väriterapiaa: Huhtikuun hilpeänväriset

Tammikuussa tein jotain *tummansinistä*,

helmikuussa jotain *hempeänväristä* ja

maaliskuussa jotain *maanläheistä*

Sirpukan solmuissa -blogin 

Vuosi väriterapiaa -haasteeseen.

Nyt oli hilpeänvärisen huhtikuun vuoro.

Ja se ei ollutkaan ihan helppo juttu.

Valinnanvaikeuksia!

Minulla oli nimittäin aluksi hilpeänvärisenä mielessä 

yksi vajaa kerä kirkkaan vaaleanvihreää Nallea,

mutta jotenkin se ei tuntunut oikealta,

eikä kerä olisi välttämättä riittänyt mihinkään,

mitä olisin halunnut tehdä.

Sitten kaivelin lankalaatikon kätköistä melko 

täydehkön kerän riemunkirjavaa Viidakko-lankaa ja tuumasin,

että eiköhän se hilpeänvärinen ole nyt 

sitten kuitenkin tässä!

Ei siinä mitään.

Mieleen tulivat samanlaiset lapaset,

jotka *Värikkäitä unelmia -blogin Venla* oli tehnyt 

helmikuussa Novitan lumihiutalekuvioisten 

*kirjoneulelapasten ohjeella*.

(Käykää kurkkaamassa, ne on tosi kivat!)

Mutta ei!

Ei tuntunut vieläkään oikealta,

eikä varastossani oleva musta seiskaveikka 

olisi riittänyt siihen projektiin.

 No mikä neuvoksi?

Ei auttanut kuin kaivaa maalarinvalkoista seiskaveikkaa 

mustan tilalle, 

koska en halunnut ostaa erikseen lankaa näitä varten. 

Sitten alkoi lapasmallin metsästys,

mutta mie olin nirsolla päällä.

En löytänyt sellaisenaan mieleistä mallia,

joten päädyin lopulta (pitkän pähkäilyn jälkeen)

soveltamaan vain yhden lapasmallin 

kirjoneulekuvion kämmenselkään ja muuten tein 

ihan mitä huvitti!

:D

Sillä metodilla syntyivät nämä lapaset.

Kämmenselän kuvio on siis *Rose and Heart -lapasista*,

joiden ohje on saatavilla ilmaiseksi Ravelrysta.

En vieläkään tiedä,

saanko näistä väreistä vaan päänsäryn vai onko nää 

tosi ihanat.

Se riippuu mielialasta.

Noh, ainakin näitä oli hauska kuvata.

Mies suostui kuvausavuksi,

joten nämä sai kuvattua ihan käsissä

- ja tuolla ulkomaailmassa!

Huh, koskahan on viimeksi ollut täällä blogissa 

muita kuin meidän partsilla otettuja kuvia...

:D

Kukkuu!

Pipo-otus itsekin eksyi kuvaan,

vaikka yritti piiloutua lapasten taakse.

;)

Hih.

Mutta tosiaan,

lapaset ovat tuttua ja turvallista seiskaveikkaa,

 ja ne on neulottu kolmosen puikoilla.

Silmukkamäärä kokonaisuudessaan 50 ja 

peukalo on kiilapeukalo,

jonka näin jälkikäteen tekisin vähän toisin...

Mutta ihan mukiinmenevät peukut on silti!

Ja vaikka vähän epäilin, 

että kolmosen puikoilla tulee naftit, 

niin olin kuitenkin viisas ne valitessani,

koska höyryttämisen jälkeen lapasista tuli just 

sen kokoiset mitä pitikin.

Itselleni tarkoituksella isot, 

kuvissa mulla on toiset tumput alla.

Nämä päätyvät nimittäin lahjaksi.

Jees.

Notta semmoset tuli!

:D

Toukokuun väri onkin sitten vähän 

rauhallisempi - turkoosi.

Ja sitä ennen tehdään vähän muita juttuja.

Hilpeää viikonjatkoa kaikille!

<3

Moi moi maaliskuu!

Maaliskuu meni nopsaan,

valoa ja väriä tuli lisää 

käsitöihinkin.

:)

Tavarataikkiksen maaliskuuhun kuului

sukkia, kukkia, kakku ja kynttilöitä!

Aika värikäs kattaus.

Kevät on selvästi tullut!

:D

Välissä ehdin käydä myös parilla viikonloppuleirillä,

kirjoitella gradua ja lukea tenttikirjoja.

Kaiken kaikkiaan jäi kyllä hyvä fiilis,

vaikka olikin paljon kaikenlaista hommaa.

Sen *helmikuun kollaasipostauksen* jälkeen jäin 

myös miettimään koostepostauksia.

Tuli fiilis, että näitähän voisi tehdä lisää.

Ehkä tästä voisi tulla tapa?

Olisihan se itsellekin kiva,

että näkisi kootusti, 

mitä on tullut kuukauden aikana tehtyä.

Mitäs te tykkäätte ajatuksesta?

Oisko kollaasipostaus kuun lopussa kiva juttu?

:)

Oikein ihanaa huhtikuuta kaikille!

Täällä puikot viuhtoo jo seuraavia juttuja.

<3

Ps. Jos oot facebookissa niin käy tykkäämässä
Tavarataikkiksen *facebook-sivusta*!