Fauna-pipo

Näin kolmenkympin helteillä 

voisi toki neuloa jotain muutakin,

mutta minäpä neuloin valmiiksi 

yhden keskeneräisen kirjoneulepipon,

 ja näpertelin muhkeat tupsut kaupan päälle!

Tämä on Sari Nordlundin suunnittelema Fauna-pipo.

Ohje on Novitan Syksy 2019 -lehdessä ja

saatavilla ilmaisena myös *Novitaknitsistä*.

Tätä pipomallia silmäilin jo syksyllä

*Pohjolan kutsu -paitaa* neuloessani.

Syy tämän neulomiseen saapui nyt keväällä kuin tilauksesta,

kun hoksasin, että ensi syksynä eskariin menevä

täditettäväni tykkää ainakin tällä hetkellä

kaikenlaisista eläinkuoseista.

Ei muuta kuin pipo puikoille siis.

Samalla sain käyttöä osalle Pohjolan kutsun 

jämälangoista.

Langat ovat Filcolanan Arwettaa.

Ajattelin, että niistä tulee ainakin pehmeä pipo.

Sitä en sitten tiedä, kuinka nopeasti tämä käytössä 

nuhjaantuu, mutta käyttöönhän tämä on tarkoitettu.

Neuloin 2,5mm puikoilla, koska ohjeenmukaisilla 

puikoilla neulottuna tällainen merinovilla 

olisi saattanut venähtää heti kastelussa.

Halusin piposta napakan, ettei se heti lörähdä.

Neuloin pipon 50cm päänympäryksen mukaan.

Tämä mahtuu minun omaan päähäni mutta jää naftiksi,

joten luulen, että tämä on juuri sopiva käyttäjälleen.

Toivotaan, ettei ole ainakaan liian pieni!

Jos on, täytyy neuloa versio numero kaksi.

Jämälankojen kuluttaminen onnistui sen verran,

että ruskeaa ja harmaata jäi vain nöttöset,

ja tuon roosanvärisen sain käytettyä loppuun.

Siksi tupsutkin ovat kaksiväriset,

kun tuo roosa ei olisi riittänyt niihin yksinään.

Tupsuissa on muuten kaverina Novitan Venlaa,

koska halusin jatkaa punertavalla linjalla,

eikä oikein muitakaan vaihtoehtoja ollut.

Tupsut saa helposti irrotettua,

jos ja kun pipon haluaa joskus pestä.

Ne ovat muutamalla pistolla ja solmulla kiinni.

Muuten neuloin pipon ihan ohjeen mukaan,

mutta toisin kuin ohjeessa,

taitoin resorin ja neuloin sen kiinni 

jo matkan varrella.

Ohjeessa se olisi ommeltu kiinni vasta lopuksi.

(Kuka niin jaksaa tehdä, 

jos sen voi tehdä heti alta pois?!)

Lopputulos on supersöpö. Vai mitä?

Voisin pitää tällaista pipoa vaikka itsekin,

eri värisenä ja pidemmällä resorilla.

Yksi isompi kokokin ohjeessa olisi vielä...

;)

Hih.

Joihinkin projekteihin sitä on vaan tyytyväinen.

Ja hei, kuulkaas, mulla alkaa nyt LOMA!

Tai no, vapaita on enemmän kuin lomapäiviä,

mutta yhtä kaikki reilu viikko on huilimista edessä.

Ei muuten näiden helteiden jälkeen haittaa,

vaikka sataisi koko viikon,

niin kuin on ennusteltu.

Voinpahan neuloa ja katsoa katsomatta jääneitä 

neulepodcasteja sun muita juttuja,

ja olla vaan!

Parvekkeellakin voisi sateella istuskella ja nautiskella,

toisin kuin nyt helteellä.

Nämä vapaat tulevat kyllä niin tarpeeseen.

Ai että.

Vakaa aikomukseni on nauttia ja levätä.

Toivon myös sulle ihania lepohetkiä kesäpäiviin!

<3

Ohuet sukat miehelle

Heippa ja hyvää 

juhannusviikonlopun sunnuntaita 

ja alkavaa uutta viikkoa!

Minulla olisi esiteltävänä 

taas yhdet raitasukat.

Niitä sukkien saaja tässä mallailee,

kunhan hän saa lenkkarit hetkeksi sivuun.

;)

Kaikkeen tuo armas puoliso aina joutuu,

tällä kertaa kameran toiselle puolelle.

Neuloin nimittäin vaihteeksi hänelle sukat.

Hänellä ei ollut vielä ohuita villasukkia,

joten asia täytyi korjata.

Nämä on neulottu fingering-vahvuisella langalla.

Siitä saikin hetken 46-koon sukkia tikutella,

mutta yllättävän nopeasti nämä valmistuivat,

kun pääsin vauhtiin.

Samalla katselin Yle Areenasta 

aika monta jaksoa Pieni talo preerialla -sarjaa.

Se onkin sellainen hyvän mielen sarja.

Tämä raitalanka on Opalin Fairytalea värissä 9792.

Sen mies valitsi itse lankalaatikosta,

kun kysyin, olisiko siellä mitään mieleistä väriä.

Neuloin sukat 2,25mm puikoilla, 68:lla silmukalla.

Olikin muuten hauskaa neuloa välikoon puikoilla.

Siitä on hetki, kun olen sellaisilla viimeksi neulonut.

Nuo 2,25mm puikot olivat passelit tälle Opalille,

joka on vähän jämäkämmän oloista lankaa 

kuin vaikkapa Fabel tai Venla.

Sukat on aloitettu varpaista,

ja niissä on minikiiloilla varustettu 

ja varjosilmukoin toteutettu tiimalasikantapää.

Varret päättelin neulalla takapistoin.

Nyt alkaa jo tulla selkärangasta tämä toteutustapa.

 Näistä tuli minun mielestäni tosi kivat sukat!

Tykkään langan väreistä ja hillitystä kuvioinnista.

Ilokseni mieskin taisi tykästyä näihin.

Ainakin hän totesi kuvia otettaessa,

että sukat ovat kivat, kun ne ovat tarpeeksi ohuet.

Ne mahtuvat vaikka kenkiin syksyllä.

Enpä siis turhaan neulonut!

Toki, eipä tuo armaani muiden tekemiä sukkia 

huoli pitääkään,

kun minun tekemäni ovat kuulemma parhaita.

:D

Katsotaan, miten sukat kestävät sitten käytössä.

Nämä ovat ensimmäiset Opalista neulomani sukat,

joten omakohtaista käyttökokemusta langasta ei vielä ole.

Uskoisin kuitenkin,

että lanka on ihan laadukasta,

kun sitä monet ovat kehuneet.

Jees.

Tällaiset raidat tällä kertaa.

Lisääkin on luvassa.

Onneksi tekeillä on myös 

(loogisesti kesähelteillä) yksi pipo,

niin saatte vähän vaihteluakin jossain vaiheessa.

:D

Kunhan nyt ehtisin neulomaan.

Tämä kesäkuu on ollut pelkkää haipakkaa 

alusta loppuun.

Siksi tämäkin postaus syntyi vasta 

useampi viikko sukkien valmistumisen jälkeen.

No, kohta vähän helpottaa ja 

lyhyt lomakin siintelee jo näköpiirissä...

Mukavaa, kun piipahdit lukemassa.

Ensi kertaan!

Nautihan kesästä.

<3

Raitaa ja ruutua

Heipsan.

Hyvää alkanutta kesäkuuta!

Miltäs sun kesän alku näyttää ja tuntuu?

Minulla pitää kiirettä.

Töitä, töitä ja töitä.

Vähän myös stressiä ja terveysongelmia.

Ei oikein energia riitä mihinkään ylimääräiseen.

Neulottua tulee kumminkin, vaikkei mitään muuta 

vapaahetkinä jaksaisikaan,

ja olen jotain jopa virkannut.

Katsotaanpas, mitä olen saanut valmiiksi,

ja mitä on puikoilla nyt...

Raitasukkainnostus jatkuu aina vaan,

tällä kertaa vähän räväkämpää värimaailmaa.

Yhdistin näihin Fabel Printiä (väri 903)

ja terissä ja kantapäissä käytin 

Regian neljäsäikeistä sukkalankaa (väri 06615).

Neuloin 2mm puikoilla ja sukat ovat 

noin kokoa 38.

Neuloin varpaista varteen samalla "reseptillä"

kuin kahden aiemman postauksen sukat.

En tosin muista, mainitsinko niissä postauksissa,

että olen opetellut päättelemään sukkia 

neulalla ja näissäkin on takapistoin 

päätellyt varret.

Näissä sukissa päättely onnistui jo suht siististi.

Täytyy myös sanoa, että tämä väriyhdistelmä 

on minusta ihana.

Jos ne edelliset sukat olivat toukokuun väriset,

niin olisivatko nämä sitten jo kesäkuun väriset?

Niittykukkien ilotulitusta ja saunavihdan vihreää.

Toinen valmistunut työni ei sitten niin värikäs olekaan.

Olen nimittäin vihdoin saanut virkattua noin 

vuosi sitten aloittamani pikkupeiton valmiiksi.

Isoäidinneliötä alusta loppuun.

Koko on 80cm X 80cm.

Tähän olen käyttänyt Novitan Onnia ja Miamia.

Molempia lankoja oli semmoiset 

hankalat määrät varastossa.

Nyt sain ne molemmat käytettyä loppuun 

just eikä melkein!

Tuolla oikealla yläkulmassa

on vähän enemmän tummaa reunusta,

kun Onni-lanka loppui siinä kohtaa kesken.

Jatkoin siitä sitten Miamilla,

joka loppui just sopivasti,

kun sain toisen kokonaisen kierroksen tehtyä.

Jes!

Tästä tuli oikein kiva nyt, kun vaalea 

pinta sai kunnon kehykset.

Peitto menee joko keräykseen tai lahjaksi tms.

Lähipiirissä ei ole nyt tarvetta 

vauvanpeitolle.

Kesken mulla on tietenkin sukkia.

Projektipussista pilkistää Tiina Kuun 

Autioituu rannan talot -sukkien alku.

Malli on Tuhansien villasukkien maa -kirjasta.

Halusin itselleni vähän jotain keskittymistäkin 

vaativaa välillä.

Ja koska keskittyminen riittää tosiaan pätkittäin,

niin sitten aloitin myös neulomaan miehelleni 

sukkia Opalin raitalangasta.

Opaliakin neulon nyt sitten ensimmäistä kertaa.

Näistä tulee kivat!

Ruskea ja sininen on aina hyvä yhdistelmä.

Semmosia käsityöjuttuja tänne kuuluu.

Puikot sauhuaa.

On mulla partsillakin salaatit ja timjami itäneet.

Kun ehtis ja jaksais jotain muutakin laittaa!

Nyt ei vaan oikein jaksa.

Töissä kaikki tuntuu kasautuvan nyt 

tähän kesäkuulle minusta riippumatta.

Lisäksi itselläni on ollut jo pidempään 

epämääräisiä vatsakipuja,

ja lääkärireissuja tulossa taas

- ihan ku niitä ei ois ollu tälle vuodelle 

jo tarpeeksi.

No, nyt on tällaista, mutta harmittaahan se

aika paljon, kun koko ajan on vähän huono olla.

Päivä kerrallaan pitää mennä ja nauttia 

pienistä asioista.

Toivottavasti sinä ehdit nauttia kesästä 

ja olet pysynyt terveenä!

Aurinkoisia kesäpäiviä!

<3